Reunionese Creole Kréol réyoné, renioné | ||
Haastattelu Reunionesissa ja ranskalaisessa kreolissa Estates Generalin aikana monikielisyydestä merentakaisilla alueilla (joulukuu 2011). | ||
Maa | Ranska | |
---|---|---|
Alue | Kokous | |
Kaiuttimien määrä | Kokous: 455000 (2009) | |
Typologia | SVO , OSV ; taivutus ; tavua | |
Kirjoittaminen | Latinalaiset aakkoset | |
Luokittelu perheen mukaan | ||
|
||
Kielikoodit | ||
ISO 639-3 | rcf | |
IETF | rcf | |
Linguasphere | 51-AAC-cf | |
Glottolog | taas1238 | |
Näyte | ||
1 artikla Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ( katso tekstin ranskaksi ): Tout dëmoune i Ene lib EPI ego dan la dinité ek Dann DROI. Zot nana la rézon ek la konsians épi i fo kë tout dëmoune i azhi dann lespri-veljeydessä. |
||
Reunion Creole on Creole ja Ranskan leksikaalisia tietokantaan puhui Reunion . Se tulee pääasiassa langue d'oïlista (pääasiassa luoteismaisista murteista, kuten ranska , norman ja gallo ), mutta siihen ovat vaikuttaneet myös saarelle asettuneiden muiden etnisten ryhmien kielet , kuten madagaskari , indo -Portugali ja tamili .
Kreolin käyttö on hyvin yleistä niiden réunionilaisten keskuudessa, jotka käyttävät sitä päivittäin sekä kotona ("la kaz") että työssä, mutta se ei ole millään tavalla vastoin ranskan - kansallisen kielen - käyttöä eikä kilpaile. sen kanssa, koska jälkimmäinen pysyy kirjallisena enemmistönä. Olosuhteista riippuen puhuja käyttää yhtä tai toista kieltä tai jopa molempia. Puhumme kielellisestä jatkuvuustilanteesta ; Reunionilaiset ovat siis kaksikielisiä. Toisin kuin Mauritian kreoli , joka oli lähempänä ranskaa, mutta on siirtymässä siitä, Reunionese Creole seuraa päinvastaista suuntausta johtuen ranskalaisen kulttuurin pysyvästä vaikutuksesta mediaan ja ranskalainen jokapäiväiseen elämään. Reunion Creolea ( Bourbonnais Creole ) puhuvat Reunionin ihmiset saarella sekä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Tuli viralliseksi alueelliseksi kieleksi vuonna syyskuu 2014 , kreoli matkustaa peruskoulujen läpi ja opiskeleeLa Réunionin yliopistossa. Sillä onkreolinkielinentoimisto:Lofis La Lang Kréol. Kreoli onmaloyankieliorjuuden aikana. Taiteilijat, kutenDanyèl Waro,Firmin Viry,Ousanousava,Maya Kamaty,Baster,Ziskakan, Kréolokoz, laulavat kreoliksi ja korostavat Reunionin alueellista kieltä. Jotkut kaupungit (esim. Le Port, Saint-André) ovat ottaneet käyttöön molemmat kielet allekirjoittamalla Lofis La Lang Kréolin kaksikielisyyden peruskirjan. Alkaen19 : nnen vuosisadan kirjoittajien valottavat runoutta kreolikieli, kutenLouis-Timagène HouatinLes marrons(1844) taiMarius ja Ary LeblondromaanissaLe Zêzere(1903).
Reunionese kreolissa ei tällä hetkellä ole virallista kirjallista transkriptiojärjestelmää, useita on luotu vastaamaan reunionilaisten tarpeisiin ilman, että kukaan olisi pystynyt asettamaan itseään.
Seuraavat ääntämissäännöt ovat Tangol- järjestelmän säännöt, jotka ovat läsnä suurimmassa osassa tätä artikkelia.
Reunion kreoli | Ranskan kieli | Tavallinen ääntäminen |
---|---|---|
klo | klo | lausutaan kuten ranskaksi |
b | b | lausutaan kuten ranskaksi |
d | d | lausutaan kuten ranskaksi |
e | è | lausutaan aina è |
ë | oli, è | ääntäminen joko "eu" ja "è" tai "eu", "è" välillä |
é | é | lausutaan kuten ranskaksi |
f | f | lausutaan kuten ranskaksi |
g | g tai gu | lausutaan aina "gu" |
h | h on mykkä, kun se erottaa kaksi vokaalia, sitä käytetään myös muiden äänien muodostamiseen | |
i | i | lausutaan kuten ranskaksi |
ï | i tai u | ääntäminen joko "i" ja "u" tai "u" tai "i" välillä |
k | k, c tai qu | lausutaan aina "qu" |
l | l | lausutaan kuten ranskaksi |
m | m | lausutaan kuten ranskaksi |
ei | ei | lausutaan kuten ranskaksi |
o | o | lausutaan kuten ranskaksi |
tai | tai | lausutaan kuten ranskaksi |
s | s | lausutaan kuten ranskaksi |
r | r | alkukirjaimessa lausutaan kuten ranskaksi, se vapautetaan tavun ja sanan lopussa laajentaen sitä edeltävää vokaalia |
s | s, ç tai ss | lausutaan aina ss |
t | t | lausutaan kuten ranskaksi |
ui | ui | lausutaan kuten ranskaksi |
v | v | lausutaan kuten ranskaksi |
w | w | lausutaan "oi" |
y | y | lausutaan kuten "-ille" |
z | s, z | lausutaan aina "z" |
nÿ | ei ole vastaavaa ranskaksi (katso kuvaus yllä) |
c , j , q , u ja x käytetään vain lainasanoissa tai graafisissa kuvissa tai ja ui .
Voimme erottaa kreolimuunnelmat. Tätä tosiasiaa ei voida tiivistää jatkuvan muuttoliikkeen ja väestönvaihdon aiheuttamien ylä- ja alamäiden kreolien vastustuksella . Reunionin kreolista löytyy muunnelmia kuten muillakin kielillä: pariisilaiset eivät puhu kuin Marseillais. Pohjois- ja rannikkoalueiden yhdistelmät suosivat siis ääntä "i" henkilökohtaisen substituentin "li" ("he") sijasta äänen "u" = "lu" sijasta, jota käytetään sanassa "kreole des Hauts". ja etelässä. Tänään sanotaan "zordi" kreolikirjassa (Kréol Kaf) ja "jordu" kirjassa "Creole des Hauts" (Kréol "blan"). Ole varovainen, nimet "Kréol kaf" ja "Kréol blan" ovat virheellisiä, vaikka niitä käytetäänkin, koska on olemassa "Kaf", joka käyttää kreolia nimeltä "des Hauts", ja "Blan", joka käyttää kreolia "des bas".
Mainitaan kirjoituksissa vuodelta toista vuosikymmentä XVIII nnen vuosisadan Reunion Creole on ensisijaisesti puhutun kielen. Kirjallinen perinne on edelleen olemassa vuodesta 1828 ja Creole Fables of Louis Hery , vaikka sen toteuttaminen on vaikeaa, koska tahansa nuorten kielellä. Se johti kieliopin ja sanakirjojen kirjoittamiseen [D. Baggioni; A. Armand], sekä käyttämällä kreolia mediassa, kirjoittamalla lukuisia runokokoelmia, romaaneja ja sarjakuvia. Ymmärrys on vielä löydettävissä: mikä oikeinkirjoitus?
Ennen 1970- lukua oikeinkirjoitus tehtiin vain ranskalaisilla foneemeilla . Kirjallinen teksti säilyi melko ranskan puhujan saatavilla. 1970-luvulta 1990-luvulle ilmestyi muun tyyppisiä kirjoitusasuja, joissa korostettiin enemmän fonologisia ja foneettisia näkökohtia: käsikirjoitus 77 ja käsikirjoitus 83 (KWZ). KWZ- oikeinkirjoitusta ehdotettiin, koska se toi yhteen kolmeen kirjaimeensaaret, tasavallat tai kreolinkieliset maat, ja se esittää mahdollisimman kreolinkielisten ihmisten jakaman kirjoituksen . Mikään kirjoittaminen ei ole itse asiassa asettanut itseään toisia vastaan.
Koska tekstit edellyttävät kreolin opetusta koulussa (2001), loogisen oikeinkirjoituksen tarve on ilmestynyt. Tangol on ehdotettu, mutta ei peritä. Siksi oppilaita pyydetään kirjoittamaan johdonmukaisesti valitsemallaan käsikirjoituksella.
Tangol-käsikirjoitus | KWZ-oikeinkirjoitus | etymologinen käsikirjoitus |
---|---|---|
Lë Korbo ja Lënar Konper Korbo, pedlerin härkä, |
Lo Korbo ék lo Ronar Konpèr Korbo, anlèr pyédbwassa, |
Raven Foxin kanssa Compère Corbeau, ilmassa puinen jalka, |
Katso Reunionin kreolifonologia : yhtenäisyys ja monimuotoisuus , kirjoittanut Gillette Staudacher-Valliamée
Bilabiaalinen | Labio-hammas | Hammashoito | Selkärangan alveolaarinen | Apikaalinen alveolaarinen | Palatal | Velar | Labio-velar | Uvulaarinen | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Okklusiivinen | p pː ¹ b bː ¹ | t t ¹ d d ¹ | k k ¹ g K ¹ | ||||||
Nenän | m M ¹ | n N ¹ | |||||||
Fricative | f f ¹ v v ¹ | s S ¹ z | s z | ||||||
Spirant | l | j j̃ | w | ʁ ² |
¹ Kaksoiskonsonantit ovat vain sanan lopussa.
² Ennen toisen konsonantti tai lopussa sanan, [ʁ] on korvattu [ɰ] .
Kahden tyyppiset alveolaariset frikatiivit ovat melko samanlaisia eivätkä ne aina erotu toisistaan.
Edellinen | Keski | Taka | |
---|---|---|---|
Suljettu | i | ï | u |
Keskiverto | e ẽ | ë | missä õ |
Avattu | klo | ɑ ɑ̃ |
Vokaalit muuttuvat pitkiksi r: n edessä.
Vokaalit i ja ï ovat melko lähellä, eivätkä ne aina erotu toisistaan.
Vokaalit e ja ë ovat melko lähellä, eivätkä ne aina erotu toisistaan.
Numerot | Reunion kreoli | Numerot | Reunion kreoli |
---|---|---|---|
0 | Nolla | 29 | Vint-nef |
1 | majatalo | 30 | Trant |
2 | Of | 31 | Trant-é-ën |
3 | Kolme | 32 | Trann-dë |
4 | Kat | 33 | Trann-troi |
5 | Pesuallas | 34 | Trann-kat |
6 | Siss | 35 | Trann-uppoaa |
7 | Aseta | 36 | Trann-siss |
8 | Uit | 37 | Trann-set |
9 | Nave | 38 | Trant-uit |
10 | Diss | 39 | Trant-nëf |
11 | Onz | 40 | Karant |
12 | Douz | 41 | Karant-é-ën |
13 | Trez | 50 | Uppoava |
14 | Katorz | 51 | Sinkant-é-ën |
15 | Kinz | 60 | Soissant |
16 | Sez | 61 | Soissant-é-ën |
17 | Leikellä | 70 | Soissann-diss |
18 | Dizuit | 71 | Soissant-é-onz |
19 | Diz-nef | 80 | Katrëvin |
20 | Viini | 81 | Katrëvin-ën. |
21 | Vint-é-ën | 90 | Katrëvin-diss |
22 | Vinn-dë | 91 | Katrëvin-onz |
23 | Vinn-troi | 100 | San |
24 | Vinn-kat | 1000 | Mil |
25 | Vinn-pesuallas | 10000 | Diss-mil |
26 | Vinn-siss | 100 000 | San mil |
27 | Vinn-setti | 1000000 | Miljoonaa |
28 | Kaksikymmentäkahdeksan | 1 000 000 000 | Miliar |
Reunion kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
Alimeme tai Alumeme tai Alu | Se, itse |
Reunion kreoli | Ranskan kieli | Ne merkitsevät läheisyyttä (ystävien tai pariskunnan) välillä | voi merkitä kiintymystä tai epäkunnioitusta | alueelliset vaihtelut |
---|---|---|---|---|
mwin (moin), mi (moin i lyhennettiin mi: ksi preverbaalilla i nykyaikana) | Minä | |||
tai sinä, vi, wi | sinä | Toué ja Ti | Toué | vi ja wi |
li, (el, Ali tai Alu) | hän hän) | |||
ei, na, ni | me | |||
Zot, vi | sinä | |||
banna, zot, typpi | he, he |
Reunion kreoli | Ranskan kieli | Interjektiivinen lause |
---|---|---|
Amoin | minä, minä | |
Mid | Minä | |
Sinun mwin | minulle, minulle | minulle |
Mwin, Mi, amwin | Minä | |
aou, tunnusta, toué tai Ou ou Aug | sinä | |
Aou tai atoué | sinä | |
Ali tai Alu | hän, the, the | |
anou | me | |
Typpi, paljon | te muut | |
Typpi | heille, heille |
Reunion kreoli | Ranskan kieli | käytetään vain uros |
---|---|---|
minun minun | minun minun | |
sinun, ulos, ulos, ot | sinun | että |
hänen, niin | hänen hänen | |
ei | meidän | |
zot | sinun | |
zot | heidän |
Reunion kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
(Surullinen mwin), [Lamiene, lamyinn, satlamiene], lémiene, lémyinn | (Minun), [minun], minun |
(Lévot, Sad li oubien Sad ou), [satoué], Létyinn oubien Létyèn | (Sinun), [sinun], sinun |
Sadli, [Lasièn], Lésièn, lessyinn, satlassiene (-lassyinn, -léssiene, -léssyinn) | Hänen, hänen |
Sadnou | Meidän |
[Lanot], (Lénot), satlanot, satlénot | Meidän, [meidän], (meidän) |
[Lavot], (levot), satlavot, satlévot | Sinun, [sinun], (sinun) |
Sadzot | Sinun |
Sadzot | Heidän |
Lisko | Heidän |
PS: Kutakin versiota voidaan käyttää keskenään; voimme yhtä hyvin sanoa Sa lamiene sa! (Se on minun / minun / minun), että Sa lémyinn sa! , Satlémienne sa! , tai Sa satmoin sa! sukupuolesta, lukumäärästä tai asiayhteydestä riippumatta.
