Länsi-Flanderi
| Länsi- Flanderin länsi-vlamit | |
| Maa | Belgia , Ranska , Alankomaat |
|---|---|
| Alue | Flanderi , Pohjoinen osasto |
| Kaiuttimien määrä | 1,1 miljoonaa |
| Kirjoittaminen | Latinalaiset aakkoset |
| Luokittelu perheen mukaan | |
|
|
| Virallinen asema | |
| Virallinen kieli | Belgian endogeeninen alueellinen kieli , Ranskan alueellinen kieli |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-3 | vls |
| Linguasphere | 52-ACB-ag |
| Valikko | |
 Länsi-Flanderin alue. | |
West Flanderin , jota kutsutaan myös westflamand (in Dutch : Länsi-Vlaams vuonna Flanderin Ranska : Länsi-Vlaams , Vlaamsch Flanderin Länsi Fransch Vlaemsch , lyhennetty WVL) on ryhmä hollannin murteita , kieli kuuluu germaanisen ryhmään on indoeurooppalaisten kielten . Länsi-Flanderia puhutaan Alankomaiden , Belgian ja Ranskan eri puolilla .
On kielellinen jatkumo lännen Flanderin ja useiden naapurimaiden murteita, varsinkin Itä Flanderin .
Jakautumisalue
Länsi-Flanderia puhuu noin miljoona ihmistä Länsi-Flanderissa ( Belgia ), noin 90 000 Alankomaiden länsipuolella ( Zeeland Flanderin alueella , joka on osa Zeelandin maakuntaa ) ja noin 60 000 (vuonna 1999) Pohjois- Hollannissa . Ranska ( Dunkirkin alue Nord- osastolla ).
Seelannin murteiden luokittelu
Alankomaiden Zeelandin maakunnan murteet , jotka yhdistetään Zeeland ( Zeeuws ) -nimellä, luokitellaan joskus nimellä "Länsi-Flanderi", mutta tämä luokitus on kiistanalainen. Zeeland- ja Länsi-Flanderin murteet muodostavat jatkuvuuden, mutta on huomattava, että Zeelandilla on aina ollut enemmän ingvaeonista luonnetta ja että hollantilainen kieli on nykyään vahvemmin vaikuttanut siihen. Zeeland Flanderin alueen keskiosassa ( Terneuzenin kunnassa ) ja läntisessä osassa ( L'Écluse ) puhuttujen murteiden katsotaan kuitenkin yleensä kuuluvan molempiin murderyhmiin.
Länsi-Flanderin murteet
TopolectsLänsi-Flanderilla on voimakkaita alueellisia eroja ääntämisessä, kirjoittamisessa ja sanastossa. Löydämme erityisesti:
- adinkerks vuonna Adinkerque ,
- Brugge asukas ( brugs ) in Brugge ,
- blankenbergs in Blankenberge ,
- ôostkamps in Oostkamp ,
- brèiniengs in Bredene ,
- ostêns vuonna Ostend ,
- yzegems vuonna Izegem ,
- roeseloars vuonna Roeselare ,
- wiengens vuonna Wingene ,
- pannulla klo De Panne ;
- tielts vuonna Tielt ,
- oarlbiks vuonna Harelbeke ,
- kortryks in Kortrijk ,
- diksmuids vuonna Dixmude ,
- furnois ( veurns ) in Veurne ,
- ja ypers on Ypres .
Ranskassa, Länsi-Flanderin on lueteltu yleisen valtuuskunnan Ranskan kieli ja kielten Ranskan yhtenä 23 alueellisia kieliä ja emämaan . Häntä kutsutaan West Vlaemschiksi tai Fransch Vlaemschiksi tai Vlaemsch van Frankrykiksi .
Sillä asukkaat flaaminkielinen alue Ranskassa (Flanderissa tai flaamin- Ranskan Westhoekin ), Länsi-Flanderin on yleinen äidinkieli kunnes puolivälissä XX : nnen vuosisadan, jonka jälkeen se pienenee nopeasti hyväksi yksikielisyyteen Ranskan .
On huomattava, että opettajat (opettajat ja erityisesti opettajat), jotka eivät ymmärtäneet flaamia, kieltivät sen kouluissa ja leikkikentillä, mikä antoi kohtalokkaan iskun tämän elävän kielen harjoittamiseen. Lisäksi toisen maailmansodan jälkeen flaamilaisilla oli liian germaaninen resonanssi.
Instituutti Flanderin murteista (tai Akademie Voor Nuuze Vlaemsche Taele ) tavoitteena on edistää sitä ja kehittää standardoitu oikeinkirjoitus. Käyrää flaamilaisten käytännön vähenemisestä XXI - luvulla Ranskan Westhoekissa ( Dunkerkin alue ) voidaan verrata Brabantin (kuten flaamilaiset kutsuivat) Brysseliin (ks . Brysselin frankeliointi ). Molemmissa tapauksissa ranskalainen vähemmistö kotitalouksista ennen vuotta 1900 tuli suurimmaksi osaksi muutama vuosikymmen myöhemmin, mutta vertailu lopetetaan. Työssä olevat prosessit ovat syntyneet eri syistä ja ongelmista.
Ranskassa Taalunien oikeinkirjoitusuudistus ei ole käynnissä, ja Länsi-Flanderin kirjoitukset ovat edelleen erityisiä:
- "Asun Steene, rue Taerte"
- Algemeen Nederlands : Ik woon de Taartstraat in / te Stene
- Länsi-Flanderi: k weunen noar Steëne in de Toarte stroate .
