Lviv Львів | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() Heraldika |
Lippu |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hallinto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Maa | Ukraina | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Alajako | Lvivin alue | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pormestari | Andriy Sadovy | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Postinumero | 79000 - 79490 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Etuliite puh. | +380 322 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väestötiede | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väestö | 724314 asukasta (2020) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tiheys | 4 236 inhab./km 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maantiede | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yhteystiedot | 49 ° 51 ′ pohjoista, 24 ° 01 ′ itään | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Korkeus | 289 m |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Alue | 17 101 ha = 171,01 km: n päässä 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Säätiö | XIII th century | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ensimmäinen maininta | 1256 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tila | Kaupunki vuodesta 1356 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Entinen nimi | Lemberg, Lwów, Lvov, Léopol | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maantieteellinen sijainti kartalla: Lviv Oblast
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liitännät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Verkkosivusto | www.city-adm.lviv.ua | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lähteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Luettelo Ukrainan kaupungeista | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lviv ( ukraina : Львів , L'viv ( / l ʲ v i u̯ / ); puolaksi : Lwów ( / l v u f / ); venäjäksi : Львов , Lvov ( / l ʲ v o f / ); saksa : Lemberg , vuonna Jiddiš : לעמבערג ; in Italian : Leopoli ; in Latin : Leopolis ; in Unkari : Illyvó (keskiajalla) on ranskaksi : Léopol , Lwów , Lvov sitten viime aikoina Lviv ) on suurin kaupunki osassa Länsi Ukraina , hallinnollinen pääkaupunki Lvivin alue ja historiallista keskustaa Galician , entinen Puolan maakunnassa, sitten Itävallan jälkeen osiot Puolan pääkaupungissa Lwów voivodikunnan sisällä toisen tasavallan Puolan vasta 1939 .
Vuonna 2020 sen väkiluku oli 724 314 asukasta, nimeltään "Lviviens" (historiallisesti Leopolitans).
Arkkitehtoninen kokonaisuus vanhan kaupungin on luettelossa World Heritage of Unesco .
Jonka pinta-ala oli 171 km: n 2 , Lviv on noin 70 km: n päässä rajalta Puolan ja 469 km: n että länteen ja Kiovan . Lukuisten kukkuloiden ympäröimänä sen keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 289 m . Korkein kohta on Vysokyy Zamok (korkea linna), kukkula 409 m .
Vanha kaupunki, jota ympäröivät muurit, sijaitsi Korkean linnan ja Poltva- joen juurella . Vuonna XIII : nnen vuosisadan, joki käytettiin kaupan ja tavaroiden kuljetukseen. Mutta alussa XX : nnen vuosisadan joen tuli yhä saastunut, se on katettu ja nyt menee vanhan kaupungin. Lvivin valtimo, Liberty Avenue ( Prospekt Svobody ) ja kuuluisa Lvivin oopperatalo sijaitsevat maanalaisen joen yläpuolella.
Ilmasto Lviv on Manner kohtalainen. Keskimääräinen lämpötila on -4 ° C tammikuussa ja 18 ° C: kesäkuussa. Vaikka on olemassa noin 660 mm ja sademäärä vuodessa, kaupunki kokee kuivan kauden kesällä. Lvivillä on keskimäärin 300 aurinkoista päivää vuodessa.
