Gisors | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vaakuna |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hallinto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Maa | Ranska | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Alue | Normandia | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Osasto | Eure | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kaupunginosa | Les Andelys | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yhteisöjenvälisyys |
Vexin Normandin kuntien yhteisö ( päämaja ) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pormestarin toimeksianto |
Alexandre Rassaërt 2020 -2026 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Postinumero | 27140 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yhteinen koodi | 27284 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väestötiede | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiva | Gisorsien | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kunnan väestö |
11674 inhab. (2018 ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tiheys | 700 asukasta / km 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maantiede | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yhteystiedot | 49 ° 16 ′ 52 ″ pohjoista, 1 ° 46 ′ 38 ″ itään | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Korkeus | Min. Enintään 47 m 142 m |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Alue | 16,67 km 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kaupunkiyksikkö | Gisors ( keskusta ) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Nähtävyysalue |
Pariisi (kruunukunta) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vaalit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Osasto |
Gisorsin kantoni ( keskustoimisto ) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lainsäädäntö | Viides vaalipiiri | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maantieteellinen sijainti kartalla: Normandia
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liitännät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Verkkosivusto | ville-gisors.fr | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Gisors [ʒizɔʁ] on ranskalainen kunta sijaitsee osastolla on Eure , vuonna Normandian alueella .
Tämä muinainen kaupunki, joka sijaitsee ranskalaisen Vexinin laidalla, todistaa kapetian ja Plantagenêtin hallitsijoiden välisen katkeran taistelun keskiajalla osana arkkitehtuuriperintöään . Tärkeä osa kaupunkimaisemaa, sen linnoitettu linna on sittemmin seisonut kukkulalla, josta on näkymät kaupunkiin. Kaupungin tärkein turistikohde, se on myös keskellä erilaisia temppeliritariin liittyviä legendoja .
Asukkaat on Gisors kutsutaan Gisorsiens ja Gisorsiennes .
Gisorsin kunta sijaitsee Eure- departementin itäosassa , Oisen departementin välittömässä läheisyydessä . Jolloin muodostuu joukko 1667 hehtaarin rajoissa ja Norman Vexin , se venyy yli kalkkikivi tasangolla leikata joen Epte .
Metsäalue, joka tunnetaan nimellä Bois de Gisors , ulottuu kunnan alueen pohjoisosaan. Pienempi metsä, joka tunnetaan nimellä Boisgeloup Forest, ulottuu myös kaupungin eteläpuolelle, lähellä samannimistä kylää.
Gisors sijaitsee (linnuntietä) 28 km: n päässä päässä Beauvais , 53 km: n päässä päässä Rouen , 54 km: n päässä päässä Évreux ja 62 km: n päässä maasta Pariisi . Gisors on kaupunkien yksikkö (tai taajama INSEE : n mielessä ), joka ulottuu Eureen ja Oiseen, yhdistämällä Trie-Châteaun ja Trie-la-Villen kunnat .
Saint-Denis-le-Ferment Bézu-Saint-Éloi |
Bazincourt-sur-Epte , Éragny-sur-Epte ( Oise ) | |
Neaufles-Saint-Martin Courcelles-lès-Gisors ( Oise ) |
Trie-Château ( Oise ) Chambors ( Oise ) |
|
Boury-en-Vexin ( Oise ) | Lattainville ( Oise ) (kulman mukaan) |
Kaksi pienempää jokea, Troesne ja Réveillon , virtaavat Epte jälkeen 27,1 km reitin ensimmäinen, 11,2 km toista.
Useat lammet , jotka tunnetaan nimellä " Étangs des Ballastières ", sijaitsevat kaupungin länsipuolella, Epte- laakson laidalla .
Gisors asemalla on linjalla Pariisi-Saint-Lazare Dieppessä tänään rajoitu Serqueux . Gisors on Transilien J -junijunien pääte, ja monet ympäröivien kuntien asukkaat tulevat lähtemään junasta Gisorsiin suorittamaan työmatkansa.
Kaupungissa on valtameren ilmasto .