Reunion kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
Adbout tai Dobout | Seisova |
nähdään | Alla; enintään |
luotettava | Luottamusta |
Afon tai Ablok | Täysin |
fon | Perin pohjin; täysin |
AFORS tai AFORSTAN | 1.Muutos; niin paljon. 2. Niin paljon ja niin hyvin |
nähdään | On suosittu |
nähdään | Ribattu esimerkkilause: Sousou lé a kot. "Chouchou" on uurrettu. |
anbié, bob | Vinosti |
brèz tai brèz dofé | Todella vihainen |
Bwa karant | Moitteettomasti |
ja sinä | 1. Alla (/). 2. harhainen; tekopyhästi |
vuoden fors | Vahvuudessa |
ANKOR | Uudelleen |
Ala tai Alala | tässä |
lankaan | Jonossa; yksi toisensa takana |
lèstim | Tuomio; yhdellä silmäyksellä |
Asé | Tarpeeksi |
ANSIÈNMAN | Aiemmin; vanhoina päivinä; aiemmin; kauan sitten |
aprédomin | Ylihuomenna |
jälkeen tai jälkeen | 1. jälkeen; sitten. 2. sen jälkeen; sitten; ja sitten |
APROSAN | 1. Noin 2. matoja; noin |
Aster | Nyt; nyt; tänään; tästä lähtien |
muurahaismuurahainen | 1. Ajoittain. 2. Paikasta toiseen |
PAKETTIAUTO | Aiemmin; vanhoina päivinä; aiemmin; kauan sitten |
avansa | Sitä ennen; Ensinnäkin; ensinnäkin |
BO | Kaunis |
Bonpé / Tacon / Tralé | Paljon |
TYÖSKENTELY | Ensimmäinen; etukäteen |
daborinn | Ensimmäinen; Ensinnäkin; ensinnäkin |
DAKOR | Okei |
DAOIR | Voi olla; Se on mahdollista |
daplon | Plumb |
fors | Voimalla |
DEDAN | Sisään |
DEZA | Jo |
DIGAZ | Täyttä höyryä eteenpäin |
SUORA | Kova; ankarasti |
DIRÈK | Suoraan |
sanoa | Täältä; täältä |
DOMIN | Huomenna |
DORÉNAVAN | Tästä lähtien; tästä lähtien; tulevaisuudessa |
dorénavan apartir | Tästä lähtien; tästä lähtien |
dou tai dousman | Hitaasti; hellästi |
dous | (edeltää vuosi) hiipiä |
Dousivrès | (edeltää vuosi) Varovasti |
dousman | (ehkä seuraa ti) 1. Pehmeästi; hieman; hitaasti 2. (Aineen nimi) Pehmeä; hiljainen; rauhallinen. Esimerkki lauseesta: Marmay la lé dousman, li ravaz pa pèrsone. Tämä lapsi on lempeä, hän ei häiritse ketään. |
YHTÄ SUURI | Myös; tasaisesti |
PPE tai EPILA | 1. Sitten; sitten. 2. Ja sitten |
erezman | Onneksi |
fasilman | Helposti |
Helmikuu | Heikosti |
LOPPU | Loppu; hienoksi |
FIRMEZIR | (altistettu tai postitettu) Milloin ja milloin; vähitellen; vähitellen |
FOR | Vahva; voimakkaasti |
FOR | Vahva |
FRAN | Frangi; avoimesti |
fransman | Avoimesti |
FRÉ | Tuore |
VAPAA | Vapaa; ystävällisesti; vapaa |
GRO | Suuri |
uskossa lo tan | Joskus |
virneessä | Ei mitään |
In gro paké | Verry paljon |
ISI | 1. Täällä. 2. Maasta [= Reunionista] |
Inntior (k) | Ollenkaan; ehdottomasti ei |
Kanmèm | (lykätty) Kuitenkin kuitenkin kaikki; tästä huolimatta |
Kanmèm, Kamèm | kuitenkin |
Kamèmsa, Kanmènsa | kuitenkin |
KAREAN | Suorastaan |
KAZIMAN | Lähes; siis sanoa |
ki si tèt | Ylösalaisin; ylösalaisin |
KLÈR | Asia selvä |
hyvä ba | Kaukana; sukissa; alhaalta |
tuolla | Tuolla |
ladsou | Alla |
ladsi | Siinä; aiheesta; sillä välin |
lakaz | Kotona, kotona |
odsou | Alla) |
odsi | Edellä; Edellä |
o fon | Pohjimmiltaan; taustalla |
pankor tai pokor | Ei vielä; tee ... ei vielä: supistuneet ankorin negatiiviset muodot. |
anteeksi | Alhaalta |
kirjoittanut dovan | Edessä |
kirjoittanut kèr | Ulkomuistissa |
Personel | Henkilökohtaisesti |
Rienk, Solman, Soman, Sèlman | Vain |
Sèrtinman, Sèrtinnman, sèrtènman | Varmasti |
Sinpleman | Vain |
Sinpleman | Yksinkertaisesti |
Sirman | Varmasti |
Sokousi | Tällä kertaa |
Somanké | Varmasti |
toudinkou | Yhtäkkiä; yhtäkkiä |
Toudbon | Todella |
Kaikki forse | Ehdottomasti |
Toudbon tai Toulbon | Vakavasti; todella; oikeasti |
Lopussa | Lopuksi |
Finaldëkont | Lopuksi |
Zistoman | Tarkalleen |
Zistorézon | Tarkasti |
Reunion kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
Estèr, Aster | Nyt |
Jälkeen | Jälkeen |
Eteenpäin | Ennen |
Eteenpäin | Ennen |
niin | Niin |
Ansiènman, Dan lantikité | Aikaisemmin |
Hallinnan jälkeen Aprèdmin | Ylihuomenna |
eteenpäin | toissapäivänä |
Yer | Eilen |
Azhordï, Zhordï (zordi, jordu) | Tänään |
Yö | Tänä yönä |
Domin | Huomenna |
Talèr | Pian |
Vitman | Nopeasti |
Mouramour, Tipa tipa, Tilanp tilanp, pous pa lo bato, Doch'ment | Hitaasti |
Touzhour | Aina |
Dabitid | Tavallisesti |
Toudsuite | Heti |
Parfwa, natfoi, nadfoi, nadéfoi, defoi, nadkou, kèkfoi, tanzaot, tanzantan, Parfoi | Joskus |
Rarman | Harvoin |
Zhame (zame, jamé) | Ei koskaan |
Lotzhour (lotzour, lotjour) | Äskettäin |
Lërk | Kun |
Heti | Juuri nyt |
Kaikki seuraa | Välittömästi |
Siellä | Tällä hetkellä |
Pandan | aikana |
Pandank | Sillä aikaa |
Lëtan | Aika siihen |
Lontan | pitkä aika |
Sëtanla, danntanla | (tällä hetkellä |
Apréla tai Ansuit | Sitten |
Anfin | Lopuksi |
Ankor | Uudelleen |
Ansiènman, avan | Vanhoina päivinä |
Aleraktyel | Tällä hetkellä |
Alèrkilé tai Lèrkilé | Tällä hetkellä |
Reunion kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
Hänen minm | Joo |
Ei | Ei |
Pëtët, daoir, riskap, nalaplass, sëmanké | Kenties |
Lé vré | Varmasti |
Reunion kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
Missä | Tai |
Oukilé, kilé | Missä on |
Koman | Kuinka? 'Tai' Mitä |
Parkoman, Parkonman, Parkouman | Missä ? |
Kosa, Koué, Kouk, Kouék, Koifé | Mitä |
Kisa, Kisse, Ki, Kik | WHO |
Poukoué, Pokoué, Poukossa, Pokossa, Poufer, Pofer, Afer | Miksi |
Pou kisa, Pou ki | Kenelle |
Konbien, Konmien, Kel-Kantité | Miten |
Kansa | Kun |
Kel | Mitä |
Kel-kalité, Ki-kalité | Millaista, millaista |
Kel-manier, Ki-manier | Miten |
Kel-grandër, Ki-grandër | Mitä kokoa |
Kel-grossër, Ki-grossër | Mikä paino |
Eskë, Ess | On |
Reunion kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
E | Ja |
Korva, korva | Sitten |
Avan, avanla | Ennen |
Jälkeen | Jälkeen |
Ansanm, semb, èk | Kanssa |
Ansanm, sanm, avèk, èk | kautta |
San | Ilman |
Soman, somansa, minä | Mutta |
Pou, Po | Sillä |
Aparti, apartir, ylävirtaan | Alkaen |
Työnnetty, possa, possa minm, työnnetty minm, Don | Siksi |
Kom | Kuten |
La, sak, asetettu, sek | Mitä, mitä, ne kuka, kuka kuka |
Dèk, puh | Heti, heti kun |
Sof | Niin kauan kuin |
Akoz | Koska |
Poumiëdir | Paparazzi |
Anfin | Lopuksi |
Komsidir, konmsidir, dizon | Ikään kuin se uskoisi siihen |
Konmke | Siitä asti kun |
Parlfet | Itse asiassa |
Frankness | Avoimesti |
Finaldëkont, löytö | Lopuksi, lopulta |
Poudbon | Hyvin, todella |
Aparksa, parksa, muuten, sinonsa, oussinon, sansa | Jos ei |
Konmdëkoi, komdëkoi | Kuten mitä |
Halluta | Varmasti |
Porézon | Hyvin nimetty |
Telman, sitan, sitantelman | Niin jos |
parské, Akoz, parss | Tämä ei ole ranskaa |
Anplïss dëssa | Yhä enemmän |
Parapor | Olettaen että |
An-dëhor-sa | Sen lisäksi |
Sèk | Yhtäkkiä |
Aforstan, forstan | Niin paljon |
Tanpir | Niin kauan, niin kauan kuin mahdollista |
Reunion kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
anndan | sisällä |
Afors | Voimalla |
Alez | Mukava |
Dann milië, omilië | Keskellä |
Komela | nyt |
Dann ta | Niistä |
Dan, dann | Sisään |
Dédan | Sisään |
Alerdzordi | Nykyään |
(Anlèr) | (Ylös) |
Di | Of |
Odsi | Edellä |
(Adésand), Anba | (Alla), alla |
Odsu | Alla |
Desi, désu, dsi, (Dossi, Doussi, Déssi, Dessi, Dessu) | edellä |
Dossou, Dosou | pinnan alla |
dsou | alhaalta |
Sou | Alla |
Joo | Varma |
Koté, akoté | Vieressä, lähellä |
Parkoté | Puolella |
Vizavi | Edessä, kasvotusten, suhteessa, läsnä ollessa |
andodaani | sisällä |
Kullasta | ulkopuolella |
Issidan | Täällä sisällä |
Labadan | Siellä sisällä |
Labadsï | Siellä |
Labadsou | Siellä alla |
Anbalàba | Alaspäin |
Anlerlàba, Anholàba | Ylöspäin |
Ater | Maalla, maassa |
(A) terlà, (a) terlà minm, issi | Täällä, siellä, hyvin lähellä |
(A) terlàba | Edelleen |
Dannfon làba | Hyvin pitkälle |
Dovan, dvan | Edessä |
Deryer, deyer | Takana |
Pred | Lähellä |
Muurahainen | Välillä |
Dann koin | Nurkalla |
Dann bor | Reunalla |
Che | Sisään |
Plass-an-plass | Siellä sun täällä |
Esimerkki: "Bann touriss i inm nout ti Péi", "Turistit rakastavat pientä aluettamme".
Esimerkki: "Trap bann liv-là pou moin siouplé", "Ota nämä kirjat minulle"
Esimerkki: "Lé poul i kakay dann park volay", "Kanat raakelevat kanakodissa".
Esimerkki: "Argard cé loto koman le gayar!" Katsokaa näitä autoja kuinka hienoja he ovat! ".
Esimerkkejä: "Tou-lé-zhour", "Joka päivä"; "Tou-lé-zan", "Joka vuosi"; “Tou-lé-soir”, “Joka ilta”…; "Tou-lé-matin", "Joka aamu".
Esimerkkejä: "M'i ral mon bann kart, nou va zhoué Bëlot", "Tuon korttini, aiomme pelata Belotea"; "Tou-Lé-zhour li sar rod son bann ti-fiy Lékol", "Joka päivä hän poimi tyttärensä koulusta".
Esimerkkejä: "Li done manzhé sé kabri tou-lé-matin", "Hän ruokkii vuohiaan joka aamu"; "Amoin m'i ador mé zansèt tou-lé-soir" "Minä, kunnioitan esi-isiäni joka ilta".
Koska ei ole mitään todellista eroa lajityyppien Creole ( vuonna fiy , vuonna Filson , vuonna Sheval ), adjektiivit eivät aina vaihdella sukupuolen; tuomme alla esiin joitain poikkeustapauksia. Toiseksi, niiden lukumäärä ei myöskään eroa: asiayhteys tai käytetty henkilökohtainen pronomini (moin, toué tai lï, nou, zot, banna ...) merkitsevät joko yksikköä tai monikkoa.