Erityispiirteet
Leksikaalinen lainanotto ranskasta
Länsi-Flanderin ja Hollannin väliset olennaiset erot ylittävät ääntämiserot. Ranskalaiselta ja Picardilta on paljon lainoja . Joten on olemassa sanoja erityisesti (hollantilaiselle adverbille meestal ), velo (hollantilaisille fieteille ) tai jopa frigo (hollantilaiselle koelkastille ).
Pronominit
Sanakirjaa lukuun ottamatta Länsi-Flanderi esittelee hyvin monia elementteja keskiajan kielestä viralliseen hollantiin ( Algemeen Nederlands ) verrattuna:
- vanha pronomineja säilyy: ”olet” = gij zijt , gy zyt tai GIE ziet West Flanderin; Kumarruin vuonna Algemeen Nederlands ;
- henkilökohtaisten pronominien kaksoiskäyttö: "me olemme" = minä zijn wieder , me zyn wieder tai me zien wieder Länsi-Flanderissa; me zijn hollannin kielellä .
Epämääräinen artikkeli
Sanasta riippuen hollannin "een" (un, une) tulee "ne", "en" tai "e". Joten sanojen "een stier", "een koe", "een kalf" sijaan on "ne stier", "en koe", "e kalf".
Verbit
Läns germaanisen menneisyyden sanasta "ge-", jota ylläpidetään hollanniksi, tulee "e-" (jonka löydämme Hazebrouckin Keuresta ( XIV e ) (y-) Länsi-Flanderissa: ex: gedronken ("bu") on lausutaan hollanniksi hollannissa vahvalla alkukirjaimella "g" (kuten espanjalainen jota tai saksalainen "ch" kirjaimessa "Bach"); hollanniksi Belgiassa ilmaistiin vähemmän äänekkäästi ja vähemmän taaksepäin, mutta vokalisoinnilla (jota kielitieteessä edustaa "ɣ "tai joskus" ʝ "; aiemmin pienellä kirjaimella g, jossa kaksi soikeaa); Belgian länsipuolella tästä" g ": stä tulee" h ", ja sitten sekoitetaan" kuopatut "ja" menneet ": Bruggen asukkaat lausua kaupunkinsa nimi ['brəhhə]. Länsi-Flanderissa (samoin kuin ranskankielisessä muunnoksessa) tämä "h" katoaa kokonaan ja "gedronken" tulee "edrounken".
Infinitiivin verbit ovat AN-muodossa . Länsi-Flanderissa se kirjoitetaan ja lausutaan "-n", jopa konsonantin jälkeen.
Deklinaatio
Germaaninen taivutus, joka on melkein kadonnut Algemeen Nederlandsissä ja poistettu oikeinkirjoituksesta vuodesta 1958, selviää jonkin verran Länsi-Flanderissa, vaikkakin epäsäännöllisesti.
Länsi-Flanderi tietää myös muunnelman sanoista "kyllä" ja "ei" ihmisestä riippuen. Deklinaatio merkitsee henkilöä, johon kyllä tai ei. Nämä sanat ovat seuraavat:
| Ei kukaan | Kyllä (kyllä) | Nee (ei) |
|---|---|---|
| 1 laulaa uudelleen . | joak | ninkki |
| 2 e laulaa. | joag | neg |
| 3 e laulaa. | joaj / joan (maskuliininen) joas (naisellinen) joat (neutraali) |
nèj / nèn (maskuliininen) nès (naisellinen) nint (kastraatti) |
| 1 st r. | joam / joaw | nim / nèw |
| 2 nd plus. | joag | nigga |
| 3 e satoi. | joa (n) s | nè (n) s |
Siten meillä on seuraava esimerkki:
- jos joku sanoo: "Pysy täällä. "Ja vastaako keskustelukumppani kyllä vai ei, tämä johtaa" blijf eilen "ja vastaus on joko" joak "(tai" kyllä, minä pysyn täällä ") tai" nink "(tai" ei, en aio jää tänne ").
Diftongit
Sanoja on myös muutettu: "ij" tulee esimerkiksi "y". Siten hollannin "zijn" tulee "zyn" (olemaan) ja "kijk" tulee "kyk".
"Viimeisen -t" poistaminen
Kuten melkein kaikki Flanderin murteet, myös sanojen "tavannut" (kanssa), "dat" (se, kuka), "niet" (ei ... ei) jne. Lopullinen "-t". ei puhuta eikä joskus kirjoiteta.
Määritellyt artikkelit
Mies / nainen ero on edelleen erittäin vahva Länsi-Flanderissa, kun taas Algemeen Nederlandsissä nämä kaksi sukupuolta ovat hämmentyneitä (vähän kuin ruotsiksi ja tanskaksi ). Sana wagen on maskuliininen, mikä on selvää Länsi-Flanderissa, koska sanomme " met den wagen " eikä " * met'r wagen " ("auton kanssa"). Hollantilainen epäröi maskuliinisen ja naisellisen välillä, koska hän sanoo, että met de wagen , "de" on maskuliininen ja naisellinen.
Lähteet
Viitteet
- http://www.anvt.org
- INSEE , luvut vuodelta 1999.
- Vandeputte 2007 , s. 307
- " Ostêns-murre " , Mijn Wordeenboek
- Vandeputte 2007 , s. 308
Bibliografia
- nl) Omer Vandeputte , Gids voor Vlaanderen , Lannoo Uitgeverij,2007, 1392 Sivumäärä ( ISBN 9789020959635 , lue verkossa )