Kaupunki | Auringonpaiste (h / vuosi) |
Sadetta (mm / vuosi) |
Lumi (d / vuosi) |
Ukkosmyrsky (d / vuosi) |
Sumu (d / vuosi) |
---|---|---|---|---|---|
Kansallinen mediaani | 1,852 | 835 | 16 | 25 | 50 |
Beauvais (Gisors) | 1650 | 657 | 17 | 18 | 54 |
Pariisi | 1,662 | 637 | 12 | 17 | 8 |
Kiva | 2,724 | 733 | 1 | 27 | 1 |
Strasbourg | 1,693 | 665 | 26 | 28 | 51 |
Brest | 1,530 | 1 210 | 7 | 12 | 76 |
Bordeaux | 2,035 | 944 | 3 | 31 | 69 |
Keskimääräinen alin lämpötila koko vuoden on 6,0 ° C . Vuoden korkeimpien lämpötilojen keskiarvo on 14,5 ° C (vuosina 1945-2007). Neljän kuukauden kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa, kokee keskimääräinen lämpötila on yli 20 ° C: ssa . Météo-Ranska tallennettu korkein lämpötila on 41,8 ° C on24. heinäkuuta 2019ja alin lämpötila -19,7 ° C on28. tammikuuta 1954.
Kuukausi | Tammi | Helmikuu | Maaliskuu | huhtikuu | saattaa | Kesäkuu | Heinäkuu | elokuu | Syyskuu | Lokakuu | Marraskuu. | Joulu | vuosi |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Keskimääräinen minimilämpötila ( ° C ) | 0,3 | 0.6 | 2.1 | 4.1 | 7.3 | 10.2 | 12.1 | 11.8 | 9.8 | 7 | 3.1 | 1.1 | 5.8 |
Keskilämpötila (° C) | 2.9 | 3.7 | 6 | 8.7 | 12.3 | 15.3 | 17.4 | 17.3 | 14.8 | 11.1 | 6.2 | 3.7 | 9.9 |
Keskimääräinen maksimilämpötila (° C) | 5.4 | 6.8 | 9.9 | 13.3 | 17.2 | 20.4 | 22.7 | 22.7 | 19.8 | 15.2 | 9.3 | 6.2 | 14.1 |
Kylmän (° C) ennätyspäivämäärä |
−19,7 1954 |
−20,8 2009 |
−10.9 1971 |
−4,3 1956 |
−2,2 1957 |
1.2 1991 |
3.6 1954 |
3.9 1974 |
−0,5 1952 |
−4,4 1955 |
−10.9 1956 |
−10,9 1950 |
−19,7 1954 |
Ennätyslämpö (° C) -päivämäärä |
15 1991 |
20.4 1990 |
23.5 1955 |
28.4 1949 |
31.2 1953 |
35 2019 |
41.8 2019 |
36,6 1990 |
33.9 1949 |
26.6 1985 |
19.2 1955 |
16.4 1961 |
36,6 1990 |
Pakkaspäivien määrä | 13.2 | 12.1 | 9.8 | 4 | 0.5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1.3 | 7.4 | 12.9 | 61.2 |
Auringonpaiste ( h ) | 54 | 81.2 | 122.1 | 164.9 | 195,7 | 209,2 | 221.1 | 208,4 | 160,5 | 114,9 | 70.7 | 47.2 | 1649,9 |
Tuuli record (km / h) täsmäytyspäivänä |
115 1990 |
126 1990 |
104 1982 |
104 1994 |
101 1987 |
86 1990 |
79 1994 |
86 1986 |
83 1983 |
119 1987 |
122 1983 |
112 1993 |
126 1990 |
Sademäärä ( mm ) | 57 | 46.4 | 54.2 | 46.6 | 58.5 | 57 | 50.1 | 51.4 | 51.5 | 60.5 | 63 | 60.4 | 656,8 |
Rain ennätys 24 h (mm) päivämäärä ennätys |
22.4 1962 |
27.2 1990 |
30 1989 |
19.8 1989 |
25.5 1985 |
35,2 1987 |
43 1969 |
46,8 1987 |
35 1986 |
45,6 1979 |
36,9 1968 |
24 1979 |
46,8 1987 |
Päivien määrä sademäärällä | 11.2 | 9.1 | 10.7 | 9.6 | 11 | 8.3 | 7.9 | 7.6 | 8.7 | 9 | 11.1 | 11 | 115.1 |
josta niiden päivien määrä, jolloin saostuminen on ≥ 5 mm | 4.2 | 3.2 | 4.1 | 3.3 | 4.1 | 4 | 3.2 | 3.1 | 3.3 | 3.7 | 4.4 | 4.5 | 45 |
Suhteellinen kosteus (%) | 89 | 85 | 82 | 81 | 76 | 74 | 74 | 72 | 81 | 86 | 88 | 90 | 81,5 |