Kuukausi | Tammi | Helmikuu | Maaliskuu | huhtikuu | saattaa | Kesäkuu | Heinäkuu | elokuu | Syyskuu | Lokakuu | Marraskuu. | Joulu | vuosi |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Keskimääräinen minimilämpötila ( ° C ) | −6.1 | −5,5 | −1,7 | 3.6 | 8.4 | 11.3 | 13.2 | 12.5 | 8.4 | 4.1 | −0,3 | −4.6 | 3.6 |
Keskilämpötila (° C) | −3.1 | −2,2 | 1.9 | 8.3 | 13.8 | 16.4 | 18.3 | 17.7 | 13 | 8.1 | 2.6 | −1,8 | 7.8 |
Keskimääräinen maksimilämpötila (° C) | −0,1 | 1.3 | 6.3 | 13.6 | 19.4 | 22 | 23.9 | 23.5 | 18.3 | 12.9 | 6 | 0,9 | 12.3 |
Kylmän (° C) ennätyspäivämäärä |
−28,5 1954 |
−29,5 1956 |
−24,8 1958 |
−12.1 1941 |
−5 2007 |
0,5 1977 |
4.5 1951 |
2.6 1984 |
−3 1977 |
−13,2 1997 |
−17,6 1965 |
−25,6 1975 |
−29,5 1956 |
Ennätyslämpö (° C) -päivämäärä |
13.8 2002 |
17,7 1990 |
22.4 1974 |
28.9 2012 |
32,2 1938 |
33,4 1938 |
36,3 1938 |
35.6 2012 |
31 2008 |
25.3 1966 |
21.6 2010 |
16.5 1989 |
36,3 1938 |
Auringonpaiste ( h ) | 65.1 | 79.1 | 111.6 | 189 | 226,3 | 237 | 254,2 | 223,2 | 180 | 148,8 | 57 | 37.2 | 1,808,5 |
Sademäärä ( mm ) | 40 | 44 | 45 | 52 | 89 | 89 | 96 | 77 | 67 | 52 | 49 | 48 | 748 |
Päivien määrä sademäärällä | 9 | 9 | 11 | 14 | 16 | 17 | 16 | 14 | 14 | 14 | 13 | 11 | 158 |
Suhteellinen kosteus (%) | 83 | 81 | 77 | 69 | 71 | 74 | 75 | 76 | 79 | 80 | 84 | 85 | 78 |
Lumipäivien lukumäärä | 17 | 17 | 11 | 3 | 0,1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 8 | 15 | 72 |
Paranna sitä tai keskustele tarkistettavista asioista . Jos olet juuri kiinnittänyt bannerin, ilmoita tarkistettavat kohdat täällä .
Kaupunki perustettiin vuonna XIII : nnen vuosisadan Daniel I ensimmäinen kuningas Galician-Volyn dynastia Romanovich, joka antoi hänelle nimen johdettu että hänen poikansa Lev (Leo) . Se korvasi Halytchin Galician pääkaupungina.
Vaikka ensimmäinen maininta Lvivista aikakirjoissa on vuodelta 1256, arkeologiset kaivaukset vuonna 1993 osoittivat, että VI - luvulla oli leirejä . Vuonna IX : nnen vuosisadan Galician liitettiin imperiumin Ison Määrin ja oli himoittu kaksi kehittyvien valtioiden: Puola aikana vallan Mieszko I er johtaja polaanit , ja Kiovan Venäjän . Uskotaan, että Mieszko sulkea Galicia 960 ja 980 . Mukaan Nestorin kronikan , se valloitti Vladimir Suuri , ruhtinas Kiovan vuonna 981. Vuodesta 1084 itsenäinen ruhtinaskunta Galician syntynyt, ja joista kaupunki Halytch (Galič) tuli pääkaupunki.
Vuonna 1323 paikallinen Romanovich-dynastia kuoli. Kaupunki testamentoitiin Romanovich-dynastian (hänen äitinsä) perilliselle - Mazovian Boleslasille ( jonka isä kuului myös Puolan Piast- dynastiaan ). Hän otti nimen "Iouryi" (George) ja otti kreikkalaisen ortodoksisen uskonnon, mutta ei saanut paikallisten aatelisten tukea, jotka myrkyttivät hänet. Hänen kuollessaan vuonna 1340 Lvivin oikeudet vaati serkkunsa Puolan kuningas Casimir Suuri , joka hyökkäsi onnistuneesti Galiciaan ja miehitti kaupungin vuonna 1349 . Vuonna 1356 kuningas Casimir myönsi kaupungille Magdeburgin oikeudet ja oikeuden hallita itseään: kaupungin ongelmia piti sitten hallinnoida varakkaiden kansalaisten valitsema neuvosto. Vuonna 1386 Puolan Jadwiga (Hedwig) sisälsi Lvivin alueen Puolan kruunun omaisuuteen . Myöhemmin kaupunki oli useiden Puolan kuninkaiden kruunajaisten paikka.
