Regionalismi (kielellinen)

In kielitieteen termi regionalismi tarkoittaa ominainen kieli tosiasia tietyn alueellisen erilaisia kielen ( murre , ottaen) tai ryhmälle näiden lajikkeiden. Alueellisuus on tunnistettavissa sen eron perusteella, mitä se esittelee siitä, mitä standardi kielivalikoima tarjoaa.

Regionalismin tyypit

Regionalismeja on kaikilla kielialueilla, mutta ei yhtä suurina osuuksina. Yleisimmät ovat luonteeltaan leksikaalisia ja foneettisia , mutta on myös frazeologisia ja kieliopillisia ( morfologisia ja syntaktisia ) regionalismeja .

Leksikaalinen regionalismi

Sanat alueelliset ovat monenlaisia. Oikeat sanat ovat sanoja, jotka eivät ole vakiolajikkeen kirjeenvaihtajia tai joissa ei ole kirjeenvaihtajaa. Esimerkkejä:

Muita alueellisia sanoja esiintyy vakiolajikkeessa, mutta niillä on erilainen merkitys:

Lopuksi muut sanat eroavat tavallisista kirjeenvaihtajistaan ​​vain muodoltaan, vaikka ne eivät ole foneettisia tai morfologisia muunnelmia, esimerkiksi (hu) buha vs bolha “ puce ”.

Leksikaaliset regionalismit ovat erityisesti niiden leksikografien huomion keskuudessa, jotka kehittävät alueellisuuden sanakirjoja (katso Lisäbibliografia- osio ).

Fraaseologiset regionalismit

Alueellisissa lajikkeissa on myös fraaseologisia yksiköitä ( idiomeja , lauseita jne.), Joita ei käytetä yleisessä kielessä, esimerkiksi:

Foneettinen regionalismi

Nämä ovat erityispiirteitä, jotka tavanomaisiin foneemeihin verrattuna koostuvat fonologisista tai foneettisista muunnelmista, joita esiintyy järjestelmällisesti ainakin tietyissä foneettisissa yhteyksissä . Tällaisia ​​ovat esimerkiksi:

Kieliopilliset regionalismit

Alueellisten lajikkeiden kielioppi eroaa standardin ensinnäkin tietyistä morfologisista ominaisuuksista, kuten:

Syntaktiset regionalismit ovat vähiten yleisiä:

Alueellisuus ja muut kieliversiot kuin alueelliset

Kieli kehittyy jatkuvasti, mikä ilmenee muun muassa kielitietojen siirtymisenä lajikkeistaan ​​toiseen, mikä koskee myös regionalismeja, jotka rikastuttavat ei-alueellisia lajikkeita.

Alueellisuus ja yhteinen kieli

Regionalismit kulkevat helpoimmin ns. "Yhteisellä kielellä", toisin sanoen kielen nykyisellä puolella, joka perustuu suurimpaan mahdolliseen yhdenmukaisuuteen, joka vaaditaan viestintäkäytännössä , ja jonka koko kieliyhteisö hankkii kieliopiskelijoista riippumatta. kaiuttimet. Yksi ilmiön näkökohta on alueellisuus, joka säilyy kyseisellä maantieteellisellä alueella puhuvalla yhteisellä kielellä . Nämä ovat enimmäkseen foneettisia regionalismeja ja mahdollisesti muun tyyppisiä regionalismeja, jotka eivät vaikuta kielen kokonaisuuteen. Tässä mielessä jotkut kielitieteilijät puhuvat "alueellisista yhteisistä kielistä".

Toinen kysymyksen näkökohta on regionalismin kulkeminen kielellä, joka on yhteinen koko kyseessä olevalle kieliyhteisölle. Yleisin tapaus on naapurikielien välinen lainaus , joka siirtyy ensin vastaanottavan kielen murteeseen tai murteisiin ja sitten niiden yleiseen lajikkeeseen. Näin on esimerkiksi romanian kielen sanojen ja unkarilaisen alkuperän jälkiliitteiden kanssa , kuten belșug "runsaus" tai -eș (esimerkiksi trup eș " korpulentti "), jotka siirtyivät ensin Transilvanian romanian kielelle ja levisivät sitten koko maan alueelle. romanian kielellä. Sama ilmiö voidaan havaita päinvastaiseen suuntaan: romanialaisista unkarilaisista sanoista, kuten áfonya “mirtille”, siirrettiin ensin Transilvanian unkariksi, minkä jälkeen kaikki unkarilaiset puhujat ottivat sen käyttöön. Edellä mainittu "minun täytyy mennä" -tyyppinen el kell menjek -rakenne , jota alun perin pidettiin unkarinkielisenä transilvanismina ja virheellinen, hyväksytään nyt myös Unkarissa .

Alueellisuus ja kirjallisuus

Toinen regionalismiin liittyvä kielivalikoima on kirjallinen kieli taiteellisen kirjallisuuden kielessä . Monien kielten kirjallinen lajike on muodostettu yhden sen alueellisen lajikkeen pohjalta muiden elementtien myötävaikutuksella.

Mitä ranskalaiset, X : nnen  -  XIII : nnen  vuosisadan luotiin kirjallisten teosten useilla kielillä nimeltään "  murteita OIL  " -vaihtoehto: Picard , The Norman , The Vallonian , François jne Useista kielen ulkopuolisista syistä nykyinen Île-de-France puhuttu ranska on asettanut itsensä tullakseen ranskan kieleksi kirjallisuuden monimuotoisuudellaan. Muodostumisestaan ​​lähtien sitä rikastettiin muiden murteiden kirjoituksilla, ja myöhemmin, renessanssin aikaan , tutkijat puhuivat sen tietoisesta rikastumisesta muiden ranskalaisten idioomien elementtien avulla.

Samanlaisia ​​prosesseja on tapahtunut myös muilla kielillä. Italian kirjallisen kielen perusta on Toscanan kirjallisuus , jota Dante Alighieri käyttää muun muassa . Vuonna Romaniassa oli viisi kirjallisuuden murteita XVI : nnen  vuosisadan , määrä oli vähentynyt neljään vuonna XVIII th  luvulla , jotta viime kädessä ainoa kirjallisuuden kieli perustuu vain yhteen, Muntenia, joissa maksut toiset. Unkarinkielinen kirjallinen kieli muodostui itäisissä murteissa kirjoitetusta kirjallisuudesta ja albaania yhdestä kahdesta pää murteesta, Tossk .

Kauan kirjallisuuskielen muodostumisen jälkeen regionalismit eivät lakanneet tunkeutumasta taiteellisen kirjallisuuden kielelle tyylillisistä syistä , ilmiö, joka on edelleen ajankohtainen, kun kirjailijat haluavat antaa paikallista väriä teoksille, joiden toiminta on tietyllä alueella. Ranskalaisessa kirjallisuudessa alueellisuus on tyypillistä erityisesti Manner-Ranskan ulkopuolisilta kirjailijoilta , kuten Antonine Maillet ( Acadia ) tai Simone Schwarz-Bart ( Guadeloupe ).

Kirjallisuudessa, kuten romania tai unkari, kirjoittajat käyttävät alueellisuutta esiin tuomaan maaseutualueiden todellisuutta tuollaisella ja sellaisella alueella. Voimme mainita tässä yhteydessä Moldavisms of Ion Creangă , vuonna Romanian kirjallisuudessa , tai transylvanisms ja András Sütõ vuonna Unkarin kirjallisuudessa .

Murrekirjallisuutta on vielä nykyäänkin, kuten Banat ( Romania ), mikä ei ole täysin ymmärrettävää muille romaniaksi kuin muille, jotka tuntevat tämän alueellisen lajikkeen.

Alueellisuus ja standardit

Se, mikä pätee yllä mainitun yhteisen yhtenäisen kielen regionalismiin, pätee myös taiteellisen kirjallisuuden kieleen ja tavalliseen kieleen, joka alun perin sekoitettiin kirjallisuuden kieleen.

Toinen piirre alueellisuuden suhteessa standardiin on se, joka koskee kieliä, joilla on enemmän kuin yksi vakiolajike. Tämä koskee kieliä, jotka ovat virallisia useissa maissa, kuten ranska. Se on olennaisesti yhtenäinen kieli, mutta joissakin maissa sen standardi sisältää elementtejä, jotka ovat muiden maiden standardien kannalta regionalismeja. Vuonna Belgiassa ja Sveitsissä , esimerkiksi seitsemänkymmentä Ranskassa on seitsemänkymmentä kuin kirjeenvaihtaja . Eroja on myös standardin koskee nimityksiä tiettyjen toimielinten , nimeltään "statalisms" by Thibault 2014. Siten Lycée de France on jo kirjeenvaihtajille Athénée Belgiassa, kuntosali Sveitsissä ja Cegep vuonna Quebec .

Viitteet

  1. Dubois 2002, s.  406 .
  2. Constantinescu-Dobridor 1998, artikkeli regionalismi .
  3. Thibault 2014, viikko 7 , s.  14 .
  4. Bokor 2007, s.  187 .
  5. Thibault 2014, viikko 7 , s.  10 .
  6. Sala 1989, s.  203 .
  7. Király 2007, s.  660 .
  8. Thibault 2014, viikko 8 , s.  11 .
  9. Thibault 2014, viikko. 7 , s.  11 .
  10. Sala 1989, s.  47 .
  11. Kiss 2006, s.  360 .
  12. Thibault 2014, viikko 8 , s.  9 .
  13. Kiss 2006, s.  363 .
  14. Kálmánné Bors ja A. Jászó 2007, s.  366 .
  15. Constantinescu-Dobridor 1998, artikkelissa LIMBA ”kieli”, kohta b).
  16. Kiss 2006, s.  375 .
  17. Király 2007, s.  642 .
  18. Brâncuș 2005, s.  78-79 .
  19. Gerstner 2006, s.  316 .
  20. Picoche ja Marchello-Nizia 1999.
  21. Leclerc 2017, luvut 3 ja 5 .
  22. Coletti 2011 .
  23. Ivănescu 1948, lainannut Mocanu 2013, s.  170 .
  24. Király 2007, s.  641 .
  25. Mantho 2009.
  26. Thibault 2014, viikko 6 , s.  3 .
  27. Thibault 2014, viikko 7 , s.  13 .
  28. Călinescu 2001, s.  173 .
  29. Bokor 2007, s.  194 .
  30. Ghinea 2004 .
  31. TLFi, artikkeli seitsemänkymmentä .
  32. Thibault 2014, viikko 2 , s.  2 .

Bibliografia

Artikkelin kirjoittamiseen käytetty asiakirja : tämän artikkelin lähteenä käytetty asiakirja.

Ulkoinen linkki

Aiheeseen liittyvät artikkelit