Lumipäivien lukumäärä | 4.7 | 4.1 | 3.3 | 1 | 0,1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1.6 | 3 | 17.9 |
Rakeiden päivien lukumäärä | 0,3 | 0.4 | 0.6 | 0.6 | 0.7 | 0,2 | 0,2 | 0,1 | 0 | 0,3 | 0,1 | 0,1 | 3.7 |
Ukkosmyrskypäivien lukumäärä | 0,1 | 0,1 | 0,3 | 1.3 | 3.5 | 3.4 | 3.3 | 3 | 1.7 | 0,9 | 0,2 | 0,2 | 17.8 |
Sumuisten päivien määrä | 6.7 | 5.1 | 3.8 | 2.1 | 2.5 | 1.9 | 1.7 | 3.1 | 5.1 | 8.7 | 6.2 | 6.7 | 53.7 |
Sademäärä vuonna 2006 ( mm ) | 17.6 | 16.4 | 61.4 | 23 | 83.4 | 76.6 | 36.8 | 103.4 | 35.8 | 47 | 50.6 | 69.4 | 621,4 |
Sademäärä vuonna 2007 ( mm ) | 41.4 | 49.2 | 50.6 | 7 | 59.8 | 95.2 | 112 | 70 | 41.4 | 60.2 | 35.8 | 53.2 | 675,8 |
Sademäärä vuonna 2008 ( mm ) | 19.4 | 32.2 | 99.4 | 65.6 | 83.4 | 18.4 | 59.6 | 52.6 | 24.8 | 65.6 | 66.2 | 28.6 | 615,8 |
Sademäärä vuonna 2009 ( mm ) | 59.2 | 31.6 | 27.2 | 39 | 59.2 | 47.8 | 59 | 17.8 | 16.2 | 53.2 | 91.4 | 49.6 | 551.2 |
Gisors on kaupunkikunta, koska se on osa tiheää tai keskitiheyksistä kunnaa INSEE: n kunnallisessa ruudukossa . Se kuuluu Gisorsin kaupunkien yksikköön , alueiden väliseen taajamaan, joka yhdistää 3 kuntaa ja 13790 asukasta vuonna 2017 ja josta se on kaupungin keskusta .
Lisäksi kunta on osa Pariisin vetovoima-aluetta , josta se on kruunun kunta. Tähän alueeseen kuuluu 1929 kuntaa.
Kunnan kaavoitus, kuten Euroopan ammatillisen biofysikaalisen maaperän Corine Land Cover (CLC) -tietokannasta näkyy , on merkittävä maatalousmaan merkityksellä (38% vuonna 2018), mutta kuitenkin pienempi kuin vuonna 1990 (43,3%). Yksityiskohtainen jakauma vuonna 2018 on seuraava: metsät (32,1%), pelto (27,5%), kaupungistuneet alueet (21,4%), niityt (10,3%), teollisuus- tai kaupalliset alueet ja tietoliikenneverkot (6,2%), sisävedet (1,9%), kaivokset, kaatopaikat ja rakennustyömaat (0,4%), heterogeeniset maatalousalueet (0,2%).
IGN myös tarjoaa online työkalu vertailla kehitystä ajan mittaan maankäytön kunnassa (tai alueilla eri mittakaavassa). Useat aikakaudet ovat saatavilla, koska antenni karttoja tai kuvia: Tällä Cassini kartta ( XVIII th luvulla), The kartta henkilöstö (1820-1866) ja kuluvan ajanjakson (1950 vuoteen läsnä).
Paikkakunnan nimi on todistettu muodossa Gisortis vuonna 968.
Gallo-roomalaisina aikoina kaupunki todennäköisesti kantaa nimeä * Gisoritum tai * Gesoritum . Myönnämme kaksi Gallian elementtiä: ensimmäinen Giso- jossa Albert Dauzat tunnistaa Gallian anthroponym Gisus tai Geso- että François de Beaurepaire selittää jonka Gallian appellatiivinen GESO tarkoittaa ”point” (huomaa, että vuodesta Gallian vaiheessa kulkua [e], [i] on säännöllinen edessä [s] vrt Alesia > Alisia tai Teutates > Toutatis ).
Jos tämä elementti on geso- , Xavier Delamarre katsoo, että se heijastaa * gaiso- ”lanssin” säännöllistä evoluutiota gēso- (vrt. Latinalainen gaesum ”keihäs”, jonka roomalaiset kirjoittajat ovat antaneet gallialaisesta alkuperästä).
