Trope (retoriikka)

Trooppi (maskuliininen substantiivi), mistä Kreikan τρόπος, TROPOS ( "turn"), on luku puheen tai luku puheen tarkoitus koristella tekstiä tai tehdä siitä hengissä, ja se koostuu käyttäen sanaa tai lauseke merkityksestä, joka on erotettu omasta merkityksestään (esimerkki: purjeet "astioille").

Periaatteessa sanomme, että puheen osassa on trooppia, kun esiintyvä lauseke ei viittaa sen tavalliseen merkitykseen, vaan toiseen, jota ilmaisee tai ei tarkoita asianmukainen termi. Siinä tapauksessa, että merkityksessä on kaksinkertainen merkitys, termillä trooppinen ja termillä ei-trooppinen (kuten "tämä mies on peto"), tropiikki on "  in præsentia  "; kun sana tropic on ainoa, joka välittää asiaankuuluvat tiedot ("katso pedoa uimapuvussa rannalla, oikealla"), tropiikki on "  poissaolevana  ".

Tropit ovat siis henkisten yhdistysten hedelmiä, jotka johtavat sanojen merkityksen muutokseen; siis sana "liekki" symboloi myös intohimoista rakkautta metaforisessa suhteessa .

Määritelmä

Termi tropiikki viittaa useisiin kielenkäyttöön liittyviin merkityksiin:

• Alun perin tropiikki nimitti kaikki tapat "kääntää" sanan " merkityksen " saadakseen sen merkitsemään sitä, mitä se ei kirjaimellisesti tarkoita " ( César Chesneau Dumarsais , Traités des tropes , 1730). Historiallisesti termi viittaa sekä musikaalin (tropes mélogènes) että tekstin (logogènes tropes, liturgisen toimiston puhdas tai tavallinen ) lisäykseen liturgisissa keskiaikaisissa teksteissä, joita esiintyy draamojen uskonnollisissa tai jaksoissa . Se on sitten koristeena plainsong (ja "  gregoriaaninen laulu  ") avulla lisäyksiä, substituutioita tai interpoloinnit musiikki tai runollinen tekstejä, mekanismi, joka löytyy tyylillisiin merkityksessä.;

• siitä johtuvat ilmaisut kiinnitettiin kiinteisiin kaavoihin, jotka eivät lopulta lisääntyneet ranskan kielen kehityksen kanssa. Termi sitten tulee nimetä tyypin kielikuva vaikutusta sanojen: "  Tropes tiettyjä merkityksiä enemmän tai vähemmän eri kuin primitiivinen merkitys, jotka tarjoavat, että ilmaus ajatuksen ilmaisu sovellettu uusia ideoita  ” ( Pierre Fontanier , Les Figures du discours );

• skeptisyyden filosofiassa tropiikki nimeää väitteen, jota kreikkalaiset epäilijät käyttivät osoittamaan tietyn totuuden saavuttamisen mahdottomuutta ja tekivät vastaavan päätöksen tuomion keskeyttämisessä.

Saat Quintilian Roman puhuja, kuten Paul Ricœur (in La metaphore Vive ): "THE Trooppi opettaen mitään on yksinkertainen koristeellinen toiminto" . Muille, kuten Dan Sperber ja Deirdre Wilson teoksessa Relevancy , yhteinen teos, tropi ja erityisesti metafora , on taloudellisin keino puhujan käytettävissä ilmaista ajatuksensa liian monimutkaiseksi, jotta sitä voidaan sanoa kirjaimellisesti.

Tropit, jotka kaikki lepäävät metaforan tietyllä mekanismilla , teoreettiset selitykset viittaavat:

Suurimmat tropit

Sanan oikean merkityksen ja kuvaannollisen merkityksen välisen suhteen mukaan voidaan erottaa useita tärkeimpiä troppeja, jotka ovat ennen kaikkea kuvia vastaavat:

• metafora

Trooppi by yhdennäköisyys varten Pierre FONTANIER hänen uraauurtava teos: Luvut du Discours . Se koostuu "sanan tavasta, joka muistuttaa ja kuitenkin poikkeaa tavallisesta merkityksestään", kuten:

"Syöminen katumus nousi sydämeeni"

Fontanier vaatii universaalisuuttaan ja suurta tuottavuuttaan diskurssissa  : "Metafora epäilemättä ulottuu paljon pidemmälle kuin metonyymia ja synekdokkaa, koska hänen nimissään ei ole vain substantiivi, vaan myös adjektiivi, osamuoto ja verbi, ja viimeinkin kaikenlaisia ​​sanoja. verkkotunnus. " . Tämän erityisen laajennuksen vuoksi metaforaluokkaa on vaikea analysoida.

• metonymy

Trooppi kirjeitse varten Pierre FONTANIER , kaksi objektia esittää suhteessa tässä kuviossa kukin merkki "ehdottomasti erillinen koko" ( Gerard Genette ), niiden suhde on ulkoisen riippuvuus. Se määrittelee usein sisällön astian mukaan, vaikutuksen syyn perusteella (esimerkit: hampaiden näyttäminen; meillä on juoma? ...).

