Suuri varis

Corvus corax

Corvus corax Tämän kuvan kuvaus, myös kommentoitu alla Suuri varis Luokitus (COI)
Hallitse Animalia
Haara Chordata
Sub-embr. Selkäranka
Luokka Aves
Tilaus Passeriformes
Perhe Corvidae
Ystävällinen Corvus

Laji

Corvus corax
Linnaeus , 1758

IUCN: n suojelutila

(LC)
LC  : Vähiten huolta

Korppi ( Corvus corax ) on laji on linnun ja perheen on Corvidae . Se on Raven Ravenin jälkeen Passeriformes-luokan suurin lintu ja mahdollisesti raskain ohi . Koko pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyvä corvid-laji on laajin. Korpit elävät tyypillisesti 10-15 vuotta, mutta jotkut ihmiset ovat eläneet 40 vuotta. Nuoret voivat liikkua ryhmissä, mutta parit pysyvät yhdessä elinaikanaan, ja jokainen pari puolustaa aluetta . Kahdeksan alalajia on kuvattu pienillä fenotyyppisillä eroilla  ; Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat kuitenkin merkittäviä geneettisiä eroja populaatioiden välillä eri alueilla.

Korppi on ollut olemassa ihmisten kanssa tuhansia vuosia, ja joillakin alueilla se on niin yleistä, että sitä pidetään tuholaislajina . Osa sen menestyksestä johtuu sen kaikkiruokaisesta ruokavaliosta  ; Korppi on erittäin opportunistinen, ja se ruokkii ruhoa , hyönteisiä , ruokajätettä , jyviä , marjoja , hedelmiä , munia ja pieniä eläimiä. Tässä lajissa on havaittu useita merkittäviä ongelmanratkaisutapauksia, mikä viittaa siihen, että Raven on erittäin älykäs .

Raven on ollut vuosisatojen ajan myyttien ja esitysten aihe kansanperinnössä , taiteessa ja kirjallisuudessa . Useissa muinaisissa kulttuureissa, mukaan lukien Skandinaviassa , Irlannissa , Walesissa , Bhutan , The luoteisrannikolla ja Pohjois-Amerikan , Siperiassa ja koilliseen Aasiassa , Raven oli kunnioittivat jumala tai hengellinen symboli .

Kelttien joukossa Raven oli pyhä lintu. Hän oli Lug- jumalan seuralainen ja jumalallisen sanansaattaja. Hän oli myös lähettiläs toisesta maailmasta.

Morfologia

Kirjoittajien mukaan aikuisen Ravenin pituus  on 52-69 cm , siipien kärkiväli 115-160  cm ( Euroopassa  : 144-160  cm uroksella ja 124-138  cm naaralla). Lars Svenssonin, Killian Mullarneyn ja Dan Zetterströmin Ornitho-oppaan mukaan sen pituus on 54–67  cm ja siipien kärkiväli 115–130  cm . Alalaji Corvus corax tibetanus on suurin, on suurin, korkeintaan 69  cm: n pituus ja 144  cm in kärkiväli. Siipien kärkiväli-pituus-suhde on noin 2,09 tavalliselle korpelle. Esimerkiksi musta varis on 2.

Kirjoittajien mukaan sen paino vaihtelee edelleen 700: sta 1700  grammaan tai jopa 2000  grammaan . Se on raskain kulkuväylistä .

Lintujen jäähdytin alueilla kuten Himalajalla ja Grönlannin ovat yleensä suurempia kanssa hieman suurempi lasku , kun taas yksilöitä lämpimillä alueilla ovat pienempiä ja suhteellisesti pienemmän laskun.

Lasku on vahva, musta ja hieman kaareva. Häntä on suhteellisen pitkä, voimakkaasti asteikollinen ja kiilamainen lennossa, niska on melko massiivinen ja iiris on tummanruskea .

Höyhenpeite on yleensä musta, mutta siinä on värikkäitä sinertäviä ja violetteja heijastuksia. Kurkun höyhenet ovat pitkänomaisia, teräviä ja piikkisiä, ja kaulan höyhenen pohja on vaaleanharmaa ruskea. Nuorten höyhenpeite on samanlainen kuin aikuisten, mutta on tummempi, ja heidän iiriksensä ovat siniharmaita.