Osa Puolasta (ja myöhemmin Liettuan ja Puolan kahden kansantasavallan tasavalta ), Lwówista (puolankielisen kirjoitusasunsa mukaan), tuli Ruthenian voivodikunnan pääkaupungiksi , johon kuului viisi aluetta: Lwów, Chełm (ukrainaksi Kholm), Sanok , Halicz (ukrainalaisena Halych) ja Przemyśl . Seuraavien vuosisatojen aikana Lwówista tuli pääosin puolalainen monietninen ja usko-kaupunki ja kulttuurin, tieteen ja kaupan keskus. Siihen perustettiin kolme arkkipiispaikkaa: Latinalaisen katolisen arkkipiispan, Kreikan-Katolisen arkkipiispan (kutsutaan Uniate) ja Armenian arkkipiispan. Tällä XVI : nnen vuosisadan juutalainen väestö saavutti tuhannen. Siellä oli myös saksalaisia , sitten XVI - luvulta protestantteja.
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla XVII nnen vuosisadan kaupunki oli välillä 25 ja 30 000 ihmistä, joista monet käsityöläiset.
Ensimmäinen yliopisto perusti kuningas John Casimir Puolan 1661 kuin jesuiitta akatemian perustamisen jälkeen kollegion tämän tilauksen avattiin 1608. Kuningas Augustus III vahvistaa nämä etuoikeudet, muuttaen sen Akatemian Lwów vuonna 1758 , sitten paavi Clement XIII seuraavana vuonna nostamalla se yliopistotasolle.
Kahdesti, vuosina 1649 ja 1655 , Ukrainan kasakoiden johtaja Bogdan Hmelnitski liittoutui ensin Krimin tataarien ja sitten tsaarin kanssa piiritti kaupunkia. Khmelnitsky epäonnistui; Lwów ja Galicia pakenivat siten Venäjän ylivaltaa.
Vuonna 1772 Puolan jakautumisen jälkeen Lwówista tuli saksalaisella nimellä Lemberg Itävallan maakunnan pääkaupunki nimeltä Galician ja Lodomerian kuningaskunta . Tämä hallinto jätti suuren vaikutelman kaupungin arkkitehtuuriin. Vuonna 1776 The Gazette de Léopol ilmestyi , määräajoin ranskaksi, ensimmäinen sanomalehti Ukrainassa. Keisari Joseph II avasi maallisen yliopiston vuonna 1784 . Kurssit pidettiin latinaksi, saksaksi ja puolaksi sitten vuodesta 1786 ukrainaksi. Alussa XIX th vuosisadan kaupunki tuli istuin Primate että Ukrainan Kreikan katolisen kirkon .
Vuonna 1867 , Galiciassa , vielä kiinni Itävalta-Unkariin, saadaan suuri autonomia ja puolalaiset saanut joitakin kulttuurisia vapauksia, paikallishallinnossa ja koulutus. Ukrainan isänmaallinen liike pysyi kuitenkin.
Jälkeen maailmansodan aikana romahtaminen Habsburgien valtakunnan , paikallisen Ukrainan väestöstä julistettiin Lviv kuin pääkaupunki kansantasavallan Länsi-Ukrainassa on1 kpl marraskuu 1918Itävallan armeijan tuella estämään siviilivalta puolalaisten käsissä, jotka ilmaisivat itsenäisyyden halunsa. Muutamaa päivää myöhemmin suurin osa Puolan väestöstä otti haltuunsa suurimman osan kaupungin keskustasta, mutta itävaltalaisten varustamat Ukrainan joukot piirittivät kaupunkia.
Pääasiassa Puolan kaupunki palasi puolalaiseen kokoon , sen jälkeen kun Puolan valtio oli ollut poissa yli vuosisadan, kunnes toinen maailmansota , jolloin se tunnettiin ulkomailla Puolan nimellä Lwów. Ei pidä unohtaa, että Lwówilla oli tärkeä symbolinen merkitys puolalaisille. Vuonna 1922 , ensimmäinen säännöllinen ilmalento liittyvät Gdanskin ja Varsovan sitten Lwów ( Aerolloyd yritys , edeltäjä LOT ).
Lwów oli vahva Jiddiš tai saksaa puhuva juutalainen yhteisö : in 1939 , lähes kolmannes väestöstä eli yli 100000 asukkaan olivat juutalaisia ja kaupunki oli viisikymmentä synagogiin .