Siksi sanomme: bel fanm , bel bononm ; zot le gro, nou le kontan, li le trankil ; zot le vilin jne.
Huomaa kuitenkin tämä:
Kansallisuuden osoittamiseen käytetyistä perustelluista adjekteista he tuntevat periaatteessa kaksi sukupuolta: Rénioné, Rénionez (Reunion, Reunion); Morissien, Morrissiene (Mauritian, Mauritian); Rodrigé, Rodrigé (Rodriguais, Rodriguaise); Malgash, Malgashine (Madagaskari); Franssé, Franssez (ranska, ranska); Anglé, Anglez (englanti, englanti) jne.
Nimetä alkuasukkaita tietyn alueen Réunionin Creole harvoin käyttää Ranskan Gentile (esimerkiksi: Saint-Pierrois, Saint-Pierroise). Hän käyttää mieluiten lyhyttä välifraasia, joka koostuu sanasta dëmoune / moune ja kyseisen kaupungin tai piirin nimestä:
Reunionin kreoli | Ranskan kieli | esimerkkejä |
---|---|---|
gro / bèl | iso iso | Sa in bel mangg sa! = Tämä on iso mango! |
kourt / kourte | pieni / pieni , lyhyt / lyhyt | Pier lé kourt sa hin = Pierre on vähän eh |
pitkä | pitkä / pitkä , pitkä / pitkä | M'a vï in ga longg, sëman lï té end end minm! = Näin kaverin, hän oli pitkä, mutta hän oli hyvin laiha! |
(guine, kourt, kourto), pieni | (pieni | Lontan mon granper té i ret dan inn petitte kaz an tol = Kauan sitten isoisäni asui pienessä peltitalossa |
fay | heikko , nolla / nolla | M'i san amoin fay zhordï = Tunnen olevani heikko tänään |
toimitus | nolla / nolla , laiha , heikko | Té, fim-là le pieg sa! = Houlà, tämä elokuva on perseestä! |
gayar | ennuste / vanteen , hyvä / hyvä , mukava , hyvä, mukava | Lamontrër-là lé gayar me found = Tämä opettaja on mielestäni hyvä |
zholi | melko nätti | Oma voizine, le zholi, m'i kroi m'i inm alï = Naapurini on kaunis, luulen rakastan häntä |
konna | ruma / ruma , ruma / ruma | Shat-là lé vilin = Tämä kissa on ruma |
loppuun | hieno / hieno , ohut | Sa in bougg fin konm golet = Hän on mies kuin ohut sauva |
varten | vahva / vahva , kestävä , lahjakas / lahjakas , pitkä / pitkä , korpulentti / korpulentti | Zhïli lé for sa! = Julie on vahva! |
lehtikaali | vahva / vahva , kiilattu / kiilattu , oppinut / oppinut | Einstein té kale an fizik = Einstein oli hyvä fysiikassa |
gabie | vahva / vahva , älykäs / älykäs , taitava | M'a vï in fanm, lï té gabié ek sab té! = Näin taitavan naisen miekalla! |
intelizhan | älykäs / älykäs | Flora lé intélizhan = Flora on älykäs |
hyvä / luinen | hyvä hyvä | Letshi-là le bon! = Nämä litsit ovat hyviä! |
roz | vaaleanpunainen , kaunis / kaunis , hyvä / hyvä | Kafrine Lë Por Lé rozh = Sataman kahvila on kaunis |
gaskonër / gaskonëz | kiusaaja | Dëmoune gaskonër i ekzis ankor = Ärsyttäviä ihmisiä on edelleen olemassa |
varastaa / varastaa | varas | Demoune volèr fo koup zot min = Varkaiden on katkaistava kätensä |
karnër | swank / crâneuse , tyylikäs / tyylikäs | Didié lé karnër = Didier on näyttely |
pov | huono | Lontan bonpë Rénioné té pov = Ennen kuin monet reunionilaiset olivat köyhiä |
maléré, suru | onneton, onneton | Demoune maléré souvandéfoi i riskap zhet zot kor = Onneton ihminen on usein itsemurha |
makot | sotkuinen , likainen | Loto-là lé makot sa! = Tämä auto on likainen! |
liikkua | huono | Sé pa mové = Se ei ole huono |
esimerkiksi | hapan | Manzhé-là le eg! = Tämä ateria on hapan! |
ègue | happo | Seeg = se on hapan |
mistä | makea / makea , makea / makea | Kafé-là na dëssic anndan, lé dou = Tässä kahvissa on sokeria, se on makeaa |
(soumak), suolainen | (suolaista), suolaista | Oté, ton kari estio tro soumak sa! = Jumalani , currysi on liian suolaista! |
astia | mitäänsanomaton | Massalé-là the dish, na poin tro zépiss = Tämä massalé on lempeä, mausteita ei ole tarpeeksi |
pla | astia | Sé in pla = Se on ruokalaji. |
ak | eekkeri | Jogurtti - siellä le ak sa! = Tämä jogurtti on pistävä! |
barok | outo | Shat-là le drol sa! I manzh pa laviann = Tämä kissa on outo! Hän ei syö lihaa |
etranz, etranj | outo | Sé etranz = Se on outoa. |
takaisin | hyvä , hyvä / hyvä , miellyttävä | Té La Rénion lanbians lé éclos pa pla!?! = Joten Reunionin saari tunnelma on hyvä vai ei!?! |
Pa-gi , papa | Isä | Sé pa-gi = Se on isä. |
aikuinen | aikuinen | Sé in adult = Se on aikuinen. |
mizèr | kurjuutta | Ti-Pol lé mizèr sa! = P'tit Paul on kurjuutta! |
vayan | ylpeä / ylpeä , muotoinen | Bougg-là i fé lë vayan = Tämä kaveri on ylpeä |
malisié / malisièz | ilkeä / ilkeä , ilkikurinen / ilkikurinen | Mari lé malisièz = Marie on ilkeä |
perusteeton | ilkeä , haluttomia | Se on bouggissa perusteeton sen! Otan zhol = Joku, jolla on huonoja aikomuksia! Hän pääsee vankilasta |
karyate | pilalla , täynnä / täynnä termiittejä | La kaz-là, karyate, pangar kan tai rantt labadan = Tämä talo on raunioina, ole varovainen, kun astut sisään |
konsékan | tärkeä / tärkeä | Sa in moune konsékan sa! = Tämä on joku tärkeä! |
malisoida | vaikea | Té nähdä malizé sa! = Hei tämä kotitehtävä on vaikeaa! |
fasil | helppo | Zhë-là lé fasil = Tämä peli on helppoa |
anki | erittäin vaikea , vaikea , hankala | Lamontrër-là lé anki së aamu = Tämä opettaja on vakava tänä aamuna |
boukar | turmeltunut , oikukas , vaikea | In ti fi boukar ti fi-là! = Tämä tyttö on oikukas! |
deléyé | neuvokas | Dépi tanpti lï ansort alï toussël, hänen in Déléyé his! = Pienestä lähtien hän on tehnyt kaiken yksin, tämä kaveri on kekseliäs ihminen! |
suppleyan | riippuvainen | I viv pa lakaz hänen papa-monmon kaikki hänen vi kom'a, hänen in moune soupléyan sa! = Et voi elää vanhempiesi kanssa koko elämäsi tuolla tavalla, hän on riippuvainen kaveri! |
tasainen | tasainen , tasainen (e) , väsynyt | M'i kroi isäsi, litistetty = luulen, että isäsi on väsynyt |
golem, golinm | väsynyt | Moin lé golèm = Olen väsynyt |
mavouz | sairas | Pois monmon mavouz koué? = Onko äitisi sairas vai mitä? |
rinted | uupunut | Parey lë Per té rinté = Näyttää siltä, että Isä oli uupunut |
vané | venttiili | Dëmin nou sar vané kan nou v'ariv la kaz = Huomenna me voittamme, kun palaamme kotiin |
Reunion kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
Takon, ta, tralé, sävy, voyazh, boukou | Paljon |
Pëssä majatalo tigine, virne, siksak, Ein ziette | Vähän |
Majatalo tigine, inn tipë, kaniki, guine pë | Hieman |
Inn-dë, dë-troi | Muutama |
Rienk majatalo, "+ name +" toussël, "+ name +" sëlman | Vain yksi |
Reunion kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
Shak | Jokainen |
Aavikko, Asir | Varma |
Kaikki, kaikki kielletty | Kaikki |
Minm, muist | sama |
Paljon | Muu |
Okin | Ei |
Kaikki nämä yhteisöt puhuvat kreolia ja niitä pidetään kreolina.
Reunionilainen kreoli, jonka sanasto on pääosin ranskalaista alkuperää, on saanut paljon vastauksia muilta kieliltä:
Tamil-panoksetSaaren ensimmäiset asukkaat olivat ranskalaisia Fort-Dauphinista (Tôlanaro) ja Madagaskarista, joten monia termejä Madagaskarin murteista .
Intiaan suuntautuvan kaupan kehityksen takia on joitain portugalilaisia termejä tai termejä, jotka portugalilaiset tulivat Intiasta, kuten:
Reunion oli osa Ranskan siirtomaaimperiumia. Merenkulkijoiden matkan takia tietyt Antillilla tai yleisemmin saarilla käytetyt termit saavuttivat Reunionin.
Reunionin kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
amaré / anmaré (laituriin) | liittää (hyvin yleinen) (meritermi) |
pahoinpitely / katkeruus; abitasyon / bitasyon; asuminen / purku | maanviljely (johtuu siitä, että alun perin myönnytykset annettiin ensimmäisille uudisasukkaille, joilla oli "asumisoikeus". Tätä termiä käytetään myös Länsi-Intiassa Haitissa ja Louisianassa samalla merkityksellä). |
säkki; bagas; säkki | sokeriruo'on murskaamisen kuitumaiset jäämät (espanjalaisesta bagazosta , käytetty Länsi-Intiassa ) |
rintaliivit; käsivarret | joen sivujoki (löydetty Haitin paikannimessä) |
boukan; melua | hytti, olkimökki (esiintyy Länsi-Intiassa, tulee sanasta tupi mocaem ) |
bougg; liikkua; kimppu | mies, henkilö, ranskalaisesta "bougresta" (sanotaan myös Antillilla ja Guyanassa) |
kaz; laatikko | talo (yleinen Länsi-Intiassa ja Guyanassa, espanja ja portugali casa ) |
kreol; kreoli | Reunionissa syntynyt henkilö (etnisestä alkuperästä riippumatta), jota alun perin käytettiin merentakaisilla saarilla syntyneiden valkoisten uudisasukkaiden lasten espanjaksi (espanjalaisesta Criollosta ) |
mapou | puu ( monimia rotundifolia ) (todistettu Länsi-Intiassa, Karibian Intian Mapousta ) |
kolkko; aamu | massiivinen vuori (esiintyy Länsi-Intiassa, tulee espanjalaisesta sanasta morro , mound) |
maron; Ruskea | villi (adj.) (termi, jota alun perin sovellettiin pakeneviin orjiin, todistettu Länsi-Intiassa, tulee Espanjan cimarronista ) |
palmiss / palmunydin; palmis / palmist | eräänlainen palmu (todistettu Antillilla ja Guyanassa ennen Reunionin saarta, Portugalin palmitosta ) |
payankë; payanké; olki hännässä | phaeton (lintu) (merikieli) |
pistooli; pista; pistaasi | maapähkinä (termiä käytetään myös Martiniquessa, Mauritiuksella ja Haitissa maapähkinän sijasta) |
piton | huippukokous (käytetään myös Länsi-Intiassa) |
souké; rasitusta | käyttää fyysistä vaivaa. Lyödä joku |
takamaka | puu ( calophyllum tacamahaca ) (ei madagaskalaista alkuperää! se on öljyhappoinen lääkeaine Amerikasta tacama haca ) |
zat; zatte | hedelmät (kutsutaan myös kaneli omena Martiniquen, Anona squamosa ) (termi amerikkalaista alkuperää hyökkäys ) |
Termit ovat edelleen vaihdetaan saarten ja löydämme Reunionese termit Antillien kreolit (esim zoreil , seudullinen tai achards vertaa yllä).