Toinen osa on rito- " gué " (vrt. Walesin rhyd , aiemmin rit sama merkitys), joka esiintyy usein paikannimessä ja johon on tehty erilaisia foneettisia muutoksia tapauksesta ja alueesta riippuen. Normandiassa (ja muualla), hän selittää tietyt päätteet TAI paikannimiä on Gallian alkuperää (vrt Jort < * Divoritum "Ford on sukellusta" ja Lisors < * Lesoritum "Fordin rinteessä, vino" [?]) ja joka jatkuu viime aikoihin asti keskiaikaisissa muodostelmissa Pohjois-Ranskassa loppujen muodossa -ray , -roi , -roy (nykyään paikannimissä: Gerberoy , Longroy , le Gu-de-Longroi jne.). Tällöin * Gisoritumin merkitys olisi "keihäänkääntö (toteutunut)". Gisors todellakin vie paikan Epte-rannalla todennäköisellä kaatopaikalla.
Huomaa, että löydämme elementti giso- , kolmessa Gisacum osaston Eure kokoonpanossa jälkiliitteeseen -acum , ja elementti geso- vuonna Gesoriacum ( Boulogne-sur-Mer ) ja Gesocribate ( Le Conquet ).
Muodostetaan samannimisiä Gisors (Manche), kaatopaikan todennäköisessä paikassa Mont-Saint-Michelin lahdella .
Gisors perustettiin todennäköisesti gallo-roomalaisella kaudella . Beauvais - Chartres Rooman tie kulunut lähellä Gisors, vuonna Moiscourt.
Monet sopimukset allekirjoitetaan siellä välillä Dukes Normandian ja Ranskan kuninkaiden, mukaan lukien 965 jossa rauhassa Gisors tunnustetaan viranomainen Richard I st Normandian Normandiassa ja puoltaa luopuu suvereniteettia mukaan Lothair , kuningas Franks.
Kaupunki alkoi kehittyä noin tämän ajanjakson ajan, koska se sijaitsi sitten Normandian herttuakunnan ja Ranskan kuninkaallisen alueen (osa valtakuntaa suoraan Ranskan kuninkaan alaisuudessa) rajalla . Se on kehitetty kirkon ympärille, joka on nyt kadonnut. Gisorsista tuli seuraavien vuosisatojen aikana kohtaamispaikka Englannin ja Ranskan kuninkaiden välillä .
Vuonna 1169 Thomas Becket Canterburysta meni Gisorsin luokse vuotta ennen marttyyrikuolemaansa. Kappeli vihitetään hänelle lähellä suurta tornia, jossa sanotaan massa, kunnes kappeli tuhoutui vuonna 1793.
28. kesäkuuta 1180on allekirjoittanut Philippe Augusten ja englantilaisen Henrik II: n välisen sopimuksen Gisorsista , joka merkitsee jatkuvien sotien sarjan päättymistä Ranskan kuninkaan ja Normandian herttuan välillä.
13. tammikuuta 1188 : Gisorsin kolmannen ristiretken alkaessa Philippe Auguste, englantilainen Henri II ja Flanderin Elsassin Philippe sopivat erottavansa miehensä värin perusteella. Ristigulit (punainen) on annettu ranskalaisille, hopea (valkoinen) anglo-normanneille ja vert (vihreä) flaamilaisille. Haastattelussa lupauksestaan huolimatta Ranskan ja Englannin suvereenit eivät lähteneet heti ja menivät jopa sotaan vuodeksi.
21. tammikuuta 1189, Philippe Auguste, englantilainen Henri II ja Frederic Barberousse tapaavat jälleen Gisorsissa, ottavat ristin ja kokoavat joukot kolmannelle ristiretkelle. Henry II kuoli6. heinäkuuta 1189, ja Richard Lionheart seuraa häntä, ottaa isänsä lupauksen ristiretkestä.
Lopuksi kaksi suvereenia valtiota täyttivät lupauksensa vasta vuotta myöhemmin, ja 4. heinäkuuta 1190, kaksi kuningasta lähtee Vézelaysta . Kahden suverenin välillä tehdyn Issoudunin sopimuksen jälkeen Gisors lankesi Philippe Augusteen. Saatuaan rakennettu Château Gaillard Richard onnistuu irrottaa Philippe kaupungista. Pakolaisten kuormittama silta, joka ulottui Epte-alueelle , hajosi Ranskan kuninkaan kulkiessa, joka vain pääsi hukkumisesta.