Etnokulttuurinen jakelu vuonna 1931Puolan laskenta 1931 ilmoittaa seuraavat luvut:
Kiillottaa | 198,212 | (63,5%) |
Jiddiš | 75,316 | (24,1%) |
Ukraina | 24 245 | (7,8%) |
Ruteenilainen | 10 892 | (3,5%) |
Muu | 3,566 | (1,1%) |
Kaikki yhteensä | 312 231 |
Roomalaiskatoliset | 157,490 | (50,5%) |
Juutalaiset | 99,595 | (31,9%) |
Kreikkalaiskatolilaiset (uniaatit) | 49,747 | (15,9%) |
Ortodoksinen | 1,077 | (0,3%) |
Muut | 4 322 | (1,4%) |
Kaikki yhteensä | 312 231 |
Alussa toisen maailmansodan , vuonnaSyyskuu 1939, saksalaiset hyökkäsivät alueelle ensin. 12. syyskuuta, Saksan ensimmäiset hyökkäykset kaupunkiin alkoivat, mutta ne torjuttiin kiivaiden taistelujen jälkeen keskustassa juurtuneita puolalaisia joukkoja vastaan, jotka koostuivat paikallisista vapaaehtoisista ja pakolaisista. Saksan päähenkilöstö päättää vetäytyä ja ympäröimään Lwówia odottaessaan vahvistusten saapumista. Kaupunkia ympäröi kokonaan Wehrmacht14. syyskuuta1939. Saksan ja Neuvostoliiton sopimuksen mukaisesti puna-armeija puolestaan hyökkäsi alueelle17. syyskuuta1939. Lwówin taistelun lopuksi Puolan varuskunta antautui Neuvostoliitolle22. syyskuuta1939. Neuvostoliitto liitti alueen sitten ja sisällytettiin Ukrainan Neuvostoliiton sosialistiseen tasavaltaan Molotov-Ribbentrop-sopimuksen yhden salaisen lausekkeen nojalla . Tämä oli alku Puolan ja juutalaisten väestöön kohdistuneelle kostotoimille.
Heinäkuussa 1941 saksalaisten joukkojen, natsien ja heidän ukrainalaisapulaistensa miehittämä kaupunki aloitti "etnisen ja henkisen puhdistuksen" politiikan erityisesti tuhoamalla puolalaisen älymystön (ja heidän perheensä) Lwówin professoreiden verilöylyn aikana . . Nämä toimet, jotka on valmistettu etukäteen laatimalla luettelot puolalaisista, jotka on poistettava Puolan hyökkäyksen aikana ( Sonderfahndungsbuch Polen 61000 nimellä), ja natsit suorittivat Saksan etenemisen kohti isää.
Koska 25. kesäkuuta 1941Stepan Banderan ukrainalaisten nationalistit aloittavat pogromit puolalaisia, juutalaisia Lvivissä kostaakseen NKVD: n vankien murhia saksalaisten keräämien todistusten mukaan, suurin osa vangeista oli OUN: n (järjestö Ukrainan nationalistit) jäseniä. ), mutta heidän joukossaan oli myös puolalaisia ja juutalaisia. Ukrainalaiset syyttivät paikallista juutalaisväestöä tukemisesta Neuvostoliiton miehitysjärjestelmässä ja erityisesti NKVD: n auttamisesta sen murhanhimoisessa hyökkäyksessä ukrainalaisia nationalisteja vastaan.
Kostoksi NKVD: n vankien teloituksille Lvivissä vapautetaan kaksi pogromia, 30. kesäkuuta ja 25. heinäkuuta 1941, jatkuvasti neljä viikkoa, jonka aikana 4000 juutalaista tapettiin. 30. kesäkuuta, Nachtigall-pataljoonan miehet , jotka kokoavat puolituhatta juutalaista , pidätettiin kaduilla tarkastuspisteillä tai heidän kodeissaan. Heitä auttavat siviilihenkilöt, joilla on käsivarsinauhat, jotka järjestetään1 kpl elokuu, apupoliisivoimiksi, UP: ksi. Pidätettyjä vaaditaan kuljettamaan ruumiit ulos soluista. Kun työ on tehty, he kärsivät haukikisasta, nimittäin lyötyinä kuoliaaksi kahden rivin välillä Ukrainan pistimistä upseerin määräyksestä.