Afrikan panoksetReunionin kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
makatia; makatya; macatia | makea pulla (swahili mkate , leipä) |
Reunion kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
esteri / aster; esteri / aster; asteur / esteur | nyt ("tällä hetkellä", perusnormand ja asteur) |
mok; pilkata | muki, tinalaatikko (vertaa Norman- muoti , englanninkielinen muki ) |
gramoune / granmoune; gramoun / granmoun | iäkäs henkilö (sanoista "pitkä" ja "kumpu" (Normanista, tarkoittaa: pitkä ihminen "iässä") |
lï; li; lukea | hän |
zot | sinä tai muut tai sinun (vertaa oman autos on Gallo ) |
ban, banna | bändi, joukkue (tämä bändi siellä). Monien ihmisten mielessä |
yö ; aswar; yö | tänään, tänä iltana (vertaa gallo ad saïriin , nähdään tänään) |
akoz; koska | koska miksi? ( gallosta kausiin ) |
ansanm; yhdessä | yhdessä: ensem'nous (me kaikki) |
sanm / (Ansanm) / avèk / ek; senb '/ kanssa | kanssa (yhdessä) |
sëman; soman; hetki | Vain (Gallo vain ), mutta |
solman | vain |
zordi; zordi, jordi, jordu | tänään |
zëf; seeppi; kananmuna | kananmuna |
zanfan / marmay; z'enfant / brat | lapsi, kaveri |
bertel | litteä olkalaukku (ranskalaisesta epämuodostuneesta ripustimesta ) |
kolom / colomme | säästäväinen (ranskan vääristymä) |
margot / margotte | marcotte (id.) |
lantourazh; lantourats; seurue | aita (Haitin 'lantouray') |
zori; zoryé / zoriyé; zoriller | tyyny (käytetään myös Länsi-Intiassa) |
riskap, reskap, riskab, somanké, sëmankë; risq'cap, rest'cap, risq'cab, sôment-que | kolme termiä, mikä tarkoittaa, että on mahdollista, että (tulevat vastaavasti kyvystä , pysymisestä kyvyksi ja varmasti siitä ) |
zarab | Indo-Pakistanista peräisin oleva henkilö, yleensä muslimi |
Zorey | Manner-Ranskasta tuleva henkilö. |
krazé (murskata) | murskata |
mänty; dopiini / depiini; tehdä kipua / de kipua | leipää |
li kab, kapab (li caab, capab), kapav, kav | hän pystyy |
assiz; asiz; istuu | Istua |
kozman; kausaalisesti | keskustelu voittaaksesi chatin : luennoitava, vietävä tehtävään |
konpliman; kohteliaisuus | muistutus poissa olevalle henkilölle osoitetusta muistista |
linzh; linz; pesula | vaatetus |
langet; langet; kieli | seksuaalinen hyväksikäyttö (olisi peräisin suositusta linguettasta , klitoriksesta) |
greg; greg; rasvaa | kahvisuodatin (tulee kreikkalaisesta kahvimuotista ) |
monmon / momon / manman | äiti |
neninn / nénene / nénène | du gallo nénnaine (ranskaksi sairaanhoitaja, lastenhoitaja , englanninkielinen lastenhoitaja ) |
pandiyé / ripustaa | ripustaa |
amayé / amailler | sotkeutua |
kom'a / konm sa | Kuten tämä |
maoula | niin |
maoulé | kuten tämä |
nena / nana / na | On (joissakin murteissa "il ya" sanotaan gn'a ) |
taistelut; sobat | Tappelu Tappelu |
Batay | Taistelu |
Kouman | Tyhmä |
Rekta, Zis | Reilu |
Kaikki yhteensä | Ehdottomasti |
Apik | Äkillinen |
ègue | Happo |
Bonkèr | Antelias |
Zingad, Zanm | Jalka |
Dofé palkkakupissa | Mahtava |
huume | Hämmästyttävä |
Silopwint | Erityinen |
Muita esimerkkejä
Reunionin kreoli | Ranskan kieli |
---|---|
zandet; zandette | toukka |
Dalon | poikaystävä |
karo; laatta | rauta (myös Antillit) |
karkkikupit; lafès-karkkia | peräpuikko |
kaniar; kanyar; väistelijä | vagabond , prostituoitu , vaahto |
zezer; zezer; zezer | tyttöystävä) |
batkaré; neliö lepakko | kävellä ympäriinsä |
Alla on tyhjentävä luettelo yleisistä verbeistä ja vääristä ystävistä:
Reunionin kreoli | Ranskan kieli | esimerkki |
---|---|---|
Lampunvarjostin | Repiä | Aroz antaa portaikon sataman. = Vedä maata talon edessä viilentämään ympäröivää ilmaa. |
Abim tai vaurioitunut | Vahingoittaa | Taitto menee abim plantasion. = Sade tuhoaa kasvipuutarhan. |
Poistettu | Poistaa | Na lontan Lékol té kumosi pou lï: n. = Hän ei ole käynyt koulussa pitkään. |
Hyväksytty tai hyväksytty | Hyväksy | |
Akiz | Syyttää | Apré in zourné travay lo kor i akïz. = Päivän työn jälkeen syytämme väsymystä. |
Afol / afolé | Huoli , paniikki | Afol pï! Nou sar oir alï dëmin = Älä huoli! Nähdään hänet huomenna |
Akord / akordé | suostua , sopia, sopia | M'i akord ansanm rouva, nï viv bien = Asun hyvissä suhteissa vaimoni kanssa, elämme hyvin |
Alfat / alfaatti | Tervaus, asfaltti | Anfin la méri la alfat lë shëmin dëvan la kaz = Lopulta kaupungintalo tasoitti polun taloni edessä |
Amar / amaré; Anmar / anmaré | Solmi , solmi , solmi , ota vanki | Anmar alï ek hyvässä päässä la kord, pandiy alï sï piedboi! = Kiinnitä se hyvällä köydellä ja ripusta puulle! |
Amar tai Anmar tai Amaré | Sitoa | I fo pa amar = Ei saa sitoa. |
Tuo / amëné; aminaatti | Tuoda , varmistaa toiminnan kehitys , saada etu , ajaa ajoneuvoa , elää ("tuo elämän") | Amoinminm tuo hänelle arpajaiset! = Ajoin autoa! |
Aminn, Amen, Mèn | Johtaa | Sitan tai voita Aminn = Jos voitat lyijyn. |
Amïz / amïzé | Vietä aikaa , pidä hauskaa | Amïz pa sï shëmin! = Älä roiku tiellä! |
Ylävirtaan / ylävirtaan | Näytä , opeta | Monmon, ylävirtaan amoin koman i fé gato! = Äiti, näytä kuinka tehdä kakkuja! |
Anbar / (anbaré) | Baari , ( aidattu) , lukitse , estä | Laki sar ankor anbar lë sëmin ek bann zémët-là! = Poliisi estää jälleen tien näillä mellakoilla! |
Anbek / anbéké | Join (kaksi osaa osan, objektin) , Engage mies osaa toinen naaraspuolinen , aloittaa , aloittaa , lähestymistapa jotain | Zhordï nou va anbek la lësson dë marmay, sort zot liv = Tänään käsittelemme oppiaihetta numero kaksi, lapset, hanki kirjasi |
Anbet / anbété | Ärsyttää , kiusaa , ärsyttää , huijata , typerys , väärinkäyttö | Kissa la anbet lë per Adan pou anbar alï akout Bondié? = Kuka huijasi Aadamia estämään häntä kuuntelemasta Jumalaa? |
Anbloui | Häikäisemään , sokaisemaan | Lë ga-la la anbloui amoin ek son zholi mafiy! = Tämä kaveri puhalsi minut kauneudellaan! |
Androg tai Fardé | Huumeiden käyttö | Tou-le-zhour lï alimème Androg déyer ali komèrs alerdzordi Ti-Pol! = Joka päivä hän käyttää huumeita P'tit-Paulin liiketoiminnan takana |
Anfou / anfout; Sanfou / sanfout | Älä anna vittu | Tai oi pa lï anfou aou! = Etkö näe, ettei hän välitä sinusta! |
Anmanss / anmanssé | Hanki suhde | Tai vï David? Lï la anmanss ali = Oletko nähnyt Davidia? Hän pääsi suhteeseen |
(Anpar) / anparé | Tarttua , ottaa , toivottaa, (suojella) | Moin la anpar alï la kaz = toivotin hänet tervetulleeksi kotiin |
Ansïpli | Kerjätä | M'i ansïpli aou, alé pa siouplé zezer! = Pyydän sinua, älä mene rakkaani! |
Anssort | Korosta | Anssort aou sa! = Päästä yli! |
Antortiy / antortiyé ; tortiy / tortiyé | Kierrä , kääri , kääri | I sar fine antortiy dann papié = Se kääritään paperille |
Antropran / antroprann | Ota se pois , käytä sitä väärin | Banna la antropran lë shien, lï le mor! = He hyökkäsivät koiraan, hän on kuollut! |
Anval / anvalé | Niele , juo , imeydy , syö , niele | Pfff m'i ginÿ pï anval ei ole mitään = en voi enää niellä mitään |
Anvoy / anvivé (lue envo-ille / -illé); varoitti | Lähetä , delegoi , aloita | Moin la anvoy alï my modékri sähköpostitse = Lähetin hänelle viestini sähköpostitse |
(Opi) Apran | (Oppia) | Kissa la apran hänen lësson pou zhordï? = Kuka on oppinut oppituntinsa tänään? |
Aprop / apropté | Tee se puhtaaksi , puhdista se , tee se puhtaaksi | Marmay aprop la kaz inkou té! = Lapset, puhdista talo! |
Arann ; Rann | Palata | Poline, arann mieheni! = Pauline, anna minulle takaisin mieheni! |
Arbis / arbissé ; rëbis / rëbissé | Tuplaa , kaksinkertaista , aloita alusta , tee uudelleen | Té manezh-là té anform sa! Anon arbissé! = Hei, tämä ratsastus oli hieno! Laitimme sen takaisin! |
Aranzh / aranzhé | Järjestä , korjaa , noita , siivota , valmistaudu | Nou sar aminn loto-là garazh pou aranzh alï = Aiomme viedä tämän auton autotalliin korjaamaan sen |
Löydetty / löydetty; uudelleen löydetty / löydetty uudelleen | löytö | Nï vë artrouv nout péhi lontan = Haluamme löytää maamme aikaisemmin |
Ashev / ashëvé ; anshev / anshëvé | Suorita , jatka | Kossa vai keiju? M'i ashev travay sï la makett = Mitä teet? Työskentelen edelleen mallin parissa |
Asété, Achté, Asté, As & egrav, pran | Ostaa | M'i osti sieltä = ostan siellä leipää |
Assiz | Istua | M'i assiz aterla minm moin = istun täällä minä |
Asper / Asperated; toivoa / toivoa | Toivottavasti , odota | Asper amoin inkou! = Odota minua vähän! |
Avine / aviné | Tehdä hyvää | M'i avine mo terin po lï done bien = Teen maani paremmaksi, jotta se olisi kannattavaa (maataloustuotanto) |
Aviz / avizé | Tähdätä | Aviz pa moin ek zot paperipallo siellä marmay hin! = Älä tähtää minuun paperipallolapsillasi, eh! |
Badine / siepattu | Vitsailla | Tai siepattu täsi? = Vitsitkö? |
Laukku / pussi | Pidä tiukasti kiinni | Banna la bag amoin épi lë shef la konÿ amoin! = He pitivät minua tiukasti ja päällikkö löi minua |
Balié | Lakaista | Alé pyyhkäisi kaz tai! = Mene lakaisemaan taloa! |
Sidottu / sidottu | Huutaa , suuttua , valittaa , suuttua | Bändi ei vähemmän kaikkea! = Hän huusi minulle! |
Bafouyé, Bafouy | Sputter, Sputter | Kan lï koz ek täti, toultan minm lï bafouy! = Kun he keskustelevat tyttöjen kanssa, hän lyö koko ajan! |
Lepakko / pannu | Beat , slap , bang , chop | M'i bat mang pou lë manzhay asoir = Pilkoin mangoja illan aterialle |
Batbat | Napauta , napauta kevyesti | Moush i batbat sï la vit = Kärpäs osuu lasiin |
Batkare | Kävellä ympäriinsä | Tai yin vai? Nou sar batkaré sanm la famiy = Tuletko? Menemme kävelylle perheen kanssa |
Baari / baari, (Sava) | Mene ulos , ( mene pois) | Lï té anmerd amoin, less the baré = Hän pissasi minua, menin pois |
Bash / bashe | Pupun pudottaminen , koulun ohittaminen | Minun zezer bash amoin yer! = Poikaystäväni laitti minulle eilen pupun |
Bay / bayé | Nuhtelemaan , haukottelemaan | Tai valmis lahti kaikki demoune kom'a! = Olet lopettanut moittimisen kaikille! |
Bek / beké | Syö , pure | Anon bek in nafer nou = Mennään syömään jotain |
Bern / berné, (Galfaté) | Ja preparaatti , (ja preparaatti) | Tai bern my ankor loto ek out soulié gomé! = Saastit autoni jälleen likaisilla kengilläsi! |
Binÿ / binÿé | Uida , pestä | Alé binÿ aou don! = Mene pesemään! |
Bït ek / bïté ek | Voit lyödä , tavata | Kan volër té pou kapay dan la rï, lï la bït ek lakia; Banna la ret alï. = Kun varas varastaa kadulla, hän tapasi poliisin. He pidättivät hänet. |
Bliy / bliyé | Unohtaa | Ottaa pois! Nou la bliy gran papa -tappio! = Hei! Unohdimme isoisän asemalle! |
Juoda | Juoda | M'i juoma dëlo, zhamé sooda! = Juon vettä, ei koskaan soodaa! |
