Muuraussanasto

Tämä sanasto vie termejä aiemmin käytetty tai käytetään muuraukseen (katso myös sanasto arkeologian ja sanasto arkkitehtuurin ).

Veneet muuraus on muotoiltu hajanaisia tavalla paikallisten mineraalivarat ja terminologiaa käytetään rakentamisessa on osittain liittyä maa ja vuosisataiset perinteet. Laadukkaiden kivikivien puute on tehnyt Lontoosta tiilikaupungin . Paris rakennettiin Lutetian kalkkikivestä peräisin Pariisin altaan ja Masonin kauppatase muuttui.

Pariisissa, ennen ulkonäköä betonin , Mason työ tehtiin tiiviisti louhoksia ja kivityöhön (katso tästä aiheesta sanastossa luonnonkiveä ), mutta myös työn kipsi. Tämä yhteys kipsityöhön sai hänet kutsumaan muuraaja-rappaajaksi (katso tästä aiheesta kipsin sanasto ). Muurari-rappaaja kasasi ja päällystää kipsiseinät (toisin sanoen täytti ne, muurasi ne kipsiin) ja teki listat. Kiviseinät injektoitiin jälkikäteen kipsiin eräänlaisen suuren terävällä veitsellä ja " tulpaksi  " kutsutulla kahvalla  . Tämä muurausasennus hylätään kylpyammeen täytteenä, joka on vielä kipsiä (jossa "täysi laasti"). Tällä hetkellä käytettäessä betonia, mutta myös koneistusta , työskentelytapa ja työkalut eivät ole aivan samat. Eri työntekijät, rappaajat tai rappaimet eivät käytä kipsiä kattoon .

AT

B

VS

D.

E

F

G

H

Minä

J

K

L

M

EI

O

P

Q

R

S

T

U

V

W

Huomautuksia ja viitteitä

  1. Erikoissanakirjat ja arvoanalyysi , Brysselin terminologiakeskuksen (Institut libre Marie Haps) huhtikuussa 1995 järjestämän konferenssin julkaisu, Peeters Publishers, 1997.
  2. Claude Jacques Toussaint , Vapaamuurarin, laatoittajan , katontekijän ja levittäjän käsikirja, Roret, 1834.
  3. Ikkunat, joita aiemmin kutsuttiin ristiksi (ikkunan ristiksi). Katso myös ristikkuna
  4. mukaan sementti on tarkoitus XIX th  -luvulla, tiilet tai laatat rikki ja jauhetaan jauheeksi, että lisätään rasva kalkin ja ilman antamaan omaisuutta kovettuminen veden alla, eli niiden hydraulisuus
  5. Vanhan järjestelmän mittayksiköt (pituus)
  6. Louis Prud'homme. Rakentamisen käytännön kurssi, kirjoitettu insinööriksi tulemisen edellyttämän käytännön tiedon virallisen ohjelman 5 kappaleen mukaisesti ... Baudry, 1870. Ota yhteyttä verkkoon
  7. Claude-Jacques Toussaint, Arkkitehtuurikäsikirja tai Rakennustaiteen sopimus. Roret's Encyclopedic Bookstore, 1832. Ota yhteyttä verkkoon

Bibliografia

  1. p.  1
  2. s.  2
  3. p.  3
  4. s.  5
  5. s.  6
  6. p.  7
  7. p.  8
  8. p.  9
  9. p.  10
  10. p.  11
  11. p.  12
  12. p.  13
  13. s.  14
  14. p.  15
  15. p.  16
  16. p.  17
  17. p.  18
  18. s.  19
  19. p.  20
  20. p.  21
  21. p.  22
  22. s.  23
  23. p.  24
  24. p.  25
  25. p.  26
  26. p.  27
  27. s.  28
  28. s.  29
  29. p.  30
  30. p.  31
  31. s.  32
  32. s.  33
  33. s.  34
  34. p.  35
  35. s.  36
  36. p.  37
  37. p.  38
  38. p.  39
  39. p.  40
  40. p.  41
  41. s.  43
  42. p.  44
  43. s.  45
  44. s.  46
  45. s.  47
  46. s.  48
  47. s.  50
  48. p.  51
  49. p.  52
  50. s.  53
  51. p.  95
  52. s.  54
  53. p.  55
  54. s.  56
  55. s.  58
  56. p.  59
  57. p.  60
  58. p.  61
  59. p.  62
  60. p.  63
  61. p.  64
  62. s.  69
  63. p.  70
  64. p.  71
  65. p.  72
  66. s.  73
  67. p.  74
  68. p.  75
  69. p.  76
  70. s.  77
  71. s.  78
  72. p.  79
  73. p.  80
  74. p.  81
  75. p.  82
  76. s.  83
  77. p.  84
  78. p.  85
  79. p.  86
  80. p.  87
  81. p.  88
  82. p.  89
  83. p.  90
  84. p.  91
  85. p.  93
  86. p.  94
  87. p.  98
  88. s.  99
  89. p.  96
  90. p.  97
  91. p.  100
  92. s.  101
  1. Bushel
  2. pomo