Samana päivänä tuhat juutalaista luovutetaan väkijoukon loukkauksiin ja iskuihin, jotka samalla peittävät kukilla saksalaiset sotilaat samalla kun kannustavat Hitleriä ja Banderaa. Yhteistyö Ukrainan väestöstä ja innostus osallistujat ohjataan, mikä kuvastaa laskennallinen politiikkaa terrorin. Auktoriteetti poistaa yksilön omantunnon lopulliset jarrut, jotka ovat moraalisia sääntöjä manipuloimalla ja hämmentämällä uhreja ja teloittajia. Yleisö kutsutaan ehdottomasti juhlalliseen mielenosoitukseen, joka huipentuu verilöylyyn.
Seuraavien viikkojen aikana tehtiin järjestelmällisesti seitsemäntuhatta pidätystä Sicherheitsdienstin (SD) kauan sitten laatimista luetteloista (ranskaksi: turvallisuuspalvelu). Kunnes lähtöään idän Ternopil päälle7Heinäkuun aamulla Nachtigall-pataljoona, siihen asti pääasiassa tavaravartioksi, osallistuu pidätyksiin. Noin kolme tuhatta pidätettyä teloitettiin Lvivin kunnan stadionilla.
Alussa Marraskuu 1941, saksalaiset luovat geton kaupungin pohjoispuolelle, jonka he nimittivät uudelleen Lembergiksi, kuten Itävallan ja Unkarin päivinä . Einsatzgruppen murha tuhansia vanhusten ja sairaiden juutalaisia, kun ne ylittävät Peltewna Street Bridge osaksi ghetto. SisäänMaaliskuu 1942, saksalaiset alkavat karkottaa juutalaisia Bełżecin tuhoamisleirille . SisäänElokuu 1942, yli 65 000 juutalaista karkotettiin Lembergin getosta ja tuhottiin. Tuhannet muut lähetetään läheiseen Janowskan pakkotyöleiriin . Kuukauden alussaKesäkuu 1943, geto tuhotaan ja tuhannet juutalaiset tapetaan jälleen joukkotapahtumassa. Ghetto-selviytyneet lähetetään Janowskan pakkotyöleirille.
27. heinäkuuta 1944, Puna-armeija ajaa Wehrmachtia pysyvästi kaupungista . Vuonna 1945 , vuosisatojen kestäneen puolalaisen läsnäolon jälkeen, alue liitettiin Neuvostoliiton liittona ja elossa olleet puolalaiset karkotettiin länteen, erityisesti Wrocławiin (saksaksi Breslau ) Ala-Sleesiassa , alueelle, joka oli siihen asti saksalainen, ja palasi sitten uudelleen Puola .
Ilman puolalaisia tai juutalaisia tämä kaupunki, siihen asti älyllinen ja monikulttuurinen sulatusuuni, on tyhjä aineestaan ja sen kuuluisimmista pääasukkaista.
Lvivin historiallinen keskusta kärsi paljon tästä ajanjaksosta. Kaupungissa ja jopa sen historiallisessa keskustassa on vielä muutama rakennus, jonka Neuvostoliitto on jättänyt. Vanhojen rakennusten julkisivut, jotka ovat kuluneet ajan ja huollon puutteen vuoksi, on kunnostettu hitaasti tämän ajanjakson jälkeen, vaikka kaupungilla on vaikeuksia palauttaa tämä vanha kortteli entiseen loistoonsa: tämä tilanne on verrattavissa St. Pietari ja Havana . Tämä ei estä kaupunkia olemasta ainoa maa voidaan sisällyttää World Heritage of UNESCO .