Reuna / reunustettu | Aseta syrjään , pysäköi , jätä huomiotta , poissulkee | Sinun rouva reunasi hänen loto vizavi la boutik = Vaimosi pysäköit kaupan eteen |
Botti / botti | Miellyttää , sopia , kiinnostaa | Ti loto i bot amoin sa! = Pidän tästä pienestä autosta |
Boukane / Boukané, (Fimé) | (Tupakointi), Boukane = tupakointi, Boukané = tupakointi | Assé fimé tai lapré fayad aou! = Lopeta tupakointi, sairastat itseäsi! |
Boush / boushé | Teurastaja , lähellä | Boush bien drink-là after tai anserv alï = Sulje laatikko hyvin, kun olet käyttänyt sitä |
Brann / tuotemerkki | Sekoita , ravista , liikuta | Té ton min i brann tai fine vië or hin = Hei, kätesi tärisee, olet nyt vanha |
Höyhen / höyhen | Anna käsivarsi | Sé isäni aikoo pukeutua amoin zhïska lotel Légliz = Isäni seuraa minua kirkon alttarille |
Tanska / tanska | Tee elämästä vaikea , hitto se | Minun bononm i dane amoin tou-le-zhour! = Mieheni vaikeuttaa minua joka päivä! |
Deboush / debushed | Poista esto , avaa | Irrota makea pakeeni vähemmän siouplé-patjaa varten! = Avaa karkkipakettini minulle, ole hyvä rakastaja! |
Seisova / seisova | Nouse , vastusta | Sa in moune gabié sa! Siellä koloniaalinen kuvernööri seisoo! = Hän on sankari! Hän vastusti siirtomaahallitusta! |
Def / Defé | Kumoa , vapauta , järkyttää | M'i def manzé dann pot ek dëlo = Saan sen syödä kattilassa vedellä |
Defann | Puolusta , estä | Défann alï mont sï la tab! = Estä häntä pääsemästä pöydälle |
Deklok / dekloke | Irrottaa , erota | Ha! M'i kroi minun rintaliivit dekloke! = Ah! Luulen, että käteni on kadonnut! |
Dékol / dékolé | Ota pois , mene | Osa vai Lé? M'i dékol la kaz moin là = Missä olet? Jätin juuri talon sinne |
Degas / degas | Kiirehtiä | Me degazh aport aou sa! = Kiirehdin tuoda sen sinulle! |
Dégobiy / Dégobiyé | Oksentaa | M'i inm parantt dann loto, sak faith m'i Dégobiy = En halua mennä autolla, joka kerta kun heitän ylös |
Degot / ungot | Päästä , pääse siitä | Paré v'i degot hyvin sanm kitarasi? = Näyttää siltä, että pärjäät kitarasi kanssa hyvin? |
Aloitettu / aloitettu | Käynnistä , irrota , aloita | Isä vai ginÿ aloittaisi vähemmän sidotun tädin? = Isä, voitko avata tämän minulle? |
Rentoudu | Tyhjä | Aou my langet lë shien! Tai kelani minun gamel, pa kit arien po moin! = Vitun koira! Söit koko ateriani, et jättänyt mitään! |
Kierrä / kierrä | Palaa , tule | Lï hieno devir kanyar istui siellä! = Hänestä on tänään tullut vaahto, tuo! |
Vähentynyt tai muuten vähentynyt | Pienennä | |
Dizé, Di | Sano, sano | Lï la di konmsa néna in kabar vint-troi-z-ër = Hän sanoi, että siellä on cabare (Madagaskarin uskonnollinen seremonia) klo 23. |
Hallitse / Hallitse, (Anprofit) | Hallitse , ( hyödynnä) | Lesklavaz valmis, aster nï vë pï löydetty dëmoune pou hallitsee anou = Orjuus on ohi, emme halua jonkun hyväksikäyttävän meitä |
Valmis / dar / doné | Antaa | Dar amoin my lordi siouplé = Anna minulle tietokoneeni |
Ené / enet | Syntyä | Osa tai Aene vai? = Missä olet syntynyt, sinä? |
Espass / éspassé ; Spass / spassé | Tapahtua , tapahtua | Koué espassé-lahja? = Mitä tapahtui? |
Esplik / éspliké | Selittää | Konman or-i ésplik sa? = Kuinka selität sen? |
Säkä / haalistunut | Kuihtua , levitä , uppoaa | Dëlo haalistuu! = Vettä on vuotanut maan päälle! |
Poskipuna / meikki | Laittaa meikkiä | Asper in kou mon zézer, m'i sar fard amoin = Odota minua, kultaseni, aion tehdä meikkiä |
Farlang / farlangé | Leikkaa , repäise , puukota , tee | Té na bougg la rod farlang mon figïr ek sab saber! = Hei on kaveri, joka yritti leikata kasvoni miekalla aiemmin! |
Fayade | Tee itsesi sairas | Fayad pa tai kom'a! V'alé mië hin = Älä tee itseäsi sellaiseksi! Parantuu, eh |
Femal | Satuttaa | Dëmin m'i sa batay dann ron, sëman afol pa, m'i femal arpa moin = Huomenna taistelen areenalla, mutta älä huoli, en satuta itseäni |
Fenéssans | Luoda | Kissa fénés istumatta siellä? = Kuka loi tämän verkkosivuston? |
Fenoir | Tummentaa , mustaa | Lë tan po fénoir-là! = Yö on tulossa |
Loma | Juhlia , puolue | N'a pa bëzoin larak pou fété = Et tarvitse alkoholia juhliin |
Fione / fioné | Berner , lentää | Toultan minm tai rod fione amoin tai! = Yrität pettää minua koko ajan! |
Tasainen / tasainen | Jotta kerjätä , jotta hartaasti | Lï la rod flat amoin po m'i done alï in boutt, sëman lï la pa ginÿ amoin! = Hän pyysi minua antamaan hänelle palan, mutta se ei tarttunut minuun! |
Frédi / frédir | Viileä , päivitä | Yin atoué, manzhé sar frédi! = Tule, syö se jäähtyy! |
Fritt | Paistaa | Vähemmän kalaa fritt = paistin kalaa |
Fali pi Falé tai minä tai Fodra tai Falé | Falloir | Fodra pa bliy aminn boukané pou zot = Emme saa unohtaa tuoda heille savua. |
Fot / foté | Olla väärässä , olla syyllinen | The pa moin lotër! Pa moin la foté! = En ole syyllinen! En tehnyt vikaa! |
Fouy / fouyé | Kaivaa , kaivaa | Banna la fouy pou löysi zarlor terlà = He kaivivat tänne löytääkseen aarteen |
Galiz / galizé | Tasoittaa | Galiz shëmin dëvan mon kaz = Tasoita polkua taloni edessä |
Laukka / laukka | Juosta | Minun kabri i inm gallop partou = Vuoheni tykkää juosta kaikkialla |
Silmukat / punos | Solmio | Ganss lë në-là avan nï shavir = Sido tämä solmu ennen kuin menemme yli laidan |
Giny, gingné, (Ginyé) | Voittaa , (saada ) | Kossa zot la ganÿ pou Nohel? = Mitä sinulla oli jouluna? |
Huoltaja | Vartija , vartioi , suojaa | Moin la garde la kaz mon kamarade pandan le-fet = Pidin ystäväni taloa lomien aikana |
Gaskone / gaskoné | Ärsyttää , kiusaa | Oté papa, siellä täti Gaskone -amiini! = Hei, isä, hän huijaa minua |
Gaspiy / gaspiyé | Tuhlaa , myy pois , tee hauskaa | Assé gaspiy nout péhi = Lopeta maamme myynti |
(Varo, Louquer), Hanki / saa | (Katso) , katso | Gèt tifiy-là koman le roz! = Katso siellä olevaa tyttöä kuinka kaunis hän on! |
(Konète), Ginÿ / ginÿé (lue Gain-ille / illé) | (Jos haluat tietää) , jotta pystyä , jotta pystyä | Zot i ginÿ koz Kréol? = Tiedätkö kuinka puhua kreolia? |
Lasi / lasitettu | Lasite , tasaisia ja kiiltävä , laminaatti | M'i sar lasi mon dipl, ou vien ek moin? = Aion laminoida tutkintotodistukseni, tuletko? |
Gom / gome | tahraa , pyyhkiä | Moin la GOM ma kabay = en hävitä paitani |
Gomaz | Likainen | Sé inposib alerzordi gomaz = On mahdotonta likaantua. |
Kabiné | Tee yrityksesi , ole kylpyhuoneessa | M'a po kabiné moin-lâ! = Olen (ulostan / kylpyhuoneessa) |
Of | Tarjota | Pou Nohel lï sra kontan, m'i sa of alï ène loto = 'Jouluna hän on onnellinen, annan hänelle auton |
Kakay / kakayé | Cackle , nauraa tyhmästi | Hanki terba bann, zot po kakayé! = Katso nauhaa tuolta, he nauravat tyhmästi! |
Kâl / kâlé | Mittakaava | Kâl kala tai oliër kozé! = Skaalaa tämä kala sinä puhumisen sijaan! |
Kal / lehtikaali | Lopettaa | Ei kaikki kal dëvan la méri = Pysähdyimme kaikki kaupungintalon eteen |
Kalkil / kalkil | Usko , ota itsesi mukaan , tee tili jonkun kanssa | Tai kalkïl aou in moune gabié kossa? = Luuletko olevasi vahva? |
Kanïl / kanïlé | Vaivautua | Té assé kanïl alï ek ton bann kestyon lâ, lï fé-k arivé! = Hei, lopeta kysymyksiisi, hän juuri saapui! |
Kanik / kaniké | Syksyllä | La pli i konmans kaniké = Sade alkaa sataa pieninä pisaroina |
Kanot / Kanoté | Ajelehtia , heilua , olla epätasapainossa | Forstan juo, lï kanot toultan aster = Juomisen avulla hän imee koko ajan |
Kap / kape | Tartu , tartu nopeasti | Lër salkuni muotoili sen, varastakaa kap alï direk! Laukan jälkeen ... = Kun lompakkoni putosi, varas tarttui siihen nopeasti! Kun hän pakeni |
Kapay / kapayé | Varastaa , hallita | Löydätkö hienon kapay-kajakin? = Oletko koskaan varastanut rahaa? |
Kapone / kaponé | Pelätä | Toultan minm lï kapone dëvan fim tyhmä! = Koko ajan hän pelkää kauhuelokuvan edessä! |
Kapote / kapoté | Kaatuminen | Minun fanm la kapot dann d'lo = Vaimoni putosi veteen |
Kapoul / kapoulé | Voit hukkuisi , väistyvät | Lanpir romin la konmans kapoulé sanm larivé bann zhermin = Rooman valtakunta alkoi heikentyä saksalaisten saapuessa |
Karene / karene ; Karinn / karinné | Hakkaa | Lï noré karène amoin si moin lavé pa filoshé = Hän olisi lyönyt minut, jos en olisi lähtenyt |
Kashiet | Piilottaa | Oussa lï kashiet ankor sat -juhlat? = Minne hän meni piilottaakseen tuon? |
Kine / fysioterapeutti | Kuole , tappaa | M'i ginÿ pï ek grip-là, m'i sar kine alï sanm lë ronm asoir = En voi enää ottaa tätä flunssaa, aion tappaa sen rommilla tänään |
Sarja / leija | Jätä , jätä | Moin la kit mon palto la kaz = Jätin takkini kotiin |
Kler / kléré | Valaista | Bondié kler shëmin pou moin siouplé! = Jumala valaise tieni kiitos! |
Koné | Tietää | Moin té koné alï moin, nout dë lï té sava lékol ansanm = tunsin hänet, menimme kouluun yhdessä |
Asévé tai Ansèv tai Sévé | Jatka | Si ou ansèv, kerro minulle kat totuutesi = Jos jatkat, minä kerron sinulle neljä totuustasi |
Konÿ / konÿé | Hit , kolhi | Monmon, dada la konÿ amoin! = Äiti, isoveli löi minua! |
Konpran / konprann / konpri | Ymmärtää | Papa m'i mazhine lï noré konpri la lësson si ou pesty korizh alï = Papa, luulen, että hän olisi ymmärtänyt oppitunnin, jos olisit korjannut hänet |
Kopye | Kopioida | M'i kopyé pa d'sï tai moin! = En kopioi sinulle, minä! |
Kost / kosté; Akost / akosté | Lähesty , lähesty , tartu johonkin , nojaa johonkin , accost | Yer Sin Pier navé inn ti-fiy té dos, moin la kost alï dann bïs = Eilen Saint-Pierressä oli kaunis tyttö, lähestyin häntä bussissa |
Koul / koule | Flow , juliste | Alé koul lett-là pou moin siouplé = Lähetänkö tämän kirjeen minulle |
Kounish / kounishé | Oikea (kosto) | Moin té pou kounish ali ler la loi la rivé = Olin korjaamassa sitä, kun poliisi saapui |
Koup / Koupé | Leikkaa , sato | Nou la pou koup la kann dëpi Tuesday = Olemme korjanneet sokeriruokoa tiistaista lähtien |
Koz / kozé | Puhua | Zot i koz sanm Peter? = Puhutko Pierren kanssa? |
Kraz / krazé | Murskaa, tanssi, nuku, nuku | Shofé zézer, kraz inn ti séga bayo! = Tule kulta, tanssi sega! |
Kri / kriyé | Puhelu | Olen kri anou ti kok Tanpon! = Meitä kutsutaan Tamponin kukkoiksi! |
Krwar, krwa, krwayé | Usko | Tai krwa Bondié aou? = Uskotko Jumalaan? |
Suuri / vapautettu | Päästä irti , taakse , lähteä (joku) | Laki ! Suurenna fïzi-dë-kou ater! = Poliisi! Pudota kivääri! |
Lish / lishé | Nuolla | Sen hyvä, m'i lish mon doi = Se on hyvä, nuolen sormiani |
Luff / Luff | Mene hyvin nopeasti , lentää | Zoizo-là la lof sï moin = Tämä lintu lensi pääni yläpuolella |
Louquer, Watch, Louksiré, Rogardé, Loukat, Loukaté | Katsella | Lï té i louk amoin toultan = Hän katsoi minua koko ajan |
