Zazaki

Zazaki
Zazaki, Dimilki, Kirdki, Kirmanjki
Maa Turkki , Irak , Georgia , Kazakstan , Iran , Azerbaidžan
Alue Kurdistan
Kaiuttimien määrä 1 640 000
Typologia SOV
Luokittelu perheen mukaan
Kielikoodit
ISO 639-2 zza
ISO 639-3 zza
Koodit sisältyvät diq  - dimli
kiu  - kirmanjki
IETF zza
Linguasphere 58-AAA-ba
Glottolog zaza1246

Zaza (kutsutaan myös kirmanjki , kirmancki , kirdki , Dimli , dimilki ) on indoeurooppalainen ryhmän iranilaiset kielet , puhuttu Zaza asukasta alueilla Dersim , Elazig ja Diyarbakir kaupungissa Turkissa . Mukaan kielitieteilijä Jacques Leclerc , ja Laval University , Kanada, Zazaki on kurdin kielen. Sitä puhutaan myös muissa Kurdistanin maakunnissa (etelässä). Zazakilla on monia ominaisuuksia, rakenteita ja sanastoa Kaspian kielten Talysh , Gilaki ja Mazandarani kanssa .

Makrokieli

Zazaki luokitellaan SIL Internationalin kuin makro-kieltä , joka käsittää lajikkeet on Dimli (tai Etelä Zazaki) ja Kirmanjki (tai Pohjois Zazaki).

Zazaki nähdään autonomisena luoteis-Iranin kielenä

Iranology (tiede, muun muassa Iranin kielellä) sanoi, että Zaza on autonominen kieli Luoteis haara iranilaiset kielet, joka sisältää myös kurdin kielen Kurmanci ja Sorani . Tässä samassa luoteisosassa kurdinkielet muodostavat geneettisen alaryhmän keski-Iranin murteiden kanssa; zazaki puolestaan ​​muodostaa guranien kanssa itsenäisen Zaza-Gorani-alayksikön, joka todennäköisesti osoittaa läheisemmän suhteen Balochiin .

Jo kielellinen tutkijat XIX th  vuosisadan (esim Peter Lerch ) väitti, että Zaza ei murre kurdin mutta itsenäinen kieli kielellisen perheen Iran. Tämä tuki saksalaisten iranologien Oskar Mannin ja Karl Hadankin sanoja ja heidän useita tutkimuksiaan , josta vuonna 1932 julkaistiin ensimmäinen melkein täydellinen zazakin kielioppi otsikolla Mundarten der Zaza (zazojen murre). Vanhoja mielipiteitä, joissa zazakia pidetään "laajassa merkityksessä" "kurdinkielenä" (esimerkiksi Ferdinand Justi  (vuonna) vuonna 1880 ), pidetään Tänään vanhentuneina .

Zaza osoittaa silmiinpistävää samankaltaisuutta partiaanien kanssa , kuollut Keski-Iranin kieli, jota persian kieli (Lounais-Iranin kieli) ja sen aiemmat versiot eivät jaa. Ei kuitenkaan tiedetä, oliko Parthian suora aikaisempi versio zazasta.

Zazaki nähdään kurdinkielenä

Zazan kieltä pidetään poliittisista ja kulttuurisista syistä yhä usein kurdinkielenä .

Kurmancin ja Zazakin välillä, joka erottaa heidät kielellisesti, on kenties maantieteellisiä syitä. Kurdit on erotettu useita kertoja Kurdistanista asumaan muille Mesopotamian alueille; Jotkut kurdit on siirretty Khorosaniin (Koillis-Iran), jossa edelleen asuvat kurdit, jotka puhuvat zazakia ja gorania.

Sitten mongolien hyökkäyksen aikana monet kurdit muuttivat Kurdistaniin, Dersimin alueelle, asettuivat muiden kurdiryhmien joukkoon ja palasivat uudelleen. Pitkän eron aikana kukin ryhmä kehitti kieltään suhteessa ympäristöönsä.

Zazaki ja indoeurooppalaiset kielet

Ranskan kieli Zazaki Persia Venäjän kieli Kreikka italialainen Espanja Saksan kieli Englanti
yksi (1) jû / marjakuusi yek odin ena uno uno eins yksi
kaksi (2) dı tehdä dva dyo erääntyy takaisin zwei kaksi
kolme (3) vuokraus se lajittelu tria olla erittäin drei kolme
neljä (4) çehar çahar çetyre testaa quattro cuatro pesuallas uuni
viisi (5) pannu kynä pyatʹ roikkuu mistä cinco fünf viisi
kuusi (6) hänen şiş shestʹ eksi sei seis sechs kuusi
seitsemän (7) hewt heft viikko epta setti siete sieben seitsemän
kahdeksan (8) heşt heşt vosemʹ okto otto ocho acht kahdeksan
uusi (9) Uusi ei devyat ennia Uusi nueve neun yhdeksän
kymmenen (10) / deh desyatʹ dheka dieci sanoa zehn kymmenen
kaksikymmentä (20) vist bist dvadtsatʹ eíkosi tuuletusaukko veinte zwanzig kaksikymmentä

Sen asema länsi-Iranin kielten joukossa

Kirjoittaminen

Zazaki aakkoset
Iso kirjain AT B VS VS D. E Ê F G Ğ H Minä İ / Î J K L M EI O P Q R S Ş T U Û V W X Y Z
Pienet kirjaimet klo b vs. vs. d e ê f g ğ h ı i̇ / î j k l m ei o s q r s ş t u û v w x y z
Ääntäminen klo b d͡ʒ t͡ʃ d ɛ e f g ɣ h ɪ i ʒ k l m ei o s q r, ɾ s ʃ t y u v w x j z

Jotkut teokset käyttävät ympyränmuotoista i ‹Î› ja toiset pisteviivaa i ‹İ›.

Huomautuksia ja viitteitä

(de) Tämä artikkeli on osittain tai kokonaan otettu Wikipedian artikkeli saksaksi otsikkona "  Zaza-Sprache  " ( katso lista tekijöille ) .
  1. Etnologi [zza] .
  2. http://www.tlfq.ulaval.ca/axl/asie/turquie_1general.htm .
  3. http://www.omniglot.com/writing/zazaki.htm .
  4. [PDF] http://www.azargoshnasp.net/languages/zazaki/zazakipositionof.pdf .
  5. Kocadag 2010 .
  6. Varol 2019 .

Katso myös

Bibliografia

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ulkoiset linkit