Gisors tuli talouden ja kaupan keskus XII : nnen ja XIII th vuosisatoja. Philip Augustus valloitti kaupungin alussa XIII : nnen vuosisadan ja asentaa linnan tuomioistuinten ja vankiloiden. Tuolloin Gisors hankki infrastruktuurin: pesuhuone, sairaala, uusi kirkko.
11. syyskuuta 1419Kaupungin otti John Cornwallin johtama englantilainen armeija, Englannin kuningas Henry V: n valloituksessa Normandian . Kaupungin kapteeni Lyonnet de Bournonville kapituloi ja antaa kaupungin englantilaisille. Luovutussopimus allekirjoitettiin, vaikka Gisorsin linna vastusti edelleen englantilaista hyökkäystä.
Uskonnolliset nunnaluostareiden muutti Gisors XVIII nnen vuosisadan. Mukaan PFD Hersan, kaupunki jaetaan kannattajien papin M. de l'Isle d'Ormeau ja Jansenists jotka tukevat kenraaliluutnantti on Bailiwickin M e Pantin. Häirintöjen aiheuttama erimielisyydet päättyivät vasta vuonna 1747 nimittämällä uusi seurakunnan pappi.
19. heinäkuuta 1742, Gisors tulee herttuakunta , nosti kuin herttuakunta-aateliskalenteri on9. kesäkuuta 1748, Hyväksi Charles Louis Auguste Fouquet de Belle-Isle , marsalkka Ranska .
Jälkimmäinen luovutti Belle-Île-en-Mer on Louis XV vuonnaLokakuu 1718Vastineeksi läänin Gisors ja viscounties ja Vernon , Andeli ja Lions ja marquisate sekä Bissi lähellä Vernon. Hänen kuolemansa vuonna 1761 marsalkka-alueet palasivat kruunuun.
28. maaliskuuta 1762, Louis Charles de Bourbon (-Maine) , Duke Aumale, vaihtuu Ludvig XV ruhtinaskunnan Dombes vastaan domeenit marsalkka (mukaan lukien herttuakunnan Gisors) ja maaomaisuuden Gretz-Armainvilliers ja Pontcarré .
Hänen perintönsä siirtyi Bourbon-Penthièvren sivukonttoriin vuonna 1775. Sitten Louise Marie de Bourbon-Penthièvre , rouva Égalité , toi perinnön Orléansille. Orleansin talon päällikkö Henri, "Pariisin kreivi", "Ranskan herttua" , oli perillinen.
La Alexandre de La Rochefoucauld d'Enville , La Rochefoucauldin herttua, tapettiin4. syyskuuta 1792by vapaaehtoiset Sarthe ja Orne , matkalla taistelemaan Prussians joka oli juuri Verdun ja jotka olivat metsästys aristokraatteja. Hän on ainoa syyskuun verilöylyjen uhri kaupungissa huolimatta kunnan ja Dolomieun ponnisteluista, jotka eivät pysty pelastamaan häntä.
Napoleon Bonaparte vierailee Gisorsin luona ensimmäisenä konsulina vuonnaLokakuu 1802 ja keskustelee siellä kehruulaitoksen työntekijöiden kanssa.
Tehtaat asettui XIX - luvulla, ja rautatie Pariisista Dieppeen (1868). Gisors asemalla tuli rautatien risteykseen käyttöönotto linjat Gisors Ark-le-Pont (1868) ja Beauvais (1875).
Aikana ranskalais-saksalaisen sodan 1870 , Preussin tuli Gisors, kaupunki lähes auki sunnuntaisin.9. lokakuuta 1870. Hohenhole prinssi on tyytyväinen Louis Passy henkilökohtaisesti.
Kaupunki vaurioitui toisen maailmansodan aikana . Hänet vapautettiin aamulla30. elokuuta 1944brittiläisen panssaripylvään liikkuessa kohti Beauvaisia Vernonista .
Kaupunki on sijainnut vuodesta 1926 Andelysin kaupunginosassa Eure-departementissa .
Sillä 1793 se oli pääkaupunki on kantonin Gisors . Osana vuoden 2014 kantonien uudelleenjakoa Ranskassa tämä alueellinen hallintoalue on kadonnut, ja kantoni on vain vaalipiiri.
VaaliliitännätSillä osastojen vaaleissa , kaupunki on ollut osa uutta kantonissa Gisors vuodesta 2014
Edustajien valintaa varten se on osa Eureen viides vaalipiiri .
Gisors oli kuntien yhteisö Gisors-Epte-Lévrière , julkinen kuntien välisen yhteistyön laitos (EPCI), jolla oli oma verojärjestelmä vuonna 2004.