Malparl / malparlé | Sano pahaa jostakin , nuhtele | Ti sar malparl amoin avek ton bann kamarad = Sanot pahaa minusta ystäviesi kanssa |
Mank / manké | Kaipaamaan , epäonnistumaan | Té pangar té, tai mank kraz amoin ek out lotto! = Hei, ole varovainen, melkein ajait minua autollasi! |
Manzh / manzhé | Syödä | Nou la pou manzh kabri massalé = Syömme vuohen massaléa |
Maryé | Naida | Keiju naimisiin Avoin Elizan kanssa! = Äiti, mene naimisiin kanssani Elizan kanssa! |
Toukokuu / mayé | Kietoutua | Lajittele terla, zot sar voi azot ladan moin le sïr! = Päästä sieltä, aiot sotkeutua sinne, olen varma |
Mazhine / Mazinhé | Kuvittele , ajattele | Zot té pou mazhine zot papa-monmon? = Tarkoititko vanhempiasi? |
Tavannut | Laittaa | Mèt alï dann fon la kour = Mene ja laita se pihan päähän |
Mëzïr / mëzïré | Mittaa , yritä | M'i vë mëzïr rob-la siouplé = Haluaisin kokeilla tätä mekkoa |
Mïr / mïri | Kypsä | Bann mangg-là i ripe bien = Nämä mangot kypsyvät hyvin |
Mol | Pehmentää , estää | Oté poika kozman la mol anou = Hänen sanansa lannistivat meitä |
Mor | Kuule | Té moin sar mor ek lë fésho-là! = Minä kuolen tämän sietämättömän kuumuuden kanssa! |
Hermostunut / hermostunut | Ärsyttää | Assé! M'i hermo kou moin! = Lopeta! Aion suuttua siellä! |
Niabou ; yinbou ; vienbou | Tulee loppuun , tulla | Zot la niabou löysi laredkarin? = Pystyitkö löytämään bussipysäkin? |
Oi / oir / vï / Vwar | Katso | Ou i oi! Tai vï! Tai hänen iltansa! M'a pa la ek sa moin! = Näet! Näit ! Tulet näkemään ! En välitä! |
Käyttö / käyttö | Käytä , tarkkaile | Vähemmän hyvin oper alï, lï lé mové! = Seurasin häntä hyvin, hän on ilkeä! |
Ostine / ostine | Itsepäinen | Lï la fé la merd, lï ostine di kë lï la pa fé ryin! = Hän teki mitä tahansa, sitten hän jatkaa sanomalla, että hän ei tehnyt mitään! |
Palank / palanké | Kaatua | Lë bann piedboi lapré palanké ek koudvan-là! = Puut kaatuvat tämän syklonin alla! |
Pandiy / pandiyé | Koukuttaa | Pandiy sa anler la portt, mene paskaa zavan! = Ripusta tämä oven yläpuolelle, se ajaa pois pahat henget |
Paryé | Lyödä vetoa | M'i paryé ek ou k'ou va ganÿ lë kou ek out fanm kan v'arivé! = Lyön vetoa, että otat kaiken kasvoihin, kun saavumme |
Parl / puhunut | Seppele | Monmoni puhui sen vähemmän! = Äitini huusi minulle! |
Pil / lyönyt | Kävele , murskaa | Banna push ali, sitten shapp ater, apressa zot pil ali oté! = He työntivät häntä niin, että hän putosi maahan ja sitten astui hänen päällensä! |
Taso / höylätty | Messing ympäri | Té m'i di pa tai puhelimeni leijuu! = Hei, muuten, puhelimeni sekaantuu! |
Perss / perssé | Poraa , väännä | Linzh-là lé tranpe mounoir, alé perss alï! = Nämä vaatteet ovat liotettuja, mene vääntämään niitä! |
Apiyé tai Apyi tai Apuiyé | Painaa | Apyi po-painike vähemmän sidottu! = Paina painiketta minulle? |
Plër / plër | Itkeä | Dëpi tai amoinipakkaus, m'i plër tou-lé-zhour = Koska jätit minut, itken joka päivä |
Plïsh / plïshé | Kuori | Alé plïsh zoinion pou moin = Mene kuori sipulit minulle |
Pran / prann | Ota | Pran sa pou ou = Ota se, se on sinulle |
Edullinen / edullinen | Mieluummin | Kossa ou-i mieluummin, kari obien rougay sit? = Mitä pidät currysta tai rougailista tänä iltana? |
Pretan | teeskennellä (Pretan pa = ei halua) | Toush pa mon zistoir, no sa moi pretan pa = Älä kosketa yritystäni, ei sitä, jota en halua |
Estää | Estää | Zot estää häntä alï vien pa rod dézord dan zot kartyé = He varoittivat häntä olemaan tulematta etsimässä ongelmia asunnoistaan |
Pwak / pwake | Polta , pistele | Soley i pwak zhordï! = Aurinko lyö tänään! |
Ral / ralé | Vedä , tuo takaisin , ota pois | Tai olen yleinen amiini Sin-Zhil? = Voitteko viedä minut Saint-Gillesiin? |
Raplik / rapliké | Käytä uudelleen , taita | Lï la raplikilla on oikeus = Hän putosi takaisin oikealle |
Ratape | Palata | Ratapé la viann po kui-là! = Käännä kypsyvä liha ympäri! |
Ravazh / ravazhé | Röyhkeä , ärsyttää , olla myrskyisä , tehdä tyhmyyksiä | Ulos marmay i ravazh inta zhordï lâ! = Lapsesi tekee tänään paljon hulluutta! |
Rantt / rantré | Anna , kirjoita uudelleen , tule | Tai kë pa koué? Vähemmän kiihkeä professori! = Etkö tiedä mitä? Olen nyt opettaja! |
Rété / rès / arès | pysyä | Lï rès Sin-Dni = Hän pysyy Saint-Denisissä |
Tanko / limitetty | Hae | Banna la pou rod la klé la kaz = He etsivät talon avainta |
Ronn / kierros | Kääntyä ympäri , vaania | Pangar, na in kaniar i ronn otour out loto depï troi-z-ër tan lâ! = Ole varovainen, on huijaus, joka on kiertänyt autosi kolme tuntia! |
Rouv / rouver | Avaa , avaa uudelleen | Uusi juoma i rouver zhordi = Uusi laatikko avautuu tänään |
Sakouy / sakouyé | Ravista | Sakouy alï avan deboushé = Sinun täytyy ravistaa sitä ennen avaamista |
Sanpass / sanpassé | Tehdä ilman | M'a pa kab sanpass mon vin onz'ër = En voi tehdä ilman viiniäni lounaaksi |
Sava / satunnainen / poissa | Mennä | M'i sava la mess = Menen massaan |
Sëbat, soubat | Taistella , taistella, taistella | Nou lé bien malërë, nou sëbat pou ganÿ nout manzhay = Olemme erittäin köyhiä, meidän on taisteltava ansaitaksemme leipää |
Sed | Alkaa | Tai sed aou rézhim vezhétarien koué? = Menitkö kasvisruokavalioon vai mitä? |
Sek | Kuiva (kuiva) | Minun linzh lapou sek dëhor = Pyykkini kuivuu ulkona |
Ser vaeltaa , laittaa, noutaa | Ser sa touzhour, moin sar pa manzh toudsuit = Laita se sivuun, en aio syödä heti | |
Sézi | Tartu , järkytä , ymmärrä | M'i kroi moin la sézi kossa lï té po di = Luulen, että ymmärsin, mitä hän sanoi |
Shabouk / shabouké | Ruoska | Bann zésklav té shabouké lër zot té vë pa travay = Orjia lyötiin, kun he eivät halunneet työskennellä |
Muotoinen / muotoinen | Paeta , kaatua | Vähemmän muodonmuutosta, sitä vähemmän poistettu naispuolinen! = Putosin maahan, satutin itseäni! |
Sharoy / Sharoye | Kuljeta , hae , tuo takaisin | Tou-lé-zhour my monmon té sava la rivier pou sharoy dëlo la kaz = Joka päivä äitini meni joelle hakemaan vettä taloon |
Shoizi | Valita | Aou minm minun kër the shoizi minun pilalla! = Sinä olet sydämeni valinnut, rakkaani! |
Shonÿ / shonÿé (lue chon-ille / illé tai son-ille / illé) | Ole varovainen , kouluta , nosta | M'i shonÿ kabri! = Kasvatan vuohia |
Sinÿ / sinÿé (lue sin-ille / illé) | Verenvuoto | Monmon, saa minut syntiin! = Äiti, katso, minusta vuotaa verta! |
Sïrfout / sïrfouté | Älä anna hittoaan | Lï sfroutout kossa ou-i di lï! = Hän ei anna hittoaan siitä, mitä sanot hänelle! |
Siy / siyé | Merkki | Done, m'i siy out karné = Anna muistikirjasi, että allekirjoitan sen |
Hoitoÿ / hoito | Parantaa | Alé välitä boubou-lahjoituksesta! = Mene parantamaan haavaasi! |
Kohtalo / poistuminen | Tulossa , tulossa | Missä alï menee ulos? = Näitkö juuri häntä? |
Tyhmä / tyhmä | Hypätä , ylittää , ohittaa , ohittaa | Bann zésklav té blizhé sot la mer sï bato pou ariv La Rényon = Orjien oli pakko ylittää meri veneillä tullakseen Reunionin saarelle |
Souk / souké | Saalis , saalis , kala , metsästys | Zot i souk fish = He kalastavat |
Souplinÿ / souplinÿé | Valita , valittaa | Sa inn täti i souplinÿ alï tou-la-zhourné sa! = Hän on tyttö, joka valittaa koko päivän! |
Tali / tali | Ota lyönti | La Franss la suif la Suiss yer! = Ranska voitti Sveitsin eilen! |
Tak / také / Apille | Sulkea | Bliy pa tak lë baro avan ou sava! = Älä unohda sulkea porttia ennen lähtöä |
Tarz / tarzé , taz / tazé | Berner , tasaisempi | Assé rod tarz amoin don! = Älä yritä huijata minua! |
Tienbo ; tiembo | Pidä kiinni , pidä kiinni | Tienbo hänen vähemmän sidottu tädin! = Voitko pitää tätä minulle? |
Tinn | Kytke pois päältä | Tai tina petrolikou? Olen musta keiju! = Sammutitko petrolilampun? On pimeää |
Tonm / tonbé | Sijaitsee | Oussa i tonm Légliz? = Missä kirkko sijaitsee? |
Tuffi / tufé ; Tukahdutettu / tukahdutettu | Tukahduta , tee tuft (vain tuffille / tufelle) | Hänen lodër moukat té touf amoin ha ha! = Sen paha haju tukahdutti minua, ah ah! |
Ansa / ansa | Take , saalis | Ansa hänen vähemmän sidottu täsi! = Ota tämä minulle! |
vé, halusi, halusi, halusi, halusi | Haluta | Kossa lï vé? Kossa haluaa? Sa la pa mon afer = Mitä hän haluaa? Mitä hän haluaa? Se ei kuulu minulle |
Vey / véyé | Varmista , seuraa , katso | Tai valmis pa vey zafer dëmoune kom'a? = Etkö ole kyllästynyt katsomaan sellaisia ihmisiä? |
Tule / yin / nir | Tule | Afol pï, m'i yin oir aou. Dëmin minm m'i sar nir. = Älä huoli, tulen tapaamaan sinua. Huomenna tulen. |
Zhalou | Mustasukkainen | Lë voizin toultan lï zhalou amoin = Naapuri on kateellinen minulle koko ajan |
Zhïr / zhïré | Loukkaa , vanno | Aou la zhïr amoin-siellä? = Sinä loukkait minua siellä? |
Zhoué | Pelata | Nï zoué balon sanm mon bann = Pelaan palloa, jengini ja minä |
Zigid, Fanafouter tai Drogé tai Aranz | Lumota | M'i kroi tantine-là i grat tiboi, la zigid amoin = Uskon, että tämä tyttö omistautuu noituudelle, hän noita minua |
piikki- | mauste | Se maustettu. = Se on mausteista. |
Akomode | Majoittaa | Sé akomodé. = Se on mukautettava. |
Useat ranskankieliset yleisnimet on yhdistetty niiden determinantteihin Reunion Creolessa, mikä tekee erottamattomista nimellisyksiköistä. Suurin osa niistä on johdettu nimistä, joita edeltävät etuliitteet "L", "LE" tai jotka ovat säilyttäneet ranskalaisen linkin "Z" (linkki esimerkiksi "les": n jälkeen) tai lopullisen "N": n.
Esimerkki: "My matant té i inm zariko lavé dann tan lontan" = "Tätini piti niistä papuista, joita meillä oli ennen kauan sitten"
Reunionin kreoli | Ranskan kieli | fuusio |
---|---|---|
zanfan | lapsi | lapset |
intohimo | vaaleissa | vaaleissa |
zariko | papu | pavut |
zafer | tapauksessa | tarjouksia |
zami | ystävä | ystävät |
zekouter | kuuloke | kuulokkeet |
zetoil | tähti | tähdet |
lil | Saari | saari |
lartik | kohde | artikkeli |
lora | on tulevaisuudessa | Siellä on |
Lore | ovat ehdollisia | siellä olisi |
pestä | on menneisyydessä | siellä oli |
lalfabé | aakkoset | (aakkoset |
terä | sielu | (terä |
kaista | vuosi | (vuosi |
liittyvät | työpaja | (the) telier |
legliz | kirkko | (kirkko |
lekol | koulu | (koulu |
nora | on tulevaisuudessa | siellä on joitain |
noré | ovat ehdollisia | hän te (na) haluaisitte |
navé | on menneisyydessä | Siellä oli |
tätini | täti | tätini |
Useat muut ranskankieliset yleisnimet on yhdistetty kreolikielen determinantteihin, mutta vasta silloin, kun ranskankielessä oli determinantti, se korvaa siis sanat "DE", "DU", "DES", "LE", "LA" "tai jopa" LES ".