Laskelmat (*) tai väestöennusteet:
1750 | 1840 | 1851 | 1873 | 1880 | 1900 | 1910 |
---|---|---|---|---|---|---|
25 000 | 61,600 | 68 000 | 87,100 | 110,300 | 159,900 | 234 000 |
1915 | 1920 | 1926 | 1931 | 1939 | 1959 | 1970 |
---|---|---|---|---|---|---|
212 000 | 219,400 | 240 000 | 312 231 | 340 000 | 410 678 | 553 452 |
1979 | 1989 | 2001 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 |
---|---|---|---|---|---|---|
667,243 | 790 908 | 732 818 | 732,009 | 729,842 | 730 272 | 729,038 |
2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | - |
---|---|---|---|---|---|---|
729,429 | 728,350 | 727,968 | 726,772 | 724 713 | 724 314 | - |
Etninen ryhmä | 1900 | 1931 | 1959 | 2001 |
---|---|---|---|---|
Ukrainalaiset | 19,9% | 15,9% | 60,0% | 88,1% |
Venäläiset | 0% | 0,2% | 27,0% | 8,9% |
Juutalaiset | 26,5% | 31,9% | 6,0% | 0,3% |
Kiillottaa | 49,4% | 50,4% | 4,0% | 0,9% |
Vuonna 2012 pääkaupungin syntyvyys oli 8022 syntymää (verrattuna 7604 vuonna 2011) 11,0 / tuhat (vuonna 2011 10,7 / tuhat). Vuosien väestörakenteen laskun jälkeen kaupunki koki siten ensimmäisen luonnollisen kasvunsa vuoden aikana. Kuitenkin kuolleisuus nousi 11,0 promillea 2012 8010 kuolemantapausta vuoden aikana vastaan vasta 7892 kuolemantapausta 2011 nopeudella 10,8 promillea.
Lviv on pitkään kärsinyt investointien puutteesta infrastruktuuriin sekä Neuvostoliiton aikoina että Ukrainan itsenäisyyden jälkeen. Viime vuosina kunta on pyrkinyt parantamaan ja nykyaikaistamaan liikennejärjestelmäänsä ja toteuttanut vuonna 2011 joukkoliikenneverkon merkittävän uudistuksen. Lviv on myös alkanut kehittää pyörätieverkostoa.
Ensimmäiset raitiovaunulinjat vihitään käyttöön5. toukokuuta 1880. 31. toukokuuta 1894, viimeinen hevosten edelleen vetämä raitiovaunulinja on sähköistetty. Toisen maailmansodan ja Neuvostoliittoon liittämisen jälkeen useat linjat suljettiin, vaikka suurin osa infrastruktuurista oli säilynyt. Lisäksi paljon pysäkkejä poistetaan, ja tänään keskimääräinen etäisyys kahden pysäkin välillä on noin kaksi kilometriä.
Tällä hetkellä Lvivin verkostoon kuuluu 75 kilometriä rataa ja noin 220 raitiovaunua . Suurin osa raitiovaunuista on tyyppiä KT4, jonka Tatra on valmistanut Tšekissä . Uudet T4 + T4 toimivat linjalla n o 2. Vanhempia ajoneuvoja Gothaer Waggonfabrik ennen toista maailmansotaa käytetään edelleen huoltotöissä.
Lvivillä on yli 50 linjan linja- autoverkko, jota palvelevat pääasiassa suhteellisen uudet paikallisesti valmistetut linja-autot ja Saksan kaupungeista ostetut käytetyt linja-autot.
Sodan päättyessä ja monien kaupungista paenneiden asukkaiden palatessa Lviv koki voimakkaan väestönkasvun ja levisi melko nopeasti. Tätä nopeutti myös alueen raskaan teollisuuden kehittämisohjelma Neuvostoliiton viranomaisten päätöksellä. Vuodesta 1952 kuljetusvälineiden puutteen kompensoimiseksi johdinautolinjat alkoivat korvata poistetut raitiovaunulinjat . Myöhemmin rakennettiin monia muita linjoja yhdistämään asuntolan esikaupunki kaupunkiin. Nykyään kaupungissa liikkuu noin 200 vaunua , jotka on rakennettu enimmäkseen 1960-luvulla .
Lviv rautatieasema on suuri rautatie napa peräti yhdeksän riviä lähentyvät. Suurin osa Ukrainan kaupungeista sekä jotkut ulkomaiset kaupungit ovat suoraan yhteydessä Lviviin. Koska se on lähellä Puolan rajaa, rautatieliikennepalveluja on paljon tässä maassa. Monet junat kulkevat Przemyślin ja Rawa Ruskan läpi ylellisenä junana Kiova - Krakova -yhteydessä . Lisätietoja: Lviv Railway -sivusto (ukrainaksi) .