• Synecdoche

Trooppi liitännällä varten Pierre FONTANIER , kaksi objekteja suhteessa muodostavat kokonaisuuden siten, että "olemassaolo tai ajatus yksi sisältyy olemassaoloa tai ajatusta muiden" kautta suhde riippuvuus ulkoisesta joka koostuu kokonaisuuden osoittaminen yhdellä sen osalla tai päinvastoin (esimerkkejä: katsokaa, laita nenä ulos, miljoonat hampaat ovat valinneet sen).

• Ironia (lähellä antiphrasis )

Ironista on sanoa päinvastainen kuin haluat kuulla. Esimerkki: "  Mikään ei ollut niin kaunista, niin ketterää, niin loistavaa, niin hyvin järjestettyä kuin kaksi armeijaa  ". Voltaire , Candide , luku 3.

Huomaa, että jos tropiikki on maskuliininen substantiivi, neljällä mainitulla tropilla on naispuolinen substantiivi.

Pienet tropit

Vertailu , symboli (asteikolla, symboli oikeuteen esimerkiksi), allegoria joka on symbolinen koostumus, joka on muodostettu useista osista, kuten allegoria kuoleman tai vertaus , joka on vertauskuvallisesta tarina ovat kestoilmaisuja alaikäisiä. Voimme lisätä niihin myös perifraasin (kuvaileva lause, joka korvaa sanan: "keisari kukkaparralla " on Kaarle Suuri ) ja hypallageen (syntaktinen siirto: " mekkoni uusi haju" Valery Larbaud ).

Toiminnallinen tai kieliopillinen tropiikki

Se ei toimi semanttisilla elementeillä vaan kieliopillisilla toiminnoilla; se on asia:

• Vuodesta enallage ( "lahjaidea", "osta älykkäiden").
• Vuodesta hypallage  : uskoa tiettyjä sanoja lauseen mitä sopii toisin sanoen samassa lauseessa, usein adjektiivi siirto kuten "Tämä kauppias nojaten laskuri ahne. »( Victor Hugo ).
• Implikaatiosta: "Sisilia menetetty" "Sisilian menetys".
• Vuodesta hendiadys joka on eräänlainen ellipsin jossa korvata syntaktista alaisuuteen substantiivi täydennys yksinkertaisella koordinointi: ”Hengitä ilmaa järven ja tuoreus” ( Jean-Jacques Rousseau ).
• Jotkut vähättelyä, esimerkiksi tämä kuuluisa säkeen Le Cid by Pierre Corneille  : ”go, En vihaa sinua” for ”I love you”.
• Vuodesta metalepsis merkityksessä kohtelias vähättelyä kuin: "En häiritse sinua enää" for "Minä lähden."

Tulkintojen virtaukset

Vuonna retoriikka Herennius

Anonyymi retoriikan teos Herenniukselle erottaa yksitoista trooppia.

Petrus Mosellanuksen tutkimus

Viimeisessä kohdassa työnsä De schematibus et Tropis Tabulae , Petrus Mosellanus mainitsee joukossa kestoilmaisuja joitakin muita lukuja: chronography , topografia , topothesis , aitiology , epanode , luettelo , syllogism , heittomerkki .

Ryhmä u

Ryhmän µ terminologiassa tropiikkeja esiintyy metaplasmien (morfologiset luvut), metalogismien (loogiset luvut ja viitekuvat) ja metataksien ( syntaksiluvut ) rinnalla .

Trooppiset prosessit ja viittomakielet

Saat Danielle Bouvet , vuonna Le corps et la métapore dans les Langue gestuelles , Tropes ovat juureen koodeista symbolisaatioon joissa kuvaillaan gestural merkkejä.

Se erottaa näin:

• kuvailevat merkit: "kun merkki säilyttää kohteen tunnistuskoodista, että se voi merkitä kohteen omaan liikkeeseen liittyviä piirteitä, siihen liitetään aina sen muotoon liittyvät piirteet" , näin on erityisesti merkki "helikopteri" jossa pystysuoralle akselille kiinnitettyjen kolmen terän esitys on laitteen synokdokinen esitys. Lisäksi tässä koodauksessa on myös helikopterin metonyyminen esitys, koska käsien liike edustaa terien pyörimisen aiheuttamaa värähtelyliikettä syy-seuraussuhteen kautta. Bouvet nimeää tämän metonyymian ns. Kuvailevien eleiden merkkien luokan perustamisen yhteydessä  : ”toiminnan metonyymi”. Samoin merkkiä "talo" edustaa kaksi kättä, jotka muodostavat katon, mutta "katto" on talon synekdoki;