Tämä sulautuu naapuriinsa muodostaen 1. st tammikuu 2017, Vexin Normandin kuntien yhteisö, jonka Gisors on väkirikkain kaupunki.
Vuoden 2014 kunnallisvaalien toisella kierroksella Euressa , vasemmistovoimien erimielisyyden leimaaman ensimmäisen kierroksen jälkeen, kommunistisen Marcel Larmanoun, eroavan pormestarin, johtama luettelo voitettiin nuoren UMP: n Alexandre Rassaërtin kanssa. sai 57,72% annetuista äänistä ja 26 valittiin, mikä on ennen vakiintunutta, joka sai 42,28% annetuista äänistä.
Vuoden 2020 kunnallisvaalien toisella kierroksella eroavan pormestarin (LR) johtaman Eurela- listan Alexandre Rassaërt johti ehdottoman enemmistön annetuista äänistä 2190 äänellä (56,07% annetuista äänistä) edelliseen luetteloon. Anthony Auger, eri vasemmistolaisehdokkaat ja oppositiokunnan kunnanvaltuutettu vuosina 2014--2020, joka sai 1716 ääntä (43,93% annetuista äänistä) äänestyksessä, johon osallistui 50,37% tyhjää.
Aika | Identiteetti | Tarra | Laatu | |
---|---|---|---|---|
Ennen vuotta XII | 1815 | Eustache Fourmont-Tournay | ||
1816 | 1819 | Eustache Fourmont de Boispréaux | Squire Kreivi Boispréaux Castle Lisors . |
|
1819 | 1820 | Eustache Fourmont-Tournay | ||
1820 | 1826 | Nicolas René Potin kaupungintalosta | Entinen varajohtaja piirin valtuutettu historioitsija |
|
1826 | Pierre Narcisse Rossey | |||
1866 | Jean-Ambroise Rouget | |||
1866 | Joseph Achille Dufay | näytteleminen | ||
Puuttuvat tiedot on täytettävä. | ||||
noin 1870 | A. Isä | |||
noin 1872 | Francois Lucien Renault | 1 kpl väliaikainen avustaja | ||
1908 | Herra Binet | |||
noin 1943 | Raymond Marchandin | EPS-opettaja Gisorsin ylemmässä peruskoulussa Entinen luutnantti jalkaväen mobilisointikeskuksessa Vichyn hallituksen kunnialeegonin ritari nimitti osastoneuvostajaksi vuonna 1943 |
||
Puuttuvat tiedot on täytettävä. | ||||
1945 | Albert Forcinal | Rad. | Resistentti, keramiikkateollisuus Gisorsin pääneuvos (1945 → 1953) Eure-neuvoston varapuheenjohtaja (1945 →?) Eure-kansanedustaja (1928 → 1942 ja 1945 → 1955) Valtiosihteeri (loka-marraskuu 1947) Kunnialegioonan komentaja |
|
1958 | Raymond Marchandin | Rad. | Liikunnanopettaja Gisorsin ylemmässä peruskoulussa Entinen luutnantti jalkaväen mobilisointikeskuksessa Gisorsin pääneuvos (1951 → 1958) Kunnionegionin ritari |
|
Puuttuvat tiedot on täytettävä. | ||||
1971 | Emile Beyne | Entinen konepäällikkö palomiehien komentaja |
||
1971 | huhtikuu 2014 | Marcel Larmanou | PCF |
Yleinen Valtuutettu of Gisors (1976 → 2015) puheenjohtaja CC Gisors-Epte-Lévrière (2004 → 2014) |
huhtikuu 2014 | Käynnissä (6. lokakuuta 2020 alkaen) |
Alexandre rassaert | LR | Yhteistyökumppani valitulle Gisorsin osastoneuvostolle (2015 →) Eure-ministerineuvoston varapuheenjohtaja (2015 →) Vexin Normandin CC: n puheenjohtaja (2020 →) Valittu kaudelle 2020-2026 |
Kehitys asukasmäärä tunnetaan kautta väestön väestönlaskennassa toteutetaan kunnassa vuodesta 1793. Vuodesta 2006 laillinen populaatiot kuntien julkaistaan vuosittain INSEE . Laskenta perustuu nyt vuotuiseen tietojenkeruun, joka koskee peräkkäin kaikkia kunnan alueita viiden vuoden ajan. Yli 10000 asukkaan kunnissa väestölaskennat tehdään vuosittain otantatutkimuksen jälkeen, joka sisältää otoksen osoitteista, jotka edustavat 8 prosenttia heidän asunnoistaan, toisin kuin muut kunnat, joissa on todellinen väestönlaskenta vuosittain.