Lvivillä on kansainvälinen lentokenttä ( IATA- koodi : LWO), joka sijaitsee kaupungista lounaaseen, noin 3 km keskustasta. Sitä palvelee johdinauto ja bussi. Säännölliset kotimaiset ja kansainväliset yhteydet ovat olemassa Kiovan , Simferopolin , Moskovan , Varsovan , Frankfurtin , Wienin ja Dortmundin kanssa halpalentoyhtiön Wizzairin kanssa sekä muiden ulkomaisten kaupunkien kanssa.
Lentokenttä kunnostettiin osittain kaupungissa pidetyn UEFA : n vuoden 2012 jalkapallon Euroopan mestaruuden odotuksena .
Aikana Puolan Campaign ( maailmansota ), kaupunki on koti sotilastukikohta varustettu Lentokentän marraskuussa 1937 koostuvat kahdesta hävittäjälaivueittemme lentomatkan , The 161 th Puolan hävittäjälaivue ja 162 e .
Lvivin talous on suhteellisen monimuotoinen. Tietotekniikka- ala työllistää noin 12 000 henkilöä. Lvivillä on melkein 15% ukrainalaisesta työvoimasta tällä alalla. Alan suurin ukrainalaisen yrityksen Softserve (en) pääkonttori sijaitsee Lvivissä, jossa se työllistää noin 4000 työntekijää. Toinen kukoistava toiminta on matkailu. Hotelli- ja turisti-infrastruktuuria laajennettiin huomattavasti vuoden 2012 jalkapallon EM-kisojen aikana .
Jalkapallo: Karpaty Lviv , FK Lviv ja Rukh Lviv
Arena Lviv : Tämä vaihe on jalkapallo mahtuu 34915 ihmistä ja se oli yksi kahdeksasta stadioneilla isännöi 2012 EM . Se isännöi FK Lviv ja Rukh Lviv ja jotkut ottelut Euroopan Cup of Donetsk Shakhtar koska Venäjän ja Ukrainan konfliktin kaupungin Donetsk .
Ukraina Stadium : Tällä stadion on jalkapallon mahtuu 28051 ihmistä. Se isännöi Karpaty Lviv .
Lviv on tärkeä koulutus- ja tutkimuskeskuksessa vuonna Ukrainassa jossa asuu kaksitoista yliopistot , kahdeksan akatemioiden ja useita pieniä korkeakoulutuksen kouluissa. Yli 100 000 opiskelijaa koulutetaan vuosittain yli 50 korkeakoulussa. Kaupungissa on myös kahdeksan Ukrainan kansallisen tiedeakatemian laitosta , yli 40 tutkimuslaitosta .
Tärkeimmät yliopistot ovat:
Lviv on yksi Ukrainan uskonnollisen elämän keskuksista.
Katso yksityiskohtainen artikkeli Ukrainan luostareista kaupungissa.
Lentokentän Lviv on kohtaus tragedian vuoksi27. heinäkuuta 2002, kun SU27- hävittäjäkone törmäsi väkijoukkoon mielenosoituksen aikana, kuoli 83 ja loukkaantui 115 .
Kaupunki oli upotettu sisään joulukuu 2004jonka oranssin vallankumouksen siitä hetkestä, jolloin kireää presidentinvaalien lähes kääntyi etu vallan paikallaan. Hän kieltäytyi ensimmäisten joukossa Viktor Janukovychin voitosta .
Vuonna 2012 se isännöi jalkapallon EM-otteluita , mikä mahdollisti lisätä hotellikapasiteettiaan.
Näkymä Lviviin Haut-Châteausta
Panoraama vanhasta kaupungista
Lviv
Kaupungintalo, Rynok-aukio
Potockin palatsi
Arkkitehtuuri
Lvivin taidegalleria
Adam Mickiewicz -aukio
Svobody Avenue (Liberty)
Rynok-aukio
Shevchenko Avenue
Strysky-puisto
Armenian katedraali
Lvivin tutkijoiden talossa. Huhtikuu 2019.