• ohjeelliset merkit: "merkitse allekirjoittajan omaan ruumiiseen, sellaisiin tai sen osiin, esimerkkinä siitä, mitä merkki tarkoittaa" , joten niitä kutsutaan myös "ylpeiksi". Synekdoakkien ja metonymioiden perusteella ne viittaavat utilitaristisiin esineisiin, jotka löytävät toimintansa suhteessa kehoon, kuten merkin "Lunette", jota edustaa kaksi silmää ympäröivää ympyrää. Bouvet kutsuu heitä "paikan metonyymeiksi". Tietyt merkit kuitenkin yhdistävät metonyymityypit (paikka ja tehtävä), kuten merkissä "aviomies", jota edustaa kuvitteellinen rengas sormessa;

• abstraktit merkit perustuvat metaforisiin suhteisiin. Käsitettä on todellakin vaikea kuvata konkreettisella tavalla. viittomakieli perustaa merkin edustettavan käsitteen konnotoituun merkitykseen. Esimerkiksi sanaa "laiska" edustaa karvan herättäminen kämmenessä, kun taas suosittu ilmaisu "olla hiukset kädessä", myös sanan "laiska" perifraasi .

Huomautuksia

1. http://www.cnrtl.fr/lexicographie/trope .
2. Elävä metafora , sivut 64–66.
3. (in) Sperber ja Wilson ( trans.  Abel Gerschenfeld ja Dan Sperber) "  osuma  " [ "Merkitys"], on www.leseditionsdeminuit.fr ,1989(katsottu 2. helmikuuta 2021 )
4. Teoriassa on niin monta tropia kuin semanttisuhteita voi olla. Joillekin nämä kaksi suurta trooppista ovat metafora ja metonyymi vrt. G.Molinié, Dictionnaire de rhétorique, LGF, 1992, muut ( Charisius (vrt. De tropis), Dumarsais (vrt. Traktaatti tropeilla , 1729), John D.Schaeffer (vrt . Thomas More ja päätroopit: syvä rakenne "Harhaoppeja käsittelevän vuoropuhelun" ja Giambasttista Vico, Moreana, Angers, Ranska, 1963) (Revue), 2001, osa 38, n: o 147-8, s. diskurssilla saavutetaan useita vivahteita ja edistysaskeleita, joihin trooppien kanssa usein sekoitetaan. Katso
5. Todorov ja Ducrot, Kielitieteiden tietosanakirja , Pariisi, Seuil, 1972, sivu 354
6. Fontanier, infra , sivu 99
7. Johdanto P. Fontanierin työhön, Figuurit diskurssista , Pariisi, Flammarion , Champs, 1830, uudelleenjulkaisu, sivut 5--17
8. G.Genette, op.
9. katso Carine Duteil-Mougelin maalaus .
10. Petrus Mosellanus , Tabulae de schematibus et tropis Petri Mosellani: retoriikassa Philippi Melanchthonis; julkaisussa Erasmi Roter, libellum de duplici copia , Antwerpen, 1583 .
11. Julkaisussa Keho ja metafora viittomakielillä , L'Harmattan, coll. Semantics , 1997, sivu 49
12. Bouvet, opcit , Sivut 50–51

Katso myös

Bibliografia

• César Chesneau Du Marsais , Des tropes ou Des eri aistit, joissa voi ottaa saman sanan samalla kielellä , Pariisi, chez la Veuve, Jean-Batiste Brocas, 1730. Saatavilla Gallica -sivustolla .
• César Chesneau Du Marsais Täydelliset teokset. Duchosal & Milon Paris, Pougin 1797; Des Tropes , toim. F.Douay-Soublin Pariisi, Flammarion 1988.
• Artikkelissa Trooppi on Encyclopedia joka tekee laajaa viittaus työn Dumarsais.
• Bernard Dupriez , Gradus - Kirjallisuusmenettelyt (sanakirja)  ; Pokkari kokoelmia 10-18, n o  1370, ”Domaine français” -kokoelman, Paris 03/03/2003, 544 sivua, ( ISBN  2-264-03709-1 )  ; CLIL-koodi: 221401.
• Pierre Fontanier , Kuviot diskurssista , 1821, toim. Flammarion Kielikentät, esittely: Gérard Genette , 1977.
• Ducrot ja Todorov, Encyclopedic Dictionary of Language Sciences , Pariisi, Seuil, 1972.
• Danielle Bouvet, Keho ja metafora viittomakielillä. Merkkien tuotantotapoja etsittäessä L'Harmattan, kokoelma Sémantique , 1997 ( ISBN  2-7384-4872-0 ) .
• Hélène Fuzier, ” Le trope  . Yhteydessä De Tropis on Charisius historiallisen perspektiivin testata konseptin kreikkalais-roomalaisen antiikista loppuun XX : nnen  vuosisadan  , " Kirjallinen tieto , lento.  56, n °  22004, s.  26-33 ( lue verkossa ).

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Retoriikka
• Kielikuva
• Luettelo puhehahmoista
• Viittomakieli

Ulkoiset linkit

• Kohteesta schematibus et Tropis Tabulae päässä Petrus Mosellanus (Antwerp, 1533 ), on Gallica .