Vuonna 2018 kaupungissa asui 11 674 asukasta, mikä on 4,22% enemmän kuin vuonna 2013 ( Eure : + 0,83%, Ranska ilman Mayottea : + 2,36%).
1793 | 1800 | 1806 | 1821 | 1831 | 1836 | 1841 | 1846 | 1851 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
3,021 | 3 650 | 3 277 | 3 339 | 3,533 | 3 364 | 3,624 | 3,616 | 3 653 |
1856 | 1861 | 1866 | 1872 | 1876 | 1881 | 1886 | 1891 | 1896 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
3,694 | 3,654 | 3,573 | 3,834 | 4,047 | 4 362 | 4 359 | 4,462 | 4,681 |
1901 | 1906 | 1911 | 1921 | 1926 | 1931 | 1936 | 1946 | 1954 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
4,861 | 4 888 | 5,508 | 5,494 | 5 564 | 5,868 | 5,867 | 5,078 | 5 670 |
1962 | 1968 | 1975 | 1982 | 1990 | 1999 | 2006 | 2011 | 2016 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
6,398 | 7,329 | 8,069 | 8,732 | 9 481 | 10 882 | 11,532 | 11,474 | 11 918 |
2018 | - | - | - | - | - | - | - | - |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
11 674 | - | - | - | - | - | - | - | - |
Kaupungin väestö on suhteellisen vanha. Yli 60-vuotiaiden (22,9%) osuus on todellakin korkeampi kuin kansallisen (21,6%) ja osastojen (19,8%). Kuten kansallisissa ja osastoissa, kaupungin naisväestö on suurempi kuin miesväestö. Korko (52,6%) on samaa suuruusluokkaa kuin kansallinen korko (51,6%).
Kunnan väestön jakauma ikäryhmittäin on vuonna 2007 seuraava:
Miehet | Ikäluokka | Naiset |
---|---|---|
0,3 | 1.3 | |
6.0 | 11.4 | |
12.0 | 14.3 | |
18.6 | 17.4 | |
20.8 | 18.9 | |
21.8 | 18.7 | |
20.6 | 18.1 |
Miehet | Ikäluokka | Naiset |
---|---|---|
0,3 | 1.0 | |
5.2 | 8.1 | |
12.1 | 12.8 | |
21.5 | 20.7 | |
21.5 | 20.9 | |
18.4 | 17.1 | |
21.1 | 19.5 |
Kunta julkaisee säännöllisesti kuntalehteä À la une .
Paikallinen lehdistö on läsnä viikoittaisen L'Impartial- lehden ja Gisorsian alueen erikoisnumeron kanssa.
Gisors kuuluu Évreux'n katoliseen hiippakuntaan , joka on osa kirkollista Rouenin maakuntaa . Kaupungissa on katolinen seurakunta : Saint-Gervais-Saint-Protaisin seurakunta .
Gisorsilla on myös evankelinen kirkko sekä Jehovan todistajien yhteisö .
Gisors on taloudellinen keskus, joka hyötyy useiden kaupallisten ja toiminta-alueiden läsnäolosta. Kaupunki tarjoaa koko päivän markkinat sunnuntaisin ja joka perjantai-aamu.
Gisors linna rakennettiin XI th luvulla ( 1096 ) päättänyt Vilhelm Punainen ja uskottu Robert of Bellême joiden Dungeon pitää linnan röykkiö . Se on kuuluisa suosittu legenda temppelien aarteesta, joka piilotettaisiin sinne, mutta temppeliläiset olivat vastuussa siitä vain vuosina 1158–1160 (30 vuotta ritarikunnan luomisen jälkeen), sitten neljä ritarikunnan arvohenkilöä. vankeja siellä vuonna 1314, kun järjestys putosi. Vuonna 1950 , maalivahdin linnan, Roger Lhomoy , ryhtyi kaivamaan lukuisia maanalaiset käytävät joka päätyi horjuttaa Motte ja aiheuttaa halkeamia Keep . Mies väitti löytäneensä maanalaisia huoneita sekä kappelin, joka sisälsi upean aarteen. Pormestari ja useat asukkaat menivät paikalle, mutta maanalainen oli niin syvä, ettei kukaan halunnut mennä alas. Vartija käskettiin täyttämään aukot, eikä kukaan pystynyt tarkistamaan hänen sanojaan.