Esimerkki: "Met dësik, dëlé sar plï dou" = "Lisää sokeria, maito on miellyttävämpi"
Reunionin kreoli | Ranskan kieli | fuusio |
---|---|---|
desik | sokeria | sokeria |
dësel | suola | suola |
mäntyä | leipää | leivästä |
delo | vettä | vettä |
viiniä | viiniä | viiniä |
dëbër | Voi | voita |
dëluil | öljy | öljy |
demyel | hunaja | hunaja |
defë | antaa potkut | tulen |
deboi | puu | Puusta |
derri | riisi | riisi |
delle | maito | maitoa |
päästää sisään | timjami | timjami |
virne | vilja , papu , tärkkelys , papu | siemen |
laviann | liha | liha |
lasann | tuhka | tuhka |
lafetti | Juhla | juhla |
Koz (puhu) läsnä | |
Moin / M '- i koz | Ei - (i) koz |
Tai - (i) koz | zot - i koz |
Li - (i) koz | Banna - i koz |
Ja (olla) läsnä | |
Moin - le | Nou - lé |
Tai - le | zot - le |
Li - le | Banna - le |
Saada (olla) läsnä | |
Moin - tipu | Nou - nana |
Tai - nana | zot - tipu |
Li / lu - nana | Banna - tyttö |
Esimerkki: "M'i trapp mon palto" = "Otan puseroni"
Muodosta negatiivi lisäämällä vain "Pa" (ei), "Poin" (ei; verbillä "on" hallussapitoa varten) "Pï" (lisää) tai "Zhame" (ei koskaan) verbi:
M'i koz pa / pï (en puhu / en enää); Tai tyttö poin soulié (Sinulla ei ole kenkiä)
Koz (puhu) esittää progressiivista | |
Moin - la pou / la po / pou / po koz (é) | Ei - la pou / la po / pou / po koz (é) |
Tai - pou / la po / pou / po koz (é) | zot - la pou / la po / pou / po koz (é) |
Li - la pou / la po / pou / po koz (é) | Banna - la pou / la po / pou / po koz (é) |
On (on) progressiivinen läsnä | |
Moin - täsi / po / po / po ganÿ (é) | Ei - la pou / la po / pou / po ganÿ (é) |
Tai - pou / la po / pou / po ganÿ (é) | zot - la pou / la po / pou / po ganÿ (é) |
Li - la pou / la po / pou / po ganÿ (é) | Banna - la pou / la po / pou / po ganÿ (é) |
Koz (puhu) esittää progressiivista | |
Moin - le after / lapré / after / apé / Pé koz (é) | Ei - lé apré / Lapré / apré / APE / pe koz (e) |
Tai - le after / lapré / after / apé / Pé koz (é) | zot - le after / lapré / after / apé / Pé koz (é) |
Li - le after / lapré / after / apé / Pé koz (é) | Banna - le after / lapré / after / apé / Pé koz (é) |
On (on) progressiivinen läsnä | |
Moin - le after / lapré / after / apé / pe ganÿ (é) | Uusi - jälkeen / jälkeen / jälkeen / jälkeen / pe ganÿ (é) |
Tai - le after / lapré / after / apé / pe ganÿ (é) | zot - le after / lapré / after / apé / pe ganÿ (é) |
Li - le after / lapré / after / apé / pe ganÿ (é) | Banna - le after / lapré / after / apé / pe ganÿ (é) |
Koz (puhu) esittää progressiivista | |
Moin - lé antrinn / trinn koz (é) | Ei - lé antrinn / trinn koz (é) |
Tai - lé antrinn / trinn koz (é) | zot - le antrinn / trinn koz (é) |
Li - lé antrinn / trinn koz (é) | Banna - lé antrinn / trinn koz (é) |
On (on) progressiivinen läsnä | |
Moin - lé antrinn / trinn ganÿ (é) | Ei - lé antrinn / trinn ganÿ (é) |
Tai - lé antrinn / trinn ganÿ (é) | zot - le antrinn / trinn ganÿ (é) |
Li - lé antrinn / trinn ganÿ (é) | Banna - lé antrinn / trinn ganÿ (é) |
Nykyisessä progressiivisessa ei ole mitään negatiivista
Koz (puhu) läsnä viime aikoina | |
Moin - M ' (i) lajittele koz (é) | Ei - lajittele koz (é) |
Tai - lajittele koz (é) | zot - lajittele koz (é) |
Li - lajittele koz (é) | Banna - lajittele koz (é) |
Onko sinulla (olla) äskettäinen pääte läsnä | |
Moin - M ' (i) tulee ganÿ (é) | Ei - lajittele ganÿ (é) |
Tai - lajittele ganÿ (é) | zot - lajittele ganÿ (é) |
Li - kohtalo ganÿ (é) | Banna - kohtalo ganÿ (é) |
Koz (puhu) läsnä viime aikoina | |
Moin - (i) wien koz (é) | Uusi - wien koz (é) |
Tai - wien koz (é) | zot - wien koz (é) |
Li - wien koz (é) | Banna - Wien koz (é) |
Onko sinulla (olla) äskettäinen pääte läsnä | |
Moin - (i) wien ganÿ (é) | Uusi - wien ganÿ (é) |
Tai - Vienn ganÿ (é) | zot - wien ganÿ (é) |
Li - wien ganÿ (é) | Banna - Wienin ganÿ (é) |
Nykyisessä terminatiivisessa läsnäolossa ei ole mitään negatiivista
Koz (puhua) täyttämätön menneisyys | |
Moin - M ' (i) té koz | Ei - té koz |
Tai - té koz | zot - té koz |
Li - té koz | Banna - tee koz |
Koz (puhua) täyttämätön menneisyys | |
Moin - té i koz | Ei - té i koz |
Tai - té i koz | zot - té i koz |
Li - té i koz | Banna - tee i koz |
Koz (puhua) täyttämätön menneisyys | |
Moin - té / lété ki koz | Uusi - kesä / kesä ki koz |
Tai - kesä / kesä ki koz | zot - kesä / kesä ki koz |
Li - té / lété ki koz | Banna - kesä / kesä ki koz |
Koz (puhua) täyttämätön menneisyys | |
Moin - M ' i kozé (koz + é) | Ei - (i) kozé (koz + é) |
Tai - (i) kozé (koz + é) | zot - (i) kozé (koz + é) |
Li - (i) kozé (koz + é) | Banna - (i) kozé (koz + é) |
Ja ( olematta ) täyttämätön menneisyys | |
Moin - M ' (i) té tai lété | Uusi tai kesä |
Tai - kesä tai kesä | zot - té tai lété |
Li - té tai lété | Banna - kesä tai kesä |
Jos sinulla on (on) täyttämätön menneisyys | |
Moin - pesty tai pesty | Ei pesty tai navé |
Tai - pesty tai navé | zot - pesty tai navé |
Li - pesty tai navé | Banna - pesty tai pesty |
Muodosta negatiivi lisäämällä vain "Pa" (ei), "Poin" (ei; verbillä "on" hallussapitoa varten) "Pï" (lisää) tai "Zhame" (ei koskaan) verbi:
Ou té i koz pa ek li (Et puhunut hänelle); Lï pesi poin la moné pou ashëté souliéssa (hänellä ei ollut rahaa ostaa kenkiä)
Koz (puhuminen) onnistui | |
Moin - la koz (é) | Ei - la koz (é) |
Tai - koz (é) | zot - la koz (é) |
Li - koz (é) | Banna - koz (é) |
Saavuttaa (olla) suoritettu | |
Moin - la ganÿ (é) | Nou - la ganÿ (é) |
Tai - ganÿ (é) | zot - la ganÿ (é) |
Li - ganÿ (é) | Banna - Ganÿ (é) |
Ja (on) toteuttaa | |
Moin - kesä / kesä | Uusi - kesä / kesä |
Tai - kesä / kesä | zot - kesä |
Li - kesä / tee | Banna - kesä / kesä |
Muodosta negatiivi vain lisäämällä "Pa" (ei), "Pï" (lisää) tai "Zhamé" (ei koskaan) aikamerkin "la" ja verbi väliin:
Banna la pa lähti tunnustamaan (he eivät menneet tapaamaan opettajiaan);
Koz (puhuminen) menneessä ajassa | |
Moin - pesty / navé koz (é) | Ei - pesty / navé koz (é) |
Tai - pesty / navé koz (é) | Zot - pesty / navé koz (é) |
Li - pesty / navé koz (é) | Banna - pesty / navé koz (é) |
Saavuttaa (olla) menneisyydessä | |
Moin - pesty / navé ganÿ (é) | Ei - pesty / navé ganÿ (é) |
Tai - pesty / navé ganÿ (é) | Zot - pesty / navé ganÿ (é) |
Li - pesty / navé ganÿ (é) | Banna - pesty / navé ganÿ (é) |
Ja (toteutettava) menneisyydessä | |
Moin - pesty / navé té | Ei - pesty / navé té |
Tai - pesty / navé té | Zot - pesty / navé té |
Li - pesty / navé té | Banna - pesty / navé té |
Muodosta negatiivi lisäämällä vain "Pa" (ei), "Pï" (lisää) tai "Zhamé" (ei koskaan) aikamerkin "pesty / navé" ja verbi väliin:
Moin pesi zhamé ginÿ mon ti-kat-sou (en ollut koskaan saanut palkkaani); Zhour-là tai pesty pa denons amoin ek the law (Sinä päivänä et tuominnut minua poliisille)
Koz (puhu) -terminatiivi | |
Moin - hieno / hieno koz (é) | Nou - hieno / hieno koz (é) |
Tai - hieno / hieno koz (é) | zot - hieno / hieno koz (é) |
Li - hieno / hieno koz (é) | Banna - hieno / hieno koz (é) |
Ottaa (olla) terminaalinen | |
Moin - hieno / hieno ganÿ (é) | Nou - hieno / hieno ganÿ (é) |
Tai - hieno / hieno ganÿ (é) | zot - hieno / hieno ganÿ (é) |
Li - hieno / hieno ganÿ (é) | Banna - hieno / hieno ganÿ (é) |
Muodosta negatiivi korvaamalla "hieno" sanoilla "pankor" tai "pokor":
Banna la pankor ganÿ zot Bac (he eivät ole vielä valmistuneet).
Koz (puhuminen) mahdollinen menneisyys | |
Moin - té (i) sar koz (é) | Ei - té (i) sar koz (é) |
Ou - té (i) sar koz (é) | zot - té (i) sar koz (é) |
Li - té (i) sar koz (é) | Banna - té (i) sar koz (é) |
On (on) tulevaisuuden menneisyyttä | |
Moin - té (i) sar ganÿ (é) | Ei - té (i) sar ganÿ (é) |
Ou - té (i) sar ganÿ (é) | zot - té (i) sar ganÿ (é) |
Li - té (i) sar ganÿ (é) | Banna - té (i) sar ganÿ (é) |
Muodosta negatiivi vain lisäämällä "Pa" (ei), "Pï" (lisää) tai "Zhamé" (ei koskaan) aikamerkin "té (i) sar" ja verbin väliin:
Nï té i sar pa oir typpeä (emme aio nähdä niitä)
Koz (puhu) progressiivinen menneisyys | |
Moin - té pou koz (é) | Ei - té pou koz (é) |
Ou - té pou koz (é) | zot - té pou koz (é) |
Li - té pou koz (é) | Banna - té pou koz (é) |
On (on) progressiivinen menneisyys | |
Moin - té pou ganÿ (é) | Ei - té pou ganÿ (é) |
Tai - té pou ganÿ (é) | zot - té pou ganÿ (é) |
Li - té pou ganÿ (é) | Banna - té pou ganÿ (é) |
Koz (puhu) menneisyys | |
Moin - té fine koz (é) | Ei - té fine koz (é) |
Ou - té fine koz (é) | zot - té hieno koz (é) |
Li - té hieno koz (é) | Banna - té hieno koz (é) |
Jos sinulla on (on) aikaisempi terminaali | |
Moin - té fine ganÿ (é) | Ei - té fine ganÿ (é) |
Tai - té fine ganÿ (é) | zot - té fine ganÿ (é) |
Li - té fine ganÿ (é) | Banna - té fine ganÿ (é) |
Muodosta negatiivi korvaamalla "hieno" sanoilla "pankor" tai "pokor":
Nou té pokor koz ek li (emme vielä puhuneet hänen kanssaan)
Basilectal (edelleen ranskasta)
Koz (puhu) tulevaisuus täyttämättä | |
Moin - va / wa koz (é) | Ei - va / wa koz (é) |
Tai - va / wa koz (é) | Zot - va / wa koz (é) |
Li - va / wa koz (é) | Banna - va / wa koz (é) |
Saada (on) täyttämätön tulevaisuus | |
Moin - va / wa ganÿ | Ei - va / wa ganÿ |
Tai - go / wa ganÿ | Zot - va / wa ganÿ |
Li - va / wa ganÿ | Banna - go / wa ganÿ |
Muodosta negatiivi lisäämällä vain "Pa" (ei), "Pï" (lisää) tai "Zhamé" (ei koskaan) aikamerkin "will" ja verbi väliin:
Afol pa, nï va pa bït alï kan nï sar an Franss (Älä huoli, emme tapa häntä, kun olemme Ranskassa)
Acrolectal (vähemmän kaukana ranskasta)
Koz (puhu) tulevaisuus täyttämättä | |
Moin - M ' (i) koz ra / ar (koz + ra tai koz + ar) | Ei - koz ra / ar (koz + ra tai koz + ar) |
Tai - koz ra / ar (koz + ra tai koz + ar) | Zot - koz ra / ar (koz + ra tai koz + ar) |
Li - koz ra / ar (koz + ra tai koz + ar) | Banna - koz ra / ar (koz + ra tai koz + ar) |
Saada (on) täyttämätön tulevaisuus | |
Moin - M ' (i) ganÿ ra / ar (ginÿ + ra tai ginÿ + ar) | Ei - ganÿ ra / ar (ginÿ + ra tai gin + ar) |
Tai - ganÿ ra / ar (ganÿ + ra tai ginÿ + ar) | Zot - ganÿ ra / ar (ganÿ + ra tai ginÿ + ar)) |
Li - ganÿ ra / ar (ganÿ + ra tai ginÿ + ar) | Banna - ganÿ ra / ar (ganÿ + ra tai ginÿ + ar)) |
Tätä tulevaisuuden laskua käytetään pääasiassa negatiivisiin lauseisiin
Koz (puhu) tulevaisuus täyttämättä | |
Moin - M ' (i) koz rapa / arpa | Ei - koz rapa / arpa |
Tai - koz rapa / arpa | Zot - koz rapa / arpa |
Li - koz rapa / arpa | Banna - koz rapa / arpa |
Saada (on) täyttämätön tulevaisuus | |
Moin - M ' (i) ganÿ rapa / arpa | Ei - ganÿ rapa / arpa |
Or - ganÿ rapa / arpa | Zot - ganÿ rapa / arpa |
Li - ganÿ rapa / arpa | Banna - ganÿ rapa / arpa |
Ja (olla) täyttämätön tulevaisuus | |
Moin / M'— i sar / sra | Nou - sar / sra |
Tai - sar / sra | Zot - sar / sra |
Li - sar / sra | Banna - sar / sra |
Etymologia: "Sar / sra" tulee verbin "olemaan" ranskaksi tulevaisuudesta, "tulee" tulevaisuudesta.