Suuren koonsa lisäksi korppi eroaa variksista vahvemmalla, paksummalla nokalla, pitkänomaisilla ja rypistyneillä kurkun höyhenillä ja timantinmuotoisella hännällä.

Käyttäytyminen

Ruoka

Raven on kaikkiruokainen ja opportunistinen  : sen ruokavalio vaihtelee paikasta, vuodenajasta ja siitä, mihin se törmää. Esimerkiksi kaatopaikkojen lähellä pesivien tavallisten korpien ruokavaliossa on suurempi prosenttiosuus jätteistä , teiden lähellä pesivillä kuluttaa enemmän selkärankaisia, jotka ovat törmänneet, ja ne , jotka pesivät kaukana näistä ruokalähteistä, kuluttavat enemmän niveljalkaisia ja kasveja .

Joissakin paikoissa ne ovat pääasiassa kauhanpoistajia , jotka ruokkivat ruhoja ja niihin liittyviä ruohoja ja Silphidae-eläimiä . Esimerkiksi, että tundralla ja Pohjois Slope Alaska , ravens täyttää noin puoli sen energian tarpeista saalistussuunnitelman (erityisesti pienille jyrsijöille Microtus ) ja toinen puoli tulee poistavaa (pääasiassa teurastetun karibujen ja kiirunoita ).

Heidän kasvipohjainen ruokavalionsa sisältää jyviä , marjoja ja hedelmiä . He metsästävät pieniä selkärangattomia , sammakkoeläimiä , matelijoita , pieniä nisäkkäitä ja lintuja . Vuosina 1984-86 tehdyssä tutkimuksessa Common Raven -ruokavaliosta Lounais- Idahossa (maatalousalueella) havaittiin, että viljat olivat hylkimispallojen pääkomponentti , vaikka myös pieniä nisäkkäitä, heinäsirkkoja , nautojen ja lintujen ruhoja kulutettiin. He varastoivat ylimääräisen ruoan, etenkin rasvaa sisältävän ruoan, ja piilottavat sen muiden variksien näkyviltä. He ryöstävät muiden lajien kuten Arktisen ketun ruokakätköjä . Talvella ne voivat myös liittää toisen koiran, The Grey Wolf , koska kleptoparasite ja seuraa sitä syövät ruhojen.

He voivat myös kuluttaa eläinten ulosteiden pilkkomattomat osat . Siipikarjan menestys on suurin niillä henkilöillä, jotka käyttävät jätettä elintarvikkeiden lähteenä.

Sosiaaliset suhteet ja älykkyys

Älykkyys

Variksella on yksi suurimmista aivoista kaikista lintulajeista. Tarkemmin sanottuna sen pallium on iso. Hän osoittaa myös useita taitoja, kuten ongelmanratkaisu, sekä muita kognitiivisia prosesseja, kuten jäljittely ja intuitio .

Intuition ja ongelmanratkaisun arvioimiseksi suunniteltu koe sisälsi lihapalan, joka oli sidottu köyteen, joka roikkui vaakasuorasta ahvenesta. Lihan saavuttamiseksi linnun täytyi seisoa ahvenen päällä, vetää köyttä useissa vaiheissa ja pitää köyttä jokaisessa vaiheessa lyhentääkseen sitä. Neljä viidestä suuresta korpesta läpäisi kokeen, ja siirtyminen epäonnistumisesta (ruoan ohittaminen tai vain köyden vetäminen) jatkuvaan ja ennakoitavaan menestykseen (lihan tuominen ahvenelle) tapahtui ilman ilmeistä oppimista .

Raven tiedetään varastavan ja piilottavan kiiltäviä esineitä, kuten pikkukiviä, metallipaloja ja golfpalloja. Yksi hypoteesi on, että tämä käyttäytyminen tekisi vaikutuksen muihin varisiin. Muut tutkimukset osoittavat, että nuoret varikset ovat uteliaita kaikesta uudesta ja että heidän kiinnostuksensa pyöreisiin ja kiiltäviin esineisiin perustuu niiden samankaltaisuuteen munien kanssa. Aikuiset menettävät tämän voimakkaan kiinnostuksen epätavalliseen ja muuttuvat neofobisiksi .

Äskettäin tutkijat tunnistivat lintujen pelaamisen. Nuoret korpit ovat yksi leikkisimmistä lintulajeista. Ne on havaittu alas vetämällä lumivalleissakin ilmeisesti hauskaa. He leikkivät jopa muiden lajien kanssa, esimerkiksi kissan susien ja koirien kanssa. Raven tunnetaan upeasta akrobaatiosta, kuten silmukoista.