Kulttuuriministeriön vuonna 1964 Gisorsin linnassa järjestämät kaivaukset temppelien aarteen löytämiseksi puutarhurin ja talonmiehen Roger Lhomoyn kertomuksen perusteella eivät tuottaneet tulosta. Linnan perustukset olivat epävakaat tällä tutkimuksella. Maanalainen yhdistää linnan Tour de la Reine Blancheen, joka sijaitsee Neaufles-Saint-Martinissa , 3 km: n päässä linnasta.
Saint-Gervais-Saint-Protais kollegiaalinen kirkko on muistomerkki arkkitehtuurin johtuvat tyylit eri aikakausilta: Gothic ja renessanssin keskiajalla . Tämä kirkko on listattu historialliseksi muistomerkiksi .
Calixte II : n vihkimänä tämä kirkko näkee laivansa tuhoutuneen tulen. Se rakennettiin uudelleen vuonna 1160 . Kastilian kuningatar Blanchen rahoituksen ansiosta vuonna 1249 vihittiin goottilainen kuoro . Se on suunniteltu mukaan Chartrain malli, jossa korkeus kolmella tasolla: iso kaaria, Triforium ja korkeat ikkunat lävistetty oculi . Käyttämällä rahoitusta hyväntekeväisyyteen veljeskuntien ja killat, kirkon tuntee monia muutoksia, koska lopussa XV : nnen vuosisadan lisäämällä kappelit ja avohoidossa kuorossa. Sitten koura uskottiin arkkitehtien perheelle Vexinille , työtä jatkettiin XVI - luvulla rekonstruoimalla käytävän kota ja kappelit goottilaisella tyylillä ja renessanssin aiheilla koristeltu julkisivu .
Jotkut lasimaalaukset ovat lasinvalmistajan Romain Buronin toimesta .
Sisällä on tyypillinen renessanssin kierreportaat . Ulkona Grosse Tour ( 1542 - 1590 ) vuorottelee Doorilainen ja ionien lattiat.
Se on Gisors-Vallée d'Epten seurakunnan pääkirkko.
On kärsinyt laajaa tuhoa 8. kesäkuuta 1940, se on palautettu kärsivällisesti.
Saint-Lucin kappeliTämä monumentti on yksi tärkeimmistä jäännöksistä Saint-Lazaren spitaalipesäkkeestä , jonka Jean de Gisors perusti vuonna 1210 . Hyvin yksinkertainen suunnitelma, se koostuu suorakaiteen kalkkikivi nave , jossa on puoli-metsäinen katos . Koko, täysin rakennettu XVI - vuosisata, on noin 110 m 2 . Muuttui hyväntekeväisyyteen talon tarvitseville aikana XVIII nnen luvulla, se muuttui lato aikaan vallankumouksen. Sen jälkeen, kun siitä tuli yksityisomaisuus, se myytiin lopulta Gisorsin kaupunkiin vuonna 1967 . Sen luokittelu historiallisiksi monumenteiksi tapahtui vuonna 1992 ; sitä palautetaan parhaillaan. Vuodesta 1998 lähtien nykytaidemaalari Dado työskenteli viimeistä tuomiota edustavan maalauksen luomisessa, joka on tarkoitettu koristamaan rakennuksen apsis.
Alkuperän tämän pyykin takaisin XV : nnen vuosisadan. Epte- joen rannalla sijaitsevassa rakennuksessa on kalkkikiveä ja ristikkorakenteisia osia, kun taas katto on kokonaan peitetty liuskekiveillä .
Vuonna 1887 kaupunki toimi puitteissa Guy de Maupassantin novellille : Madame Hussonin Le Rosier .
Useat kirjoittajat väittävät, että sukkanauharitarikunnan instituutio tapahtui Gisorsissa , jonka tarkoituksena oli palkita sotamainen valor. Edward III , Englannin kuningas, vuonna 1346, tanssii Gisorsissa, turnauksen jälkeen, Salisburyn kreivitär Alixin kanssa , joka seurasi häntä sotaan, kun sukkanauha oli löystynyt, kiinnitti sen häneen, sanoen kreivitärille, joka epäröi hyväksyä, " Honi on kuka ajattelee sitä huonosti ".
Gisorsin kaupungin perinteisten aseiden Blazon : " Gules, ristiin enheshed Or, päällikkö Azure, syytetty kolmesta fleur-de-lis Or " ilmoittamat Malte-Brun , vuonna Ranskassa Illustrée ( 1882 ).
|
---|