Esimerkki: "Ou sar gran plï tar ou!" = "Sinusta tulee iso myöhemmin!"Ottaa (ottaa) tulevaisuudessa täyttämättä | |
Moin - nora / lora / nar / lar | Ei - nora / lora / nar / lar |
Tai - nora / lora / nar / lar | Zot - nora / lora / nar / lar |
Li - nora / lora / nar / lar | Banna - nora / lora / nar / lar |
Muodosta negatiivi lisäämällä verbin perään vain "Pa" (ei), "Poin" (ei; verbillä "on" hallussaan pitämistä varten), "Pï" (lisää) tai "Zhame" (ei koskaan):
Moin lora poin lë loto pou Rand anparti ek zot (minulla ei ole autoa, joka tulee mukaan pick-nickillä kanssasi)
Koz (puhu) tulevaisuuden tulevaisuus | |
M '- i sa / sar / sava koz (é) | Ei / N '- (i) sa / sar / sava koz (é) |
Tai - (i) sa / sar / sava koz (é) | zot - i sa / sar / sava koz (é) |
Li - (i) sa / sar / sava koz (é) | Banna - i sa / sar / sava koz (é) |
Ja (olla) tulevaisuuden tulevaisuus | |
M '- i sa / sar / sava ja | Ei / N '- (i) sa / sar / sava ja |
Tai - (i) sa / sar / sava ja | zot - i sa / sar / sava ja |
Li - (i) sa / sar / sava ja | Banna - i sa / sar / sava ja |
On (ginÿ) tulevaisuuden tulevaisuutta | |
M '- i sa / sar / sava ganÿ (é) | Ei / N '- (i) sa / sar / sava ganÿ (é) |
Tai - (i) sa / sar / sava ganÿ (é) | zot - i sa / sar / sava ganÿ (é) |
Li - (i) sa / sar / sava ganÿ (é) | Banna - i sa / sar / sava ganÿ (é) |
Muodosta negatiivi vain lisäämällä "Pa" (ei), "Pï" (lisää) tai "Zhamé" (ei koskaan) aikamerkin "sar" ja verbi väliin:
Zot sar pa tehnyt larzhan pou bann malërë? (Etkö aio antaa rahaa köyhille?)
Koz (Speak) -terminatiivinen tulevaisuus | |
Moin - sar hieno koz (é) | Nou - sar hieno koz (é) |
Tai - sar fine koz (é) | zot - sar sakko koz (é) |
Li - sar hieno koz (é) | Banna - sar hieno koz (é) |
On (on) terminaalinen tulevaisuus | |
Moin - sar fine ganÿ (é) | Nou - sar hieno ganÿ (é) |
Tai - sar fine ganÿ (é) | zot - sar fine ganÿ (é) |
Li - sar hieno ganÿ (é) | Banna - sar hieno ganÿ (é) |
Muodosta negatiivi korvaamalla "hieno" sanoilla "pankor" tai "pokor":
Zot sar pankor kour sanm nou (Et aio vielä juosta kanssamme)
Koz (Talking) progressiivinen tulevaisuus | |
Moin - M ' (i) sar pou koz (é) | Ei - sar pou koz (é) |
Tai - sar pou koz (é) | zot - la koz (é) |
Li - sar pou koz (é) | Banna - koz (é) |
On (on) progressiivinen tulevaisuus | |
Moin - M ' (i) sar pou ganÿ (é) | Nou - sar pou ganÿ (é) |
Tai - sar pou ganÿ (é) | zot - sar pou ganÿ (é) |
Li - sar pou ganÿ (é) | Banna - sar pou ganÿ (é) |
Menneisyydessä ei ole mitään negatiivista
Koz (puhuminen) ehdollinen täyttämättä | |
M '- i kozré (+ re) | Ei - (i) kozré (+ re) |
Tai - (i) kozré (+ re) | zot - i kozré (+ re) |
Li - (i) kozré (+ re) | Banna - i kozré (+ uudelleen) |
On (ovat) ehdollisen pois | |
M '- i noré / loré | Ei - (i) noré / loré |
Tai - (i) noré / loré | zot - i noré / loré |
Li - (i) noré / loré | Banna - i noré / loré |
Ja (toistaiseksi) ehdollinen täyttämättä | |
M '- minä olen | Ei - (i) sré |
Tai - (i) varma | zot - i sré |
Li - (i) sré | Banna - olen varma |
Muodosta negatiivi lisäämällä vain "Pa" (ei), "Poin" (ei; verbillä "on" hallussapitoa varten) "Pï" (lisää) tai "Zhame" (ei koskaan) verbi:
Nou manzhré pa laviann koshon si nou té ankor mïzïlman (Emme syö sianlihaa, jos olisimme edelleen muslimeja)
Ehdollinen Koz (puhuminen) saavutettu | |
Moin - noré koz (é) | Nou - noré koz (é) |
Tai - noré koz (é) | zot - noré koz (é) |
Li - noré koz (é) | Banna - noré koz (é) |
Ottaa (Have) ehdollinen taitava | |
Moin - noré ganÿ (é) | Nou - noré ganÿ (é) |
Tai - noré ganÿ (é) | zot - noré ganÿ (é) |
Li - noré ganÿ (é) | Banna - noré ganÿ (é) |
Ja ehdollinen (oleminen) täytetty | |
Moin - norté / noré té | Nou - norté / noré té |
Tai - norté / noré té | zot - norté / noré té |
Li - norté / noré té | Banna - norté / noré té |
Muodosta negatiivi vain lisäämällä "Pa" (ei), "Pï" (lisää) tai "Zhamé" (ei koskaan) aikamerkin "noré / loré" ja verbi väliin:
Toué loré pa ginÿ in mok si toué té i travay lékol (Sinulla ei olisi ollut huonoa arvosanaa, jos olet työskennellyt koulussa)
Koz (puhu) progressiivinen ehdollinen | |
Moin - noré / loré té pou koz (é) | Nou - noré / loré té pou koz (é) |
Tai - noré / loré té pou koz (é) | zot - noré / loré té pou koz (é) |
Li - noré / loré té pou koz (é) | Banna - noré / loré té pou koz (é) |
Koz (puhu) progressiivinen ehdollinen | |
Moin - norté pou koz (é) | Ei - norté pou koz (é) |
Tai - norté pou koz (é) | zot - norté pou koz (é) |
Li - norté pou koz (é) | Banna - norté pou koz (é) |
Ottaa (olla) progressiivinen ehdollinen | |
Moin - norté pou ganÿ (é) | Ei - norté pou ganÿ (é) |
Tai - norté pou ganÿ (é) | zot - norté pou ganÿ (é) |
Li - norté pou ganÿ (é) | Banna - norté pou ganÿ (é) |
Etenevässä ehdollisessa ei ole negatiivisuutta
Koz (puhu) -ehdollinen ehdollinen | |
Moin - norté / loré té fine koz (é) | Ei - norté / loré té fine koz (é) |
Tai - norté / loré té fine koz (é) | zot - norté / loré té fine koz (é) |
Li - norté / loré té fine koz (é) | Banna - norté / loré té hieno koz (é) |
Terminatiivisessa ehdollisessa ei ole negatiivisuutta
Nout Papa
Nout Papa lao dann siel
K'out non le rëkonï
K'out rey i ariv
K'out will i ginÿ fé
Sï la ter konm dann siel
Donn anou zhordï nout manzhay nou la bëzoin
Pardonn anou nout bann zofans
Konm nou pardoune ossi dëmnou
La bles anou
Kit pa nou tonm dann tantassion
Soman tir anou dann mal
Akoz lë rey, lë kapor ek la gloir,
T'aou pou bann siek ek bann siek
Amen
Isämme,
Isämme, joka on taivaassa
pyhitetty olkoon sinun nimesi,
sinun valtakuntasi tule,
sinun tahtosi tapahtuu
maan päällä, kuten se on taivaassa.
Anna meille tänä päivänä päivittäinen leipämme,
anteeksi rikkomuksemme,
kuten me annamme anteeksi niille,
jotka ovat loukanneet
meitä, älä alista meitä kiusaukseen
vaan päästä meidät pahasta
, sillä sinun on valtakunta,
voima ja kunnia aina ja ikuisesti.
Aamen
Lë Grélé ek la Froumi
Lë Grélé k'la shant
Koko kesän,
Navé poin arien
Ler maksa saapumista.
Lavé pa minm in boushé
Moush obien dë ver.
Li la kourï
Oir la Froumi, hänen äänensä,
Pou kri alï lï sa sa loppu.
Lï la priyer on tehnyt
Lëgrin pou viv
Zhiska springan.
"M'i sar pey aou, la di,
Avan laout, sa mon parol,
Lintéré ek prinssipal. »
Sëman Froumi i inm pa prété,
Hänen sël defo.
Kossa tai té fé kan té fé sho?
Di ali.
- Koko yön ek lë zhour,
Moin té pou shanté.
- Tai té po shanté? Erittäin hyvä,
Aster tai ginÿ tanssi.
Cicada ja muurahainen
Cicada, joka on laulanut
koko kesän, oli
hyvin avuton,
kun pohjoistuuli tuli.
Ei yhtäkään pientä
kärpästä tai matoa.
Hän meni itkemään nälänhätä
Naapurinsa muurahaiselta ja
pyysi häntä lainaamaan
viljaa elämään
uuteen kauteen asti.
Maksan sinulle, hän kertoi hänelle,
ennen elokuuta eläinusko,
kiinnostus ja päämies.
Muurahainen ei lainaa;
Se on vähiten hänen ongelmistaan.
Mitä teit kuumalla säällä?
Hän sanoi tälle lainanottajalle.
Yö ja päivä kaikille tulijoille,
joita lauloin, kiitos.
Lauloitko? Olen erittäin onnellinen:
No! tanssi nyt.
Vaikka ranska pyrkii asettamaan itsensä hallitsevaksi kieleksi reunionilaisessa yhteiskunnassa, reunionilaiset käyttävät edelleen kreolia suullisesti ensimmäisenä äidinkielenä ja identiteetin viitaajana. Kreoli ylläpitää diglossista suhdetta ranskaan, suhdetta, joka pyrkii yhä enemmän kohti kreolin "dekreolisaatiota", joka pyrkii tulemaan lähemmäksi ja lähemmäksi ranskaa.
Réunionissa, kuten muissakin ranskalaisissa departementeissa, ainoa virallinen kieli on ranska. Vuodesta 2001 lähtien peruskoulut voivat kuitenkin tarjota joko koulutusta modernilla reunionilaisella kielellä tai kaksikielistä kreolin / ranskan koulutusta. Keskiasteen koulutuksessa tarjotaan vaihtoehtoa "Alueellinen kieli ja kulttuuri".
Kreolin opettaminen koulussa on ollut kiivasta keskustelua 1970-luvulta lähtien. IPSOS-tutkimus (julkaistu 11. marraskuuta 2003) paljastaa, että 47,3% vastaajista kannattaa kreolikoulutusta koulussa, kun taas 42,7% vastaajista vastustaa ja 10% ilman mielipidettä. IPSOS-instituutti teki vuonna 2009 toisen tutkimuksen Reunion Islandersin mielipiteestä koulun kreolikysymyksestä, jossa 61% haastatelluista ilmoitti olevansa myönteisiä.
Vuodesta 2004 lähtien kustantaja Assimil ei ole tarjonnut menetelmää Reunion Creolen oppimiseen, vaan keskusteluopasta . Kreolikaiuttimet suhtautuvat myönteisesti tähän teokseen.
Vuonna XIX : nnen vuosisadan , keskustelu alkoi Reunion Creole välillä Eugene Volcy Focardin ja Auguste Vinson . Tämän vaihdon aikana ensimmäinen väitti, että tämä kieli ei ollut mitään velkaa madagaskarille ja että hän oli lainannut vain ranskalaisista johdetuista patoisista . Näiden kysymysten hän työskenteli kirjeenvaihdon Hugo Schuchardt, professori Grazin yliopisto , Itävalta . Itse asiassa hän johti ensimmäistä metodista pohdintaa tämän kreolin oikeinkirjoituksesta .
: tämän artikkelin lähteenä käytetty asiakirja.