Lajikohtaiset suhteet

Tämä laji on huuto tunnusomainen "Rrok-Rrok" syvä ja syvä, joka eroaa muista corvids. Sen monimutkaiseen sanastoon kuuluu "kolkutin", kuiva ja kivinen "kraa", kurkullinen ja matala kähinä sekä useita melkein musiikillisia huutoja.

Aivan kuten muut korvat , korppi voi jäljitellä ympäristönsä ääniä, mukaan lukien ihmisen ääni. Siinä on laaja valikoima ääniä, jotka kiinnostavat edelleen lintuharrastajia . Gwinner suoritti useita tutkimuksia 1960-luvun alussa, tallentamalla ja valokuvaamalla tuloksia yksityiskohtaisesti.

Tässä lajissa on havaittu 15-30 äänestysluokkaa, joista suurinta osaa käytetään sosiaalisen vuorovaikutuksen aikana. Tutkittuihin puheluihin kuuluvat hälytyspuhelut, lentopuhelut ja takaa-ajot. Raven tuottaa myös ei-ääniä, kuten siipien viheltämistä ja laskun napsauttamista. Taputusta ja napsautuksia kuultiin useammin naisilla kuin miehillä. Jos paria ei löydy, heidän kumppaninsa jäljittelee huutojaan kannustaakseen paluuta.

Yksi nuorten yksilöiden käyttäytyminen on ”rekrytointi”: hallitsevat nuoret varikset kutsuvat muita variksia tärkeistä ravintolähteistä (yleensä ruhosta). Bernd Heinrich olettaa, että tämän käyttäytymisen saaminen olisi antanut nuorten ylittää aikuisten määrän, mikä antaisi heille mahdollisuuden ruokkia ruhoja ilman, että heitä ajettaisiin pois. Tavallisempi selitys viittaa siihen, että yksilöt tekevät yhteistyötä vaihtamalla tietoja suurista nisäkäsruhoista, koska ne ovat liian suuria vain harvoille yksilöille.

Varikset tarkkailevat ja muistavat, missä muut suuret korpit piilottavat ruokansa, jolloin he voivat varastaa ruokaa siellä. Tämäntyyppinen varkaus on niin yleistä, että ihmiset matkustavat suurempia matkoja löytääkseen parempia välimuisteja omalle ruoalleen. On myös todettu, että suuret korpit teeskentelevät rakentavansa kätköjä tallettamatta niihin ruokaa, oletettavasti pettääkseen muita variksia.

Lajikohtaiset suhteet

Lisäksi pelien mainittu "älykkyys" kohta, Ravens on havaittu manipuloi muita eläimiä työn heidän, kuten kutsuvan susia ja Coyotes jotta paikalle raatoja . Sitten kulmahampaat avaavat porkkanan, jolloin variksille on helpompi päästä.

Jäljentäminen

Nuoret aloittavat rituaalien parittamisen nuorena, mutta eivät pari kahden tai kolmen vuoden ajan. Ilmakehän akrobatia, älykkyyttä osoittava käyttäytyminen ja kyky hankkia ruokaa ovat avaintekokäyttäytymistä. Yhdistämisen jälkeen parin jäsenet pyrkivät pesimään yhdessä koko elämän ajan, yleensä samassa paikassa. Ravenissa on havaittu uskottomuutta, kun miehet ovat käyneet naaraspuolisessa pesässä.

Pariskuntien on omistettava alue ennen pesän rakentamisen ja lisääntymisen aloittamista, joten he puolustavat kiivaasti aluetta ja sen resursseja. Pesivien alueiden koko vaihtelee alueen ruokalähteiden tiheyden mukaan. Pesä on syvä kuppi, joka on tehty oksista ja oksista, joita sisäinen juurikerros, muta ja kuori pitävät yhdessä. Sisustus on peitetty pehmeämmillä materiaaleilla, kuten peuran turkilla . Pesä sijoitetaan yleensä suureen puuhun, kallioperään tai harvemmin vanhoihin rakennuksiin tai käyttöpylväisiin.

Naaraat munivat 3-7 vaaleansinivihreää, ruskealla ja mustalla pilkullista munaa, tiheämmin kohti suurta päätä. Ne ovat pitkänomaisia, hieman päärynän muotoisia ja niiden koko on äärimmäinen: 42,5-63,0  mm × 29,0-42,5  mm . Suurimmalla osalla alue , muninta alkaa helmikuun lopulla. Kylmässä ilmastossa munat munitaan myöhemmin eli huhtikuussa Grönlannissa ja Tiibetissä . In Pakistan , oikeus asentaa tapahtuu joulukuussa. Ainoastaan ​​naaraspuoliset hautomot ja inkubaatio kestää 18 - 21 päivää. Uros voi kuitenkin leijua tai kyyristyä poikasten yli, suojata heitä inkuboimatta niitä. Nuoret poistuvat pesästä 35–42 päivää kuoriutumisen jälkeen, ja molemmat vanhemmat ruokkivat niitä. He ovat vanhempiensa luona kuusi kuukautta ensimmäisen lennon jälkeen.

Korppi voi elää pitkään, erityisesti vankeudessa tai suojattuna; Lontoon Towerissa asuneista ihmisistä on asunut yli 40 vuotta. Pitkäikäisyys luonnossa on huomattavasti lyhyempi: tyypillisesti 10 15 vuotta. Vanhin nauhoitettu villi yksilö oli 13-vuotias.

Levinneisyys ja elinympäristö

Elinympäristö

Suurin osa korpista mieluummin pesii ja ruokkii rannikkoalueita tai metsäalueita, joiden vieressä on suuria avoimia elinympäristöjä. Joillakin alueilla, joilla on paljon väestössä, kuten Kaliforniassa vuonna Yhdysvalloissa , ne ovat hyödyntäneet runsaasti ruokaa lähteitä ja heidän määränsä on kasvanut.

Divisioona

Korppi pystyy kukoistamaan monissa ilmasto-olosuhteissa: korvideista sen kantama on laajin. Sen kantama ulottuu koko Holarctic The Arctic ja lauhkean elinympäristöt Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa , että aavikoiden ja Pohjois-Afrikassa , ja saaria Pacific . Vuonna Brittein saarilla , se on yleisempää Skotlannissa , Pohjois- Englannissa ja Länsi -Irlannissa . Vuonna Tiibetissä , on havaittu, korkeudessa 5000  m ja jopa 6350  metrin päälle Everest .

Muutto

Korppi on yleensä vakituinen asukas kaikkialla arktista aluetta lukuun ottamatta . Nuoret ihmiset voivat levitä paikallisesti.

Systemaattinen

Raven oli yksi monista lajeista kuvannut Linné on kahdeksastoista th  -luvulla on Systema Naturae . Lisäksi siinä on edelleen Linnaeuksen määrittämä Coronus corax -nimimerkki . Se on Corvus- suvun tyyppilaji , joka on johdettu latinankielisestä sanasta varis. Lajin nimi κόραξ (corax) on kreikan sana varis tai korppi. Raven-nimeä on käytetty kuvaamaan useita (usein suuria) Corvus- suvun lajeja , vaikka nämä eivät välttämättä ole Corvus coraxin läheisiä sukulaisia . Jotkut, kuten Australian Raven ja Tasmanian Raven , liittyvät läheisemmin muihin Australian varisiin. Linnen kuvailemaa korppia kutsutaan nyt korpeksi . Naaraspuolta kutsutaan myös "varikseksi" .

Luettelo alalajeista

Ravenin lähimmät sukulaiset ovat Brown Crow ( C. ruficollis ) ja Pied Crow ( C. albus ) Afrikassa sekä valkokaulainen Raven ( C. cryptoleucus ) Lounais- Pohjois-Amerikassa . Kahdeksan alalajia tunnistetaan:

  • Corvus corax corax Linnaeus, 1758 ( lajin tyyppi ). Sen kantama ulottuu Euroopasta ja Baikaljärvi itään ja etelään Pohjois Iraniin ja Kaukasiassa alueella . Sillä on suhteellisen lyhyt kaareva lasku.
  • Corvus corax kamtschaticus Dybowski, 1883 esiintyy Koillis- Aasiassa ja integroituu C. c. Corax että Baikal alueella . Koko on välissä C. c. principalis ja C. c. rintakehä . Lasku on suurempi ja paksumpi kuin tyypin alalaji.
  • Corvus corax principalis Ridgway, 1887 esiintyy Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa . Runko on suuri ja suurin lasku, höyhenpeite on erittäin kiiltävä ja kurkun höyhenet ovat hyvin kehittyneitä.
  • Corvus corax sinuatus Wagler, 1829 löytyy etelä- ja keskiosissa Yhdysvalloissa ja Keski-Amerikassa . Se on pienempi ja pienempi ja kapeampi lasku kuin C. c. principalis . Revillagigedon saarten populaatiota on pidetty alalajina ( clarionensis ), mutta tätä ei yleensä hyväksytä.
  • Corvus corax subcorax Severtsov , 1873. Sen levinneisyysalue ulottuu Kreikasta itään Luoteis- Intiaan , Keski-Aasiaan ja Länsi- Kiinaan miehittämättä kuitenkaan Himalajan aluetta . Tämä alalaji on suurempi kuin C. c. corax, mutta siinä on suhteellisen lyhyet kurkun höyhenet. Höyhenpeitteen on yleensä musta, vaikka kaulan ja rintojen esittävät ruskea sävy samanlainen höyhenpeite ja Brown Crow ; tämä sävy näkyy paremmin, kun höyhenet ovat kuluneet. Niskan höyhenet ovat väriltään vaihtelevia, mutta niiden pohjassa ovat usein melkein valkeat.
  • Corvus corax tibetanus Hodgson, 1849 esiintyy Himalajalla . Se on suurin ja kiiltävin alalajista, jolla on pisin kurkun höyhenet. Lasku on suuri, mutta vähemmän vaikuttava kuin C. c. principalis ja kaulan höyhenen pohja on harmaa.
  • Corvus corax tingitanus Irby, 1874 esiintyy Pohjois-Afrikassa ja Kanariansaarilla . Se on pienin alalaji, jolla on lyhyimmät kurkun höyhenet ja tyypillinen kiiltävä höyhen. Lakiesitys on lyhyt mutta paksu ja culmen voimakkaasti kaarevat. Kulumisen myötä höyhenpeite muuttuu tummanruskeaksi päähän ja vartaloon.
  • Corvus corax varius Brünnich, 1764. Tätä alalajia esiintyy Islannissa ja Färsaarilla . Höyhenpeite on vähemmän kiiltävä kuin C. c. corax , koko on keskitaso ja kaulan höyhenen pohja on valkeahko (ei näy etäisyydeltä). Sammunut polymorfinen muoto, jolla oli osittain valkoinen höyhen, löytyi vain Färsaarilta, ja se tunnettiin siellä Pied Ravenina.

Muita alalajeja on ehdotettu, mukaan lukien:

  • Corvus corax canariensis Hartert & Kleinschmidt, 1901
  • Corvus corax clarionensis Rothschild & Hartert, 1902
  • Corvus corax hispanus Hartert & Kleinschmidt, 1901
  • Corvus corax laurencei Hume, 1873
  • Corvus corax sardus Kleinschmidt, 1903; verrattuna tyypin C. c. corax , sillä on suurempi, puristettu ja kaareva lasku, se on hieman pienempi ja asuu Korsikalla ja Sardiniassa .

Evoluutiohistoria

Yhteisen Raven kehittyi vuonna vanhassa maailmassa ylittää maan sillan Beringia ja Pohjois-Amerikkaan . Viimeaikaiset geneettiset analyysit DNA Ravens eri puolilla maailmaa ovat osoittaneet, että linnut voidaan jakaa ainakin kahteen clades  a kalifornialainen haaran , löytyy ainoastaan Lounais Yhdysvalloissa ja Holarctic haaran. , Läsnä muualla pohjoisella pallonpuoliskolla . Kahden sukupolven yksilöt muistuttavat toisiaan fyysisesti, mutta ryhmät ovat geneettisesti erillisiä ja alkoivat erota noin kaksi miljoonaa vuotta sitten.

Perustuen mitokondrion DNA , nämä tulokset osoittavat, että korppi muusta Yhdysvallat ovat enemmän liittyvät yksilöiden Euroopasta ja Aasiasta kuin Kalifornian haaran. Lisäksi yksilöt Kalifornian haaran ovat enemmän liittyvät läheisesti valkoniskakorppi ( C. cryptoleucus ) kuin yhteisen Ravens on Holarctic haaran. Sitä vastoin Holarctic-kladin varikset liittyvät läheisemmin Pied Crow'hin ( C. albus ) kuin Kalifornian klaadin yksilöt. Siksi varislajia, kuten perinteisesti määritellään, pidetään parafyleettisinä .

Yksi näiden yllättävien tulosten selittämiseksi esitetty hypoteesi on, että tavalliset korpit olisivat vakiinnuttaneet asemansa Kaliforniassa ainakin kaksi miljoonaa vuotta sitten ja olisivat eronneet Euroopan ja Aasian yksilöistä jääkauden aikana . Miljoona vuotta sitten joukosta Kalifornian kladia olisi kehittynyt toinen laji, Valkeakarvainen Raven . Muut holarktisen kladin yksilöt rekolonisoivat myöhemmin Pohjois-Amerikan Aasiasta, mahdollisesti samaan aikaan ihmisten kanssa. Taksonominen ratkaisu olisi harkita ainakin C. c. sinuatus erillisenä lajina. Itse asiassa tämä alalaji on välissä monissa pisteissä korvan ja valkoisen napin varren välillä. Lisäksi on pidetty eri tarpeeksi saada selvä kansankielinen nimi alussa XX : nnen  vuosisadan . Kysymykseen siitä, pitäisikö sinunatus liittyä valko-naped Raveniin, voitaisiin vastata geenisiirtoa ja ekologista siirtymistä koskevilla tutkimuksilla .

Tuore tutkimus Ravenin DNA: sta osoittaa, että alalajin C. c. tingitanus eroaa geneettisesti muusta Holarctic-kladista. Tätä alalajia esiintyy vain Pohjois-Afrikassa ja Kanariansaarilla . Tämä tutkimus osoittaa myös, että C. c. tingitanus eivät lisäänny muiden alalajien kanssa.

On huomattava, että ruskean varis ja korppi Edith vuonna Afrikassa näyttävät olevan jälkeläisiä Raven Group - afrikanvaris. Tämä ryhmä näyttää kehittyneen rinnakkain useilla (erityisesti ekologisilla ) näkökohdilla valkokaulaisten korpien ja alalajien C. c. Kanssa . sinuatus . Täten riippumatta mahdollisesta käytetystä taksonomisesta asemasta näyttää siltä, ​​että Korppi (ja vähemmässä määrin Pied Crow) esi-isillä on taipumus levitä kuivempaan ja subtrooppisempaan ilmastoon kostealla ja lauhkeella alueella , tämä tilanne synnyttää erillisiä sukulinjoja. Jos tarkastelemme C. c. tingitanus , tällainen Välimeren ilmastoon sopeutuneiden korppien evoluutio olisi tapahtunut neljä kertaa siitä hetkestä lähtien, kun Korppi ja Pied Crow eivät olleet vielä erillään .

Raven ja mies

Väestönsuojelu ja hallinta

Ravenin levinneisyys on laaja, eikä laji ole vaarassa sukupuuttoon . Joillakin alueilla elinympäristöjen menetys ja vaino ovat aiheuttaneet paikallista vähenemistä . Korppi voi vahingoittaa pähkinä- ja viljakasveja ja vahingoittaa karjaa . Erityisesti se voi tappaa lapsia , karitsoja ja vasikoita . Varikset hyökkäävät tyypillisesti nuorten nautojen päähän, mutta karjankasvattajat voivat väärin tunnistaa heidän saalistavan käyttäytymisensä.

Mojaven aavikon länsipuolella ihmisten siirtokunnat ja maan kehitys ovat johtaneet siihen, että Ravenin populaatiot lisääntyvät arviolta 16: lla 25 vuoden aikana. Kaupungit, kaatopaikat, tekojärvet ja jätevedenpuhdistamot luovat lintujen ravintoa ja vettä. Varikset käyttävät myös apupylväitä ja koristepuita pesimäpaikkana ja houkuttelevat törmätyt eläimet moottoriteillä. Mojaven aavikon väestön nopea kasvu on lisännyt huolta aavikkokilpikonnasta , uhanalaisesta lajista . Korppi on tämän lajin nuorten petoeläin, jolla on pehmeä kuori ja joka liikkuu hitaasti.

Suurten varisjoukkojen hallintaan sisältyy ansoja , metsästystä ja yhteydenpitoa kaatopaikkojen johtajiin altistuvan jätteen määrän vähentämiseksi. Historiallisesti metsästys bonukset myönnettiin kannustaa väestöä valvontaa Suomessa keskellä XVIII nnen  vuosisadan vuoteen 1923. tappaminen tapahtui rajoitetusti vuonna Alaskassa , missä kasvu väestön Ravens uhan allihaahka ( Polysticta stelleri ), haavoittuva laji .

Pidetään usein viranomaisten kuin haitallinen saalistaja saattaa vaarantaa populaatioita tiettyjen luonnonvaraisten tai kotieläiminä pidettäviä lintuja, Raven on tarkoitus poistamista kampanjoiden (ampumalla sulkien). Tämän corvidin saaliin vaikutus sen mahdolliseen saaliin on kuitenkin yleensä rajallinen.

Suojauksen tila

Kulttuuriviitteet

Tarinoissa ja kirjallisuudessa on monia viitteitä "variksille". Useimmat viittaavat tavallisiin Raven- lajeihin . Korpit ovat usein hahmoja perinteisissä Pohjois-Amerikan, Siperian ja Pohjoismaiden myytteissä ja tarinoissa. Lisäksi edustavat henget todellisen varisten, varikset kuvataan usein konna , sankari tai luoja ihmisten .

Varis on pitkään pidetty pahaenteiseksi linnuksi sen mustan höyhenen, käheän huudon ja huuhtelun vuoksi. Se kiinnostaa myös myyttien ja legendojen kirjoittajia. Claude Lévi-Strauss ehdotti strukturalistista hypoteesia , jonka mukaan varis sai kojootin tavoin myyttisen aseman, koska sen nähtiin olevan välittäjä elämän ja kuoleman välillä.

Edgar Allan Poe on myös kiinnostunut siitä runossaan Le Corbeau , joka toistaa jatkuvasti ”Jamais Plus” ( alkuperäisessä versiossa Nevermore ) .

Huomautuksia ja viitteitä

  1. Noragh Jones, Ravenin voima, Käärmeen viisaus: Kelttien naisten hengellisyys , Floris Books,1995, 240  Sivumäärä ( ISBN  0-940262-66-5 , lue verkossa )
  2. Hermann Heinzel, Richard Fitter ja John Parslow, Heinzel Guide to European Birds , 2014.
  3. Lars Svensson, Killian Mullarney ja Dan Zetterström, Euroopan linnut, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä , Éditions Delachaux ja Niestlé, 2012.
  4. Roger Tory Peterson, Jacques Bosser, Guy Mountfort ja Philippe Arthur Dominic Hollom, opas Peterson Ranskan ja Euroopan linnuista , Editions Delachaux ja Niestlé, 2012.
  5. W.I.Boarman & B. Heinrich, ”  Korppi ( Corvus corax )  ”, Pohjois-Amerikan linnut , voi.  476,1999, s.  1–32 ( DOI  10,2173 / bna 476 )
  6. Goodwin. s.  138-139
  7. Goodwin. s.  138
  8. S.Vere Benson, The Observer Book of Birds , Lontoo, Frederick Warne & Co. Ltd,1972, 222  Sivumäärä ( ISBN  0-7232-1513-8 )
  9. Manuel Nogales & Elizabeth C. Hernández, ”  Ravien ruokavalio Kanariansaarten El Hierrolla  ”, Journal of Field Ornithology , voi.  68, n °  3,1997, s.  382-391 ( luettu verkossa , käytetty 16. toukokuuta 2007 )
  10. AL Nelson, "  Joitakin alkukesän ruokavalintoja American Ravenista Kaakkois-Oregonissa  ", Condor , voi.  36, n o  1,1934, s.  10-15 ( luettu verkossa , käytetty 16. toukokuuta 2007 )
  11. Stanley A. Temple, "  Ravensin talven ruokailutottumukset Alaskan arktisella rinteellä  ", Arctic , Voi.  27, n o  1,1974, s.  41–46 ( lue verkossa , kuultu 16. toukokuuta 1007 )
  12. AJ Gaston & RD Elliot, "  Ravens Corvus -korauksen saalistaminen Brunnichin Guillemot Uria lomvia -muniin ja -poikasiin ja sen mahdollinen vaikutus lisääntymispaikkavalintaan  ", Ibis , voi.  138,1996, s.  742-748
  13. Kathleen A. Engel ja Leonard S. Young, ”  Paikalliset ja ajalliset mallit Ravