Dies iræ

Dies Irae ( "vihan päivä" in Latin ), jota kutsutaan myös Proosa Kuolleiden , on laulanut keskiaikainen sekvenssi (tai proosaa ) , joka on muodoltaan liturginen virsi. Runon inspiraatio on osittain apokalyptinen . Alkua Tämän sekvenssin ilmestyi varhain XI th  luvulla , nykyinen versio vuodelta XIII : nnen  vuosisadan . Se integroitiin gregoriaaniseen osaan tällä hetkellä ja tässä aspektissa. Dies Irae sitten laulettiin vuosisatoja Requiem Mass (se voi silti olla, mutta ei ole pakollista, paitsi käytettäessä ylimääräisen muotoa Roman riitti ).

Dies iræ

Viimeisenä ( viimeisen tuomiopäivän ) päivänä Jumalan vihan aiheeksi kirjoitettu, latinaksi kirjoitettu runo herättää Kristuksen paluun ( Parousian ) takaisin "hämmästyttävään pasuunan ääniin", joka heittää olennot kohti. hänen valtaistuimensa jalka, jotta jokainen teko voidaan tuomita. Se on osa keskiaikaista suuntausta (liittyy ristiretkien aikaan ), jota Jean-Charles Payen kutsui "saarnaamisesta pelon kautta". Mutta se on myös suurelta osin runo ihmisen heikkoudesta ja epäilystä: "Minkä suojelijan minun tulee pyytää, kun vanhurskaat ovat tuskin varmoja?" »( Quem patronum rogaturus, cum vix justus sit securus? ). Ja edelleen: "Muista, Jeesus erittäin hyvä, minulle tulit, älä menetä minua sinä päivänä" ( Recordare, Jesu pie, quod sum causa tuæ viæ; ne me perdas illa die ).

Se on yksi kuuluisimmista runoista keskiaikaisessa latinalaisessa kirjallisuudessa . Tämän ajanjakson tekstit eroavat klassisista latinankielisistä runoista jakamalla tonic-aksentin ja riimin . Dies iræ -sekvenssissä mittari on trokhainen (yksi korostettu tavu, yksi korostamaton tavu). Sitä lauletaan tyyliin gregoriaanisen laulu (tai plainsong ).

Sen kehitys alkoi varhain XI : nnen  vuosisadan (niin noin tuhat) ja kestoilmaisuja (tai kehittäminen) responsorio Libera minulle, Domine ( "Set minua, Herra, iankaikkisesta kuolemasta"), joka myös laulaa Requiem Massat ja missä me etsi sanat Dies illa, dies iræ  : "Siitä päivästä tulee vihan päivä"). Runo kriittisesti Dies Irae on ilmeisesti muotoiltu puolivälissä XII : nnen  vuosisadan (teksti ja musiikki). Se on jo pitkään katsottu johtuvan veli fransiskaanimunkki italialaisen XIII th  century , Thomas Celano ( Tomaso da Celano , 1200 - 1260 ). Mutta näyttää siltä, että tämä kirjailija on läpäissyt jälkipolville tarkistettiin hieman ja laajennettu versio lyhyempi ja antiikin runo, säilytettävä käsikirjoitus XII : nnen  vuosisadan  : vuonna 1931, Dom Mauro Inguanezin kirjastonhoitaja Mt. -Cassin , löydettiin Caramanico Terme , lähellä Napolin , tämä käsikirjoitus vuodelta lopulla XII : nnen  vuosisadan , joka antaa Dies Irae versiota hieman lyhyempi kuin omamme: se päättyy säkeistö Oro supplex . Myös Just Judex -ajo puuttuu . Enintään Celano pystyi tekemään vain muutamia muutoksia jo olemassa olevaan tekstiin, epäilemättä tavoitteena integroida se kuolleiden joukkoon.

Tämän jälkeen Dies Irae tuli, pitkään aikaan, Sequence ( Sequentia ) ja hautajaiset liturgiaa (johon Requiem Mass kuuluu ). Tästä syystä hänestä on tehty lukuisia sävellyksiä; tunnetuimpien joukossa, W. A. ​​Mozartin ja Giuseppe Verdin löytämissä kuolleiden messuissa (jotka eivät sisällä mitään tavallista laulua , vaan vain koko tekstin). Requiem- massoilla ei kuitenkaan välttämättä ole irae Dies  : se puuttuu esim . Gabriel Faurén Requiemistä , jolla on enemmän ideoita levosta ja paratiisista (ks. In Paradisum , jolla massa päättyy) tuon pelon ajatuksen.

Paavi Paavali VI: n Vatikaanin II kirkolliskokouksen jälkeen vuonna 1969 hyväksytyssä rituaalissa jakso on kadonnut kuolleen misoista (mikä ei johda sen täydelliseen katoamiseen: se pysyy kuitenkin läsnä rituaalin vuonna 1962 muodossa. , tätä voidaan silti käyttää). Sekvenssi näkyy myös Latinalaisen versio Office of lukemia, 34 : nnen  viikon Tavallinen Aika ( Liber Hymnarius , Solesmes , 1983 XVI -. 622 s).

Runon alkuperä ja lähteet

Runo sisältää ilmoituksen lähteistä, jotka inspiroivat sitä, ja rivi, jossa Teste David cum Sibylla julistettiin: "David todistaa sen Sibylin kanssa". Kuningas Daavid mainitaan tässä raamatullisena kirjoittajana, erityisesti psalmeissa . Raamatun kohta, joka inspiroi selkeimmin Dies iræ -sävellystä , löytyy kuitenkin Sefanjan kirjan ensimmäisestä luvusta . Jakeet 14–18 herättävät todellakin "vihan päivän", "päivän, jolloin trumpetti soi [ tuuba latinankielisessä tekstissä], ja huutavan päivän", jolloin koko maa niellään Jumalan vihan tulessa. (1,14-18):

"  Dies iræ, dies illa, dies tribulationis et angustiæ, die calamitatis et miseriæ, dies tenebrarum et caliginis, dies nebulæ et turbinis, dies tubæ et clangoris super civitates munitas ja super angulos excelsos."  "

- Sefanjan kirja, 1, 15.

Sibyl mainittu Dies Irae on tämä hahmo antiikista joista oraakkelit syyksi. Jotkut näistä oraakkeleista tulkitsivat antiikin kirjoittajat , erityisesti Lactantius, kristillisiksi ennustuksiksi . Jälkimmäinen kirjoitti alussa IV : nnen  vuosisadan kirjan nimeltä Jumalan viha , mutta erityisesti seitsemännessä kirjassa jumalaisen toimielinten jossa hän kuvasi päivän vihansa perustuu profetioita Sibyl ja Eritrean . Nämä oraakelit sisältävät useita aiheita, jotka esiintyvät Dies iræssa  : Jumalan vihan päivä, lopullinen tuomio, hautojen avaaminen, maailman tuhoaminen, tämän päivän ilmoitus pasuunan soinnilla, pelko, joka tarttuu kaikkiin, kutsu armahdukseen:

"… Ja mikä pahentaa asiaa, kuuluu trumpetti Sibylin todistuksen mukaan, joka soi taivaan huipulta. Ei ole sydäntä, jossa tämä surullinen ääni ei aiheuta pelkoa ja vapinaa. Silloin rauta, tuli, nälänhätä ja sairaudet, jotka palvelevat Jumalan vihan palvelijoina, päästetään ihmisille, jotka eivät ole tunteneet hänen vanhurskauttaan. Mutta pelko, jolla heidät kiihdytetään, vaivaa heitä julmemmin kuin mikään muu paha. He pyytävät armoa, eikä heitä kuule; he huutavat apua kuolemaan eivätkä saa sen apua; he eivät löydä lepoa; yöllä nukkuminen ei lähesty heidän silmiään; heitä vaivaa unettomuus ja ruumiin levottomuus; niin että he puhkeavat itkuun, huutavat, kiristävät hampaitaan, valittavat elävien tilaa ja kadehtivat kuolleiden tilannetta. Näiden pahojen ja monien muiden joukko häpäisee ja hävittää maan, kuten Sibyl ennusti, kun hän sanoi, että maailma olisi ilman kauneutta ja ihminen ilman lohtua. "

- Lactantius, jumalalliset instituutiot, VII, XX, 3-4.

Ensimmäisissä jakeissaan Dies iræ käsittelee Zephaniahissa ja Lactantiuksessa esiintyviä teemoja , mutta näkökulma, jossa näitä teemoja hyödynnetään, on hyvin erilainen jokaisessa teoksessa. Sefanjan kirjassa Jumalan vihan herättäminen edeltää kutsua kääntymykseen. Vuonna LACANTIUS , julkistamisen päivänä Jumalan viha on, että kaikki lopullisen voiton, virheetön ja ilman vaativat Jumalan oikeutta. Tämä oikeudenmukaisuus johtaa äärimmäisiin piinoihin jumalattomille, joiden armahtamispyynnöt ovat tehottomia. Lactantius on fatalistinen , jumalattomien kääntyminen ei kiinnosta häntä, on vain välttämätöntä, että oikeudenmukaisuus toteutetaan viimeisenä päivänä. Dies Irae ei sijaitse tästä näkökulmasta. Hän antaa erittäin suuren määrän armoille pyytämistä vanhurskaille, jotka eivät ole varmoja siitä, että he ovat todella olleet vanhurskaita. Lisäksi Dies Irae ei sanota, että jumalattomien väistämättä helvettiin, eikä se kuvaa kidutuksia ja kidutukset että LACANTIUS on hyvin laajasti yksityiskohtaisia. Dies Irae pikemminkin herättää Passion of Christ joka kärsi pelastukseksi syntisiä, se myös muistuttaa anteeksianto myönnetty Magdalan Marian ja päättyy puhelun armoa kohti syntisiä.

Runo

Alkuperäinen teksti latinaksiDies iræ, dies illa, Solvet sæclum in favílla, Testaa David cum Sibýlla! Quantus vapina on futúrus, kun judex on ventúrus, Tiukka cuncta keskustella! Tuba mirum spargens sonum per sepúlcra regiónum, coget omnes ante thronum. Tainnutettu bitti ja Natúra, cum resúrget creatúra, judicánti responsúra. Liber scriptus proferétur, in quo totum continétur, unde Mundus judicétur. Judex ergo cum viettely, quidquid latet apparébit, nihil inúltum remanébit. Nopea summa bet tunc dictúrus? Quem patrónum rogatúrus, cum vix justus istua secúrus? Rex treméndæ majestátis, qui salvándos salvas gratis, salva me, fons pietátis. Recordáre, Jesu pie, quod summa causa tuæ viæ; älä menetä minua illa kuole. Quærens me, sedísti lassus, redemísti crucem passus, tantus labor non sit cassus. Just Judex ultiónis, donum fac remissiónis ante diem ratiónis. Ingemísco, tamquam reus, culpa rubet vultus meus, supplicánti koska Deus. Kuka Maríam absolvísti, ja latrónem exaudísti, mihi quoque spem dedísti. Prees meæ non sunt dignæ, sed tu bonus benígne -yliopisto, ne perénni cremer igne. Inter oves locum præsta, ja ab hædis erotti minut, státuens in parte dextra. Confutátis maledíctis, flammis ácribus addíctis, voca me cum benedíctis. Oro supplex ja acclínis, cor contrítum quasi cinis, hallita curam mei finis. Lacrimósa kuolee illa, qua resúrget ex favílla judicándus homo reus. Huic ergo koska, Deus. Pie Jesu Dómine, dona eis Requiem. Aamen .

Kirjaimellinen käännösVihan päivä, se päivä Hän pelkistää maailman tuhkaksi, David todistaa sen, ja Sibyl. Mitä kauhua tulee, kun tuomari ilmestyy tutkia tarkasti kaikkea! Trumpetti levittää yllättävän äänensä, kaikkien maiden hautojen joukossa, kokoamalla kaikki miehet valtaistuimen eteen. Kuolema hämmästyy, kuten Luonto, kun olento herää ylös, vastausten perusteella. Tuotetaan kirjallinen kirja, johon kaikki sisältyy; jonka mukaan maailma tuomitaan. Kun tuomari istuu, kaikki piilotettu tulee näkyviin, eikä mikään jää rankaisematta. Mitä, huono minusta, sitten sanon? Mitä suojelinta pyydän, milloin vanhurskaat tuskin ovat turvassa? Kauhean majesteettisuuden kuningas, jotka pelastavat, ne, jotka pelastuvat, armon kautta, pelasta minut, hurskauden lähde. Muista, niin suloinen Jeesus, että minä olen matkanne syy; älä menetä minua tänä päivänä. Etsit minua, istuit väsynyt, lunastaa minut ristillä, intohimolla, ei niin paljon työtä voi olla turhaa. Tuomitse vain kosto, anna minulle anteeksi ennen tuomiopäivää. Voihkan kuin syyllinen, vika punoittaa kasvoni, anteeksi Herralle anteeksi. Sinä, joka vapautit Marie (-Madeleine), ja hyvälle varkaalle myönsi toiveita, annat myös toivoa takaisin minulle. Rukoukseni eivät ole kelvollisia (vastattava), mutta sinä, niin hyvä, teet ystävällisyydelläsi että en koskaan palaa tulessa. Lampaiden väliin aseta minut, Olenko erotettu vuohista, asettamalla minut oikealle. Hämmentynyt, kirottu, annettuihin katkeriin liekkeihin, soita minulle siunattujen kanssa. Rukoilen kerjäämistä ja kumarsi sydän vääntyy tuhkana, huolehdi loppuni. Kyyneleiden päivä sinä päivänä, missä pöly nousee uudelleen tuomion antamiseksi syyllinen mies. Joten anna anteeksi sille, oi Jumala. Makea Jeesus Herra, anna heille levätä. Aamen.

Lisää kirjallisuuskäännöksiäVihan päivä, se tämä päivä Missä maailma pelkistyy tuhkaksi, Daavidin ja Sibylin sanojen mukaan. Mikä kauhu tarttuu meihin kun tuomari ilmestyy arvioida kaikkea tarkasti! Trumpetin upea ääni, levittää hautojen yli, tuo meidät yhteen valtaistuimen juurelle. Kuolema, yllätys ja luonto kaikki miehet nousevat ilmestyä tuomarin eteen. Sitten kirja avataan, missä kaikki tekomme on rekisteröity; kaikki tuomitaan hänen mukaansa. Kun tuomari istuu, kaikki salaisuudet paljastetaan eikä mikään jää rankaisematta. Mitä ahdistuksessani voin sitten sanoa? Minkä suojan voin pyytää? kun vanhurskaat ovat tuskin turvassa ... Oi valtavan majesteettisen kuningas, sinä, joka pelastat valitut armon kautta, pelasta minut, rakkauden lähde. Muista, erittäin hyvä Jeesus, että sinä tulit minulle; Älä menetä minua tänä päivänä. Taistelit löytää minut, Intohimollasi pelastit minut. Eikä tällainen työ ole turhaa! Tuomitsit vain minut mutta anna anteeksi kun minun on annettava tili. Katso, voihkan kuin syyllinen ja synti punoittaa otsaani; Herra, anna anteeksi niille, jotka pyytävät sinua. Sinä vapautit Marie-Madeleinen ja vastasi varas; annoit minulle myös toivoa. Rukoukseni eivät ole kelvollisia, mutta sinä, niin hyvä, teet sen sääliä että vältän loputonta tulta. Sijoita minut lampaidesi joukkoon, Pidä minut poissa vuohista asettamalla minut oikealle. Kun kirottu, häpeän peitossa, tuomitaan jyrsijöiden tuleen, kutsu minua siunattujen joukkoon. Kumarrella minä pyydän sinua, sydän murskattu kuin tuhka: huolehdi viimeisistä hetkistäni. Kyyneleiden päivä sinä päivänä, missä pöly taas nousee syntinen tuomitaan! Hyvä, Jumalani, anna hänelle anteeksi. Hyvä Jeesus, meidän Herramme, anna sille levätä. Aamen.

Runon tulisi olla täydellinen viimeisen kappaleen lopussa. Jotkut tutkijat ihmettelevät, onko jatko liturgisiin tarkoituksiin sopiva lisäys, koska viimeinen jakso rikkoo kolmen tasaisen riimin järjestelyn kahden riimin hyväksi, kun taas kaksi viimeistä riviä pudottavat riimin assonanssiksi ja ovat katalektisen ohella .

Tässä on parafraasi runossa, joka on otettu Jean de La Fontainen postuummeista teoksista  :

Mukailtu proosaa käännös Dies Irae Jumala tuhoaa vuosisadan vihansa päivänä. Valtava tulipalo on edelläkävijä, Pitkän synnin ja kohtuullisten palkkojen seuraukset. Tuli tuhoaa vuorotellen maailmankaikkeuden. Maa ja taivas kuluu, ja tämä vihan aika Viimeisen kerran synnyttää päivän. Tämä viimeinen Aurora herättää kuolleet. Enkeli kerää ruumiimme jäännökset; Hän aikoo lainata heitä heidän turvapaikkansa alaosassa. Pasunan äänen hajallaan kaikkialle Kaikenlaiset juoksevat. David & la Sibille. Ennustimme tämän suuren päivän ja ilmoitimme siitä meille. Kuinka jännittävän näemme itsemme tarttuvan! Kuka uskoo itseään valittujen lukumäärän suhteen? Sydänrekisteri, tarkka tasapaino Ilmestyy tiukan tuomarin kustannuksella. Haudat avautuvat ja heidän surullinen hiljaisuus Pian on väistynyt valitettavien huutoihin. Luonto ja kuolema täynnä hämmästystä Nähdään pelosta ulos monumentista Ne, jotka maailma on kehdostaan ​​nähnyt elävän. Kaikkien aikojen kuolleet yllättyvät Lukemalla heidän salaisuutensa kirjan vuosikirjoissa, Missä edes ajatuksia kirjoitetaan. Kaiken paljastaa tämä kohtalokas kirja: Mikään ei jää rankaisematta. Tuomari istui tuomioistuimessa Merkitsee korkeimman tahdon otsalleen. Kenelle rukoilen tänä päivänä puolustajani? Onko se reilua? Hän pelkää itseään, Ja etsii jonkin esirukoilijan tukea. Kuningas, joka saa kaiken vapisemaan majesteettisi edessä, Jotka pelastavat valitut pelkällä ystävällisyydellänne, Hyvänlaatuisten tekojen lähde ja täynnä armoa, Muista, että minulle tulit alas taivaasta; Minulle irrotan teiltä valtavan voimanne, Näytit meille kuin yksinkertainen kuolevainen. Minulla oli käytäväsi, menetätkö hedelmät? Tuomitko minut ikuiseen yöhön, Minä, kenelle ystävällisyytesi teki tämän merkittävän ponnistelun? Olet vain levännyt kyllästynyt etsimään minua: Sinä vain kärsit Rististä saadaksesi minut kelvolliseksi Onnesta, joka voi kiinnittyä sinuun itse. Voit helposti menettää minut ja syödä. Älä tee sitä, Herra, tule helpottumaan Taakka, jonka alla tunnen sieluni alistuvan. Varmista pelastukseni tästä epävarmasta maailmasta. Estä itsestäni huolimatta sydämeni putoaminen, Ja älä lopulta pakota itseäsi vetämään kättäsi. Ennen kuin laskupäivä pyyhkii minun kokonaan. Maineellinen Pecheresse esittelemällä omaa, Hänen äärimmäisen rakkautensa oli luovutettava kaikki. Sinä kuulit varas rukoilevan sinua: Rukouksella ja rakkaudella on ylin viehätys. Sait minut toivomaan samaa armoa minulle. Punastun, totta, tässä imartelevassa toivossa: Häpeä nähdä minut uskottomana ja valehtelijana, Sekä syntiäni voidaan lukea kasvoiltani. Vaadin kuitenkin, enkä ole lakannut, Laittakoon ystävällisyytenne kaiken käyttöön, Älä nouse minun puoleeni, äläkä vastaa minulle. Aseta minut oikealle, lampaiden keskelle. Erota minut nuhdelluista ja kirottuista vuohista. Näet kokenut sydämeni ja nöyrän rukoukseni. Saa minut kestämään tätä vain katumusta: Jätän sinulle viimeisen tunnin huolen; Älä hylkää minua, kun menen kuolleiden luo.

Teeman käyttö musiikissa

Ensimmäinen pätkä pneumaattisessa merkinnässä  :

Ja diskanttiavain, 5-rivinen merkintä:

Dies iræn musiikkiteema tai jotkut sen elementit on käytetty uudelleen erilaisissa alkuperäissävellyksissä, mukaan lukien:

Kunnes XVIII nnen  vuosisadan

• Espan lauluja XIV : nnen ja XV th vuosisatojen: Näin susi ( Burgundy ) ja täytetyt Ay Vist Lou susi ( Auvergne )

• by Antoine Brumel , Missa pro defunctis (muutamaa vuotta ennen 1519),
• esittäjä (t): Arnold von Bruck , Sequentia ad Missam pro defunctis ,
• kirjoittanut Cristobal de Morales , Missa pro defunctis (toim. 1544): verso Pie Jesu ja Amen ,
• kirjoittanut Claudin de Sermisy , Missa pro defunctis (toim. 1556): Pie Jesu ,
• esittäjä (t): Jacobus de Kerle , Missa pro defunctis ,
• esittäjä (t): Costanzo Porta , Missa mortuorum ,
• esittäjä (t): Tomás Luis de Victoria , Missa pro defunctis ,
• by Giovanni Matteo Asola , Messa per i Morti (toim. 1585), Missa pro defunctis  ; Missa defunctorum (1600),
• kirjoittanut Gregor Aichinger , Dies iræ (1597): varsinkin ensimmäinen jae,
• esittäjä (t): Orazio Vecchi , Missa pro defunctis (noin 1600),
• by Johann Stadlmayr , Missa pro defunctis (1607?): passim ,
• esittäjä (t): Eustache du Caurroy , Pie Jesu (Pariisin rituaalin mukaan laulettu kuolleiden joukko, joten ei sisälly muita Dies iræ -sarjaa ),
• by Felice Anerio , Missa pro defunctis (1614): Pie Jesu ,
• by Charles d'Helfer , Missa pro defunctis (toim. 1656): Pie Jesu , ilman Dies Irae mutta lopullinen Pie Jesu (massa kuolleen laulanut mukaan Pariisin riitti),
• esittäjä Joan Cererols , Missa de difunts ,
• by Jean-Baptiste Lully , isännöitsijä musiikin Ludvig XIV, hänen ”grand Motet” Dies Irae (1674): 1 s  jae ja Pie Jesu (vertaa artikkeli Angèle Leroy, tekstin kuitenkin erittäin huono kuulla varoen: sekvenssissä ei koskaan sanota "Ravista, köyhät syntiset!", runon kirjoittaja ei puhu "köyhille syntisille", joita ei ole täällä, vaan puhuu Jumalalle; Celano ei "kehittänyt Dies iræ: n melodiaa" , paitsi kenties hyvin toisaalta, toisin kuin muut säveltäjät, Lully ja Delalande ottavat hyvin vähän alkuperäisestä melodisesta motiivista, vaikka ne mainitaan hyvässä paikassa. Angèle Leroyn tekstissä; tämän virheellisen tai edelleen riittämättömän tai hyvin osittaisen tiedon (ja jopa osittaisen) (vrt. käytetty ironia), huomautettakoon lopuksi, että Clockwork Orange (1971-72) -aikana säveltäjä Walter Carlosia ei vielä kutsuttu nimellä Wendy jne.),
• by Marc-Antoine Charpentier , hänen Messe pour les Trepassesin à 8 , luetteloitu H 2 ja päivätty 1670 (1 jae); proosassa Dies iræ hänen Messe des Morts -elokuvastaan neljälle äänelle ja sinfonialle , H 10, päivätty vuodelta 1695 (missä vain Lanzrymosan ja Pie Jesun versot jatkavat liturgisen motiivin osia); teoksessa Prose des Morts , H 12, grand motet päivätty 1670 ( passim ) ja Pie Jesu -motetissa luettelossa H 234,
• by Michel-Richard de Lalande , grand Motet Dies Irae (S.31 on luettelo), joka koostuu hautajaisiin Dauphine Marie Anne Victoire de Bavière (1690) [ kuunnella verkossa ]. Ensimmäisen kuusiokanavan laulavat siellä täydellä tavallisella laululla, ylemmän osan kanssa yhtenäisesti, orkesterin harmonisoimalla, vähän kuin Lully's Dies iræ (joka uskoi tämän verson laulamisen yhdelle äänelle). Yksinään basso, mukana. Motetin lopussa Pie Jesun kehittämä melodinen teema alkaa hänen yksisuuntaisen motiivinsa neljästä ensimmäisestä nuotista.
• by Giuseppe Ottavio Pitoni , Missa pro defunctis ( passim ),
• kaksi satiirinen lauluja kuolemasta Ludvig XIV ( 1715 , 1 s ja 3 : nnen  säkeistön) ja kuoleman Regent Philippe d'Orleans ( 1723 , 1 kpl  säkeistö)
• by Louis Homet , Proosa des Morts (1722): parilliset säkeistön vuonna drone 4 ääniä,
• esittäjä (t): Francesco Durante , Messa da Requiem ( Pie Jesu ),
• by François Joseph Gossec , Mass Kuolleet ( Pie Jesu ) ja kvartetin Proosa Kuolleiden  : 1 re  jae
• mukaan François Giroust , Prose Dead (1765): 1 uudelleen  jae Lacrymosa ja Pie Jesu  ; Missa pro defunctis  : Korkeus (1775): Pie Jesu ,
• by Charles HERISSE , Proosa des Morts (1788): passim ,

XIX th  vuosisadan

• by Sigismund von Neukomm , Missa pro defunctis (1813): 1 s  jae,
• by Charles Henri Plantade ( Ranska ), Requiem Mass (1822): 1 s  säkeistö ja Tuba MIRUM ,
• by Adrien de La Fage (Juste-Adrien Lenoir de La Fage) ( Ranska ), Requiem Voci e Strumenti Gravi (1827): Vain Judex säkeistö  ; Missa tertia da Requiem. Vuonna anniversariis 1830 (vuoden 1830 jälkeen),
• by Hector Berlioz hänen Fantastic Symphony (1830),
• by Charles-Valentin Alkan vuonna 3 kappaletta säälittävä genre , pianolle (1837). Ensimmäinen ja kolmas säkeistö lainataan kolmannen kappaleen ensimmäisissä palkeissa, otsikolla: Morte .
• Sarjan neljä ensimmäistä nuottia, vuonna 1838, löytyy toisesta Alkanin kappaleesta pianolle (nro 11. Le mourant , ote: Les Mois , op. 74).
• mukaan Edward Deldevez , Requiem Massa ( 1 st ja 3 e  jakeita),
• by Franz Liszt , Danse macabre - saksaksi Totentanz - (1849); ensimmäiset neljä muistiinpanoa julkaisussa: Transsendenttisen teloituksen tutkimukset . Nro 6: Visio (1852),
• by Piotr Ilitch Tchaikovski , Kun kuilut Helvetin (1872),
• mukaan Modeste Moussorgski , neljä ensimmäistä toteaa: Chants et danses de la mort (1875),
• by Camille Saint-Saëns useissa teoksissaan, kuten hänen Kuolemantanssi (1874), hänen Requiem (1878): 1 s  säkeistö ja Judicandus hänen 3 th  sinfonia "Organ" (1886), hänen Quartet op. 112 (1912)…,
• by Louis Auguste Jessel (Belgia), kuusi keräyksiä uruille (1878): 1 s  säkeistö,
• Franz Liszt, Csárdás macabre , pianolle (1881-82): neljä ensimmäistä nuottia,
• by Gustav Mahler , neljä ensimmäistä toteaa: Das klagende Lied (1880) ja hänen 2 toisen  sinfoniansa, Auferstehung , ranskaksi Resurrection (1894),
• jonka Peter Tšaikovski sen Suite nro 3 , G-duuri, orkesterille (op 55, 1884.): 4 e  liike (teema muunnelmia),
• kirjoittanut Charles Gounod , Mors et Vita ( oratorio soololle, kuorolle ja orkesterille, 1. s 1885),
• Piotr Ilitch Tchaikovski Manfred Symphony (1885) Lord Byronin jälkeen ,
• by Alfred Bruneau , Requiem (1889): 1 re  jae
• by Antonín Dvořák , Requiem (1891): alku Pie Jesu ,
• by Reynaldo Hahn , hänen melodia lauluäänelle ja pianolle Trois jours de vendanges (1891),
• kirjoittanut Johannes Brahms , Intermezzo , viimeinen kappale 6 Klavierstückestä (”Pianokappaleet”), op. 118 (1893): pääteema alkaa muistutuksella Dies iræn neljästä ensimmäisestä nuotista ,
• esittäjä (t): Gabriel Pierné , L'An mil (1897),
• by Maurice Ravel , hänen melodia lauluäänelle ja pianolle La chanson du Rouet (1898),
• kirjoittanut Jules Mouquet , Viimeinen tuomio. Sinfoninen ja laulu runo (1898?): Kaksi ensimmäistä riviä,

Alkupuoliskolla XX : nnen  vuosisadan

• kirjoittanut Antoine Mariotte , Chansons dramatiques . nro 4: Kellot (1901),
• by Alexandre Glazunov , sarja orkesterille ”Keskiajalta” , op. 79 (nro II: Scherzo ) (1901-1902),
• kirjoittanut Albert Périlhou , Impressions d'Église . III: Kuolleiden päivä Mont Saint-Michelissä (1905),
• mukaan Sergei Rahmaninov , 1 uudelleen  sinfonia (1895): pääasiallinen teema 1 st  liike on peräisin Dies irae  ; myös 3 e  -liikkeessä; liturginen motiivi ilmestyy jälleen 2. sinfoniassa (1906-1907, ensimmäinen jae osissa 2–4); tunnustaa myös vuonna 1936, hänen 3 e  sinfoniansa ( 3 th  liike) Isle of the Dead (1909), The Bells , Melody (1913), The Rhapsody teemasta Paganini (1934), The Symphonic Dances (1940, ensimmäinen kaupungin ja kehitetty 3 : nnen ja viimeisen osan), The 4th pianokonsertto (1926, 1928, 1941, 3. osa: Allegro Vivace ). Jne. ?,
• mukaan Nikolai Miaskovsky , Pianosonaatti nro 2 F ♯ pieniä , Op. 13 (1912): kaksi ensimmäistä riviä viimeinen osa, ensimmäinen rivi synnyttää laajennuksia,
• by Lili Boulanger , pour les funérailles d'un sotilas , baritonille soolo, kuorolle 4 äänien sekoittuminen ja orkesterille (tai piano) (1912-1913, vuoden iässä 19), runoon Alfred de Musset  : 1. jae ja kaksi ensimmäistä Tuba mirumin nuottia orkesterille,
• mukaan Lorenzo Perosi , Missa pro defunctis sukuryhmä vocibus inæqualibus concinenda (sine organo) [Mass varten kuolleen, 3 äänien sekoittuminen kuoro, ilman elimen] (1913): motiivi ensimmäinen rivi sanoja Quantus vapina est Futurus ( 1 st  että 2 e  jae: sekvenssi vuorottelevaan laulu),
• by Maurice Emmanuel , 3 Burgundi lauluja (1914): kaksi ensimmäistä riviä,
• by Igor Stravinsky , 3 kappaletta jousikvartetille . Nro 3: Canticle (1914). Teos, joka tuli 3 rd on neljän tutkimuksen orkesterille (1929); samoin kuin tajuton lainaus (kirjoittajan mukaan) teoksessa L'Histoire du soldat (1918),
• by Mel Bonis , Haavoittunut Tuomiokirkko , pianolle (1915). Pala sävelletty Saksan pommitusten jälkeenSyyskuu 1914, Reimsin katedraalilla,
• by Max Reger , Requiem Latin (1916): alku,
• mukaan Auguste Schirle ( Ranska ), Requiem Mass elinten (1918): alussa 1 s  ja,
• by Ildebrando Pizzetti , Messa di Requiem (1923): lähes kaiken,
• mukaan Nikolai Mjaskovski , 6 th  Symphony (1923)
• by Max d'Ollone , Heroic (1923),
• jonka Eugène Ysaÿe hänen toinen Sonaatti Sooloviululle tekstitetty Obsession (1924),
• Sir Granville Bantock , Macbeth (1926),
• kirjoittanut Ottorino Respighi , Impressioni brasiliane . Nro 2: Butantan (1927),
• kirjoittanut Cyrillus Kreek (Viro), Requiem c-molli (1927, 2. Dies iræ ) sävelletty vironkieliseen tekstiin, kääntänyt (noin vuonna 1870) GJ Schultz-Bertram liturgisesta tekstistä; toinen vironkielinen versio on ollut olemassa vuodesta 1996, jonka ovat kääntäneet teologi Rein Õunapuu ja runoilija Paul-Eerik Rummo
• kirjoittanut Fernand Le Borne (Belgia), Requiem (1928): melkein kaikki,
• esittäjä (t) : Kaikhosru Shapurji Sorabji (Englanti), [64] Variazioni e fuga triplice sopra "Dies iræ" per pianoforte (1923-1926) ja Sequentia cyclica super "Dies iræ" ex Missa pro defunctis in clavicembali usum (1948-1949),
• by Frank Martin (Sveitsi), La Nique Saatana , suosittu suorituskyvyn 2 soolot (sopraano ja baritoni), aikuisten ja lasten kuoro, instrumentaali ensemble (1929-1931). Kirjoittaja asettaa esiin gregoriaanisen motiivin ja burgundilaisen laulun, jonka näin susi , syntyneen samasta liturgisesta musiikkikuviosta.
• mukaan Henri Nibelle , 50 kappaletta elimen tai harmonille (1935): alussa 1 st  jae
• by Ralph Vaughan Williams , Five Tudor muotokuvia (1936),
• by Dmitri Kabalevski , vuonna Fléau yleisölle (La Peste) , hänen ooppera Le Maître de Clamecy tai Colas Breugnon perustuen romaaniin Romain Rolland (1937, syvästi uudistettu 1967-68),
• by Ernest Bloch , Konsertto viululle ja orkesterille (1938); Sinfoninen sviitti (1944),
• by Arthur Honegger , Dance of the Dead (1939),
• by Luigi Dallapiccola , hänen Canti di prigionia (1941),
• mukaan Aram Khatchaturian , 2 toinen  sinfonia (1943),
• kirjoittanut Cesar Bresgen (Itävalta), Requiem a capella (1945): melkein kaikki,
• by Marcel Rubin (Itävalta), 4 e  sinfonia (1946): 1 re  jae
• mukaan Boris Blacher , Muunnelmia teema Paganini (1947),
• kirjoittanut Maurice Duruflé , Requiem (1947): Pie Jesu ,
• by Johann Nepomuk David (Itävalta), Choralwerk ( Partita ) uruille (1947): ensimmäinen 3 stanzas; Requiem-kuoro ("Requiem-kuoro", 1956): kaikki,
• by Nikolai Medtner , Quintet pianolle ja jousille (1949),
• by Kurt Fiebig  (de) , Markuspassion (1950): lähes kaiken,

Jälkipuoliskolla XX : nnen  vuosisadan

• esittäjä (t): Einojuhani Rautavaara , Dies iræ , A Requiem in Our Time , puhallinorkesterille (1953),
• by Les Frères Jacques vuonna päivä vihan runon Francis Blanche musiikin Henri Leca (1953),
• esittäjä (t): Henri Tomasi , Les noces de cendres , baletti 2 näytöksessä: II ( Surullinen tanssi ), IV ( Plainte funèbre ), V ( La Jeune fille et la mort ) (1954),
• kirjoittanut Antonio Estévez , Cantata Criolla (1954): kaksi ensimmäistä linjaa kehittyi eri tavoin orkesterissa, vastakohtana teoksessa “La porfia (El Diablo et Florentino)” (Paholaisen ja Florentinon välinen vuoropuhelu),
• by René Berthelot , Le Glas, Chanson populaire de l'Orléanais (1955); Kuningas Renaud (1970),
• kirjoittanut Antoine Reboulot , Urun hautajaisseremonia ( korkeus ) (1956): Pie Jesu ja Amen ,
• esittäjä (t) : Otto Jochum  (de) , Cantica sacra (1957): passim ,
• by Peter Maxwell Davies , Saint-Michael Sonata (1957): ensimmäiset neljä toteaa,
• mukaan Ildebrando Pizzetti on Assassinio nella cattedrale, ooppera Lirica ( Murder tuomiokirkon ). Ensiesitys: Milano, Teatro alla Scala ,1. st maaliskuu 1958
• mukaan Désiré-Emile Inghelbrecht , Requiem (1959): lopussa ensimmäisen jakeen orkesterin
• by Jacques Brel hänen laulu La Mort (1959),
• by Mario Castelnuovo-Tedesco in ”Ei hubo Remedio”, n ° 12 24 Caprichos de Goya , op. 195 (1961): vaihtelut versojen 1 ja 3 melodisista aiheista ( Dies iræ ja Tuba mirum ).
• by Dimitri Šostakovitšin hänen oopperan Hamlet (1931-1932), hänen ensimmäinen viulukonsertto (1947-1955), liikkeiden I, IV, VII ja X ( De profundis , Le Suicide , À la Santé , La Mort du Poète ) hänen 14 th  sinfonia (1969) ja muita teoksia,
• by Bernd Alois Zimmermannin vuonna alkusoittoa hänen oopperan Die Soldaten (1957-1965),
• by Ronald Stevenson vuonna Passacaille DSCH pianolle (1962),
• mukaan Ludvig Nielsen  (de) (Norja), Passacaglia elinten (1968): 2 ensimmäistä jaetta,
• mukaan Rolande Falcinelli , lähdöt elimen ( hautajaistoimiin ) (1968): 1 s , 3 : nnen ja 5 : nnen  jakeita,
• kirjoittanut Walter Kraft  (de) , Fantasia Dies iræ urulle (1968): melkein kaikki,
• by Michael White , Metamorphosis , ooppera, kun Franz Kafka (1968),
• by George Crumb , vuonna Black Angels , jousikvartetille ja kristallia (1970),
• by Anthony Gilbert  (en) (Yhdysvallat), The Scene Machine , ooppera (1971),
• by Steve Waring , Smokey City Blues (1972),
• rock-yhtye Offenbach , Saint-Chrone de Néant (1973),
• kirjoittanut Frank Martin , Requiem (1974),
• kirjoittanut kosketinsoittaja ja pop-rock-laulaja Rod Argent elokuvassa The Coming of Kohoutek (1974),
• by Krzysztof Penderecki , hänen oopperan Paradise Lost (1975-1978),
• by Hubert-Félix Thiéfaine hänen laulu 22 toukokuu (1978),
• mukaan Julos Beaucarne , kiertävä Gravedigger (1979),
• by Mauricio Kagel , vuonna Finale , työ sävelletty 1980/81,
• jonka Michel Sardou hänen laulu l'mil (1983), ja myös laulu Rien (1976),
• esittäjä (t) : Alberto Grau  (es) ( Venezuela ), Dies iræ (1985),
• kirjoittanut Thea Musgrave (s. 1928) teoksessa The Seasons (1988): Ei. I.Syksy (ensimmäinen jake kellojen ja orkesterin kanssa)
• by Fritz Selis (Belgia), Funeral Music (1990),
• by Gérard Pesson , Le geeli, par Jeu (1991),
• by Michael Daugherty sisään: Metropolis Symphony ( 5 th  liikkeen: "  Red Kap Tango  ") (1988-1993); Dead Elvis varten fagotti ja kammion instrumentaali yhtye (1993),
• by John Law , Mietiskelyjä Dies Irae (1994),
• by John Cale (järjestely) ja Patti Smith (runo), Dies Irae ,
• by Olivier Greif , hänen Neljän konsertto , sillä piano , viulu , alttoviulu , sello ja pieni orkesterille (2 oboeta , 2 sarvet ja jouset ), tekstitetty La Danse des Morts (1998). Neljännen osan aikana sarvet kuulostavat tuskin vääristyneinä: ensimmäinen rivi Dies iræ , toinen rivi Lacrimosa- säkeestä ( Qua resurget ex favilla ) ja ensimmäinen rivi Tuba mirum -jaksosta
• by Pierre Henry , alussa tornin Baabelin , ensimmäinen episodi Mies ja mikrofoni , 7 liikkeitä. Elektroninen musiikki (1998. Luotu 1999). Ensimmäiset 4 muistiinpanoa, jotka on muokattu
• by Heinz Holligerin , viulukonsertto ”Hommage à Louis Soutter  ”, 1993-2002. Viululle ja orkesterille (3 huilua, 3 oboa, 4 klarinettia, 2 fagottia, 3 sarvea, 3 trumpettia, 3 pasuunaa; lyömäsoittimet, harppu, symbaali, marimba, celesta, jouset). Ensimmäinen jae, jossa on mykistetyt trumpetit. Toisen seitsemän ensimmäistä nuottia vähitellen pirstoutunut klavelle (4. ja viimeinen osa: Epilogi ): Eugène Ysaneen viittaus sooloviulun toiseen sonaattiin (jonka ensimmäinen osa on Obsession , kuten konsertin Holliger toinen osa). ). Ysaÿe oli Louis Soutterin viulunopettaja,

XXI th  luvulla

• by Edward Gregson , joka sovittaa ensimmäinen säkeistö keskiaikaisen proosaa musikaali motiiveja hänen sinfonisen Suite ikä Kings , joka koostuu vuonna 2004 Shakespeare ( 1 st  liikkuvuus: kirkon ja valtion )
• by Caroline MARCOT , Nemesis (2005). Partituuri on kirjoitettu 12 sooloäänelle, klarinetille ja lyömäsoittimille . Vihaan keskittyvät tekstit ovat monia kirjoittajia, mukaan lukien Seneca , Aristoteles , Tertullianus , Lactance , Montaigne , Al Tawhidi . Ne ovat ranskaksi, latinaksi, saksaksi, arabiaksi, englanniksi (sanalla "sota") ja sekoittavat jännityksen universumissa erilaisia ​​antiikin viisautta, kristittyjä ja sufeja. Teos on omistettu vuonna 2003 kuolleelle 30-vuotiaalle säveltäjälle Julien Copeaux'lle .
• by Donald Grantham , vuonna Baron Cimetière n Mambo , sillä puhallinyhtyeelle (ensiesityksensä6. maaliskuuta 2008Klo University of Florida , Miami , jota tuuli kokonaisuus kyseisen yliopiston),
• by Stéphane Leach , vuonna Miss veitsi (sanoitukset ja laulu: Olivier Py , 2012). Kappaleen ensimmäinen rivi (instrumentaali lainaus): Lapsi kyllästyi .
• by Louis Andriessen , The Only One jazz-tyyppistä soolo sopraano, orkesterin (2018 Ensi-ilta 2. toukokuuta 2019 Walt Disney Concert Hall in Los Angeles). 8-osainen leikki: 1. Johdanto, 2. Ainoa, 3. Varhainen lintu, 4. Välimusiikki 1, 5. Rikki aamu, 6. Välisoitto 2, 7. Käänte ja häpeä, 8. Kasvanut). Lainaus orkesterin kahdesta ensimmäisestä rivistä.

Moderni käyttö, mutta ei päivätty:

• kirjoittanut Shanandoa teoksessa Dies iræ .
• by Libera (Englanti poikakuoro), vuonna Dies Irae .
• by Canta U Populu Corsu in I Ghjuvannali .

Dies iræ: n ensimmäinen rivi on lainattu toisen Michel Sardoun kappaleen sanoissa  : Musica ("Häämatkan äänellä - tein voittokelpoisen poistumisen - Dies iræ dies illa - Mikä huono päivä sinä päivänä -") .

Teeman käyttö elokuvassa

Musiikillinen teema Dies Irae toistuu lukemattomia elokuvateoksia, joista ensimmäinen on Metropolis by Fritz Lang . Jotkut elokuvantekijät ja säveltäjä, kuten Wendy Carlos varten Shining on Stanley Kubrickin , ei epäröi esittää voimakkaasti.

• by Fritz Lang , vuonna Metropolis (1927), musiikkia Gottfried Huppertz , eri sekvenssit oikeutettu tai johon Der Tod ( "Death") alussa sitten aikana "  Zwischenspiel  " ( "Interlude"): kuulemme kahta ensimmäiset rivit yksi uudelleen  jae annetaan ensin lähes kokonaan messinki ja käytettiin sitten aihe orkesterin. Neljä ensimmäistä nuottia kuullaan ja kehitetään uudelleen, edelleen orkesterissa,
• by Friedrich Wilhelm Murnau , vuonna L'Aurore (1927) (musiikkia Hugo Riesenfeld ),
• by Carl Theodor Dreyer vuonna päivä Wrath ( Vredens Dag , 1943): musiikkia Poul Schierbeck (Tanska),
• by Georges van Parys (1 st jae esittää eri tavoin kuin orkesteri) in Le Mouton à Cinq pattes , elokuva Henri Verneuil , jossa Fernandel (1954),
• jonka Bernard Herrmann on Garden of Evil ( Puutarhassa paholainen ), Western of Henry Hathaway (1954)
• mukaan Erik Nordgren , sillä Ingmar Bergman vuonna Seitsemäs sinetti (1956),
• esittäjä (t): Hugo Friedhofer , musiikille Richard Fleischerin elokuvasta  : Vihan aika (1956),
• kirjoittanut Adolph Deutsch elokuvasta Billy Wilder  : Some Like It Hot (1959)
• jonka Ennio Morricone vuonna Escalation , elokuva Roberto Faenza (1968),
• by Walter Carlos (nyt Wendy Carlos) varten opintoviikkoa Clockwork Orange jonka Stanley Kubrick (1971) jälkeen, järjestyksessä saman elokuvan oikeutettu maa kaistaa . Lopputeksteissä, ensimmäinen rivi motiivin ulottuu (in laatoitus) lainaus Musiikkia hautajaisiin Queen Mary vuoteen Henri Purcell ,
• esittäjä (t) : Jean Yanne (sovitukset), Chobizenesse (1975),
• by Vladimir Cosma , Michel Strogoff (1975),
• jonka Monty Python vuonna Sacre Graal (1975), jossa penitents kohtaus rutto kuolemista väsymättä lausu kaksi viimeistä riviä ( Pie Jesu Domine, Dona EIS Requiem ) syödessäsi niiden pään lankku; ja Jabberwockyssä D. Wolfen ( Meyer de Wolfe ) (1977) musiikki ,
• by Lalo Schifrin , One Spy Too Many (1977),
• kirjoittanut Leonard Rosenman , Auto (1977),
• by Walter Carlos varten Stanley Kubrickin kanssa versio on Moog syntetisaattorin varten opintoviikkoa Shining (1980),
• by Mike Oldfield vuonna The Killing Fields , musiikkia elokuvaan La Déchirure by Roland Joffe (1984),
• by Charles Gross ( Yhdysvallat ) vuonna murhat Rue Morgue ( murhat Rue Morgue ) by Edgar Allan Poen (TV-elokuva, 1986)
• Danny Elfmann, The Nightmare Before Christmas säveltäjä kappaleessa The Feast Approaching (1993),
• by Kinji Fukasaku vuonna Battle Royale (2000),
• by Alexandre Astier vuonna Dies Irae (2003) tuo mieleen viimeisenä päivänä Arthur kärsivällisyyttä (Arthurin viimeisen tuomion ),
• by John Ottman johdannossa elokuva X-Men 2 jossa Diablo yrittää tappaa Yhdysvaltain presidentti,
• esittäjä (t): Klaus Badelt julkaisussa Starship Troopers 3: Marauder, jossa hän seuraa kohtaamista kahden selviytyneen pelastamisesta loppupuolella,
• by John Williams on Episodi II: Kloonien hyökkäys kun Anakin Skywalkerin tunnustautuu teurastuksesta tuskeneita ja Sithin kosto , kun käsky 66 suoritetaan. Katso Star Wars -musiikkia ,
• Céline Sciamma elokuvan "Octopuses Birth" (2007) ensimmäisessä kohtauksessa ,
• by Hans Zimmer ja ryhmän Rodrigo y Gabriela , vuonna Pirates of the Caribbean: The Fountain of Youth (2011), lopussa, kun espanjalaiset saapuivat tuhoamaan nuoruuden,
• kirjoittanut Mark Mancina teoksessa Criminal Minds (amerikkalainen TV-sarja: Kausi 7 - Jakso 19: Heathridge Manor . Ohjaaja Matthew Gray Gubler , 2012),
• by Terrence Malick , vuonna Elämänpuu (2011),
• - Norihito Sumimoto elokuvassa Thermæ Romæ (2012),
• remix-versiota käytetään yökerhon kohtauksessa elokuvasta Les Garçons et Guillaume, à table! (2013) kirjoittanut Guillaume Gallienne,
• by Baudime Jam varten säestyksen elokuvan Les Ailes William Wellman (1927),
• by Tom Holkenborg (Junkie XL) yöllä kuvamateriaalia Mad Max: Fury Road (2015) aikana Bullet viljelijän pahoinpitely jälkeen hän meni sokea,
• by Steven Spielberg on Ready Player One (2018),
• kirjoittanut Yoon Jong-bin julkaisussa The Spy Gone North (2018),
• by Mike Flanagan vuonna Doctor Sleep (2019).

Kapellimestari ja radiotuottaja Alain Pâris tuotti 13-1317. toukokuuta 1991, Ranskan kulttuuri , sarja ohjelmia otsikolla: Le Dies iræ, kymmenen vuosisataa metamorfooseja , joihin Dom Angelico Surchamp ja François Turellier oli kutsuttu. Nämä lähetykset jatkuivat toisesta sarjasta, joka tuotettiin useita vuosia aiemmin (1979), samasta aiheesta samasta aiheesta.

Teeman käyttö peleissä

Dies iræ : n melodisten motiivien lainausten ja kehityksen lisäksi edellä mainitussa musiikissa oli tiettyjä videopelejä koskevia sävellyksiä, erityisesti:

• in Heroes of Might and Magic V jossa tärkein teema pelin (kuullut päävalikossa) vie melodinen kuviot ja ensimmäiset linjat runon: [video] Heroes of Might and Magic V , pääteemana on YouTubessa
• pääteemana on Fantasy Yleiset myös vie melodia ja ensimmäiset rivit runon.

Huomautuksia ja viitteitä

1. Klassinen merkitys: "kuin ukkonen".
2. Vrt Jean-Charles Payen, keskiaika alkaen alkuperää 1300 , vuonna ”ranskalaista kirjallisuutta”, Arthaud, 1970, s.  331 .
3. irae Dies on Jean-Baptiste Lully on suuri motetti eikä kiinnitetty massa Requiem .
4. Emile Osty kertoo muistiinpanossaan käännöksestään Sefanja 1,14-18: ”Kuuluisa teos, joka sai sukupolvet vapisemaan ja joka on Dies iræn , sen ihailtavan sekvenssin, alkuperä, joka on pitkään omistettu Celanon Thomasille. » , La Bible Osty , Pariisi, Seuil, 1973, s.  2034 . ( ISBN  2-02-003242-2 ) .
5. Lactantius , jumalalliset instituutiot , VII kirja , luku. XX.
6. La Fontaine, Jean de (1621-1695). Monsieur de La Fontainen postuumiset teokset
7. Arnaud Merlin, "  Le Dies Irae  " , France Musique ,31. lokakuuta 2015(käytetty 26. joulukuuta 2019 )
8. Angèle Leroy, "  Le Dies irae, de Jean-Baptiste Lully à Shining  " , osoitteessa philharmoniedeparis.fr ,9. lokakuuta 2017(käytetty 26. joulukuuta 2019 )
9. Massa kaksinkertaiselle kuorolle, sooloäänille, huilulle, jousille ja basso continuolle
10. Sekvenssi ( Sequentia ) solisteille, kaksoiskuorolle, jousille ja basso continuolle. Muistathan, että sana Prosa ei alun perin näytä olevan lyhenne sanoista Pro Sequentia .
11. (sisään) https://books.google.fr/books?id=kiK0yEnw4_kC&pg=PA49 Huomautus 4
12. (en) http://www.gramophone.co.uk/review/delalande-sacred-choral-works Works kuoropyhä Delalande
13. http://www.mus.ulaval.ca/roberge/srs/04-sourc.htm
14. Konsertto a-molli op. 99 (aikana 1 s Nocturne  liikkeen , 1 st  vääristynyt linja, viulu sekä orkesterin).
15. Musiikin kaupunki. Mediakirjasto
16. (in) Edward Gregson, Säveltäjä: ikä Kings , 2015 .
17. Crescendo-lehti . 10. maaliskuuta 2021. "Ainoa, Louis Andriessen"  ; Ranska Musiikki. 19. toukokuuta 2021. Eteristä maahan . Konsertti nykyaikaisen yhtyeen johdolla Matthias Pintscher
18. Léopold Tobisch , "  Kuuluisan gregoriaanisen laulun" Dies Irae "historia ja sen vaikutus populaarikulttuuriin  " , France Musique ,17. huhtikuuta 2020(katsottu 4. huhtikuuta 2021 )

Liitteet

Bibliografia

• Jean-Charles Payen, Kuoleman saarnaamisen kuolema , "Romania", LXXXVI, 1965.
• Malcolm Boyd, Dies iræ, joitain viimeaikaisia ​​ilmentymiä , "Musiikki ja kirjeet", XLIV,Lokakuu 1968, s.  347-356 .
• François Turellier, Dies iræ -teoksen musiikkikirjallisuudessa , musiikkikasvatuksen maisteri, Pariisin yliopiston IV-Sorbonnen yliopisto, 1976
• Toim. A.Bassso , Dizionario enciclopedico universale della musica e dei musicisti , Il lessico , II, Torino, UTET, 1983. Artikkeli: "Dies iræ".
• François Turellier, Kuolleiden proosan innoittama cantus firmus: joitain ranskalaisia-flaamilaistyylisiä polyfonioita , julkaisussa: Pariisin Sorbonnen yliopiston musiikki-musiikkitieteiden tohtorikoulun musiikkiperintöä käsittelevä tutkimusryhmä, "Cantus firmus II. Idästä länteen ", Press of the University of Paris-Sorbonne, 1995, s.  71-80 .
• Id., Dies iræ: n teema maallisessa musiikissa , julkaisussa: "Modus, Revista do Instituto Gregoriano de Lisboa", 4, 1993-1997, s.  135-157 .
• JA de La Fage
• Auguste Schirlé
• A. Schirlé
• KS Sorabji

Ulkoiset linkit

• Artikkeli Dies Iræ -musiikista musiikkiuutteilla ja ajoituksella sen tunnistamiseksi monissa teoksissa
• Huomautus sanakirjasta tai yleisestä tietosanakirjasta  : Encyclopædia Britannica
• Auktoriteettitiedot  :
  • Virtuaalinen kansainvälisen viranomaisen tiedosto
  • Kongressin kirjasto
  • Gemeinsame Normdatei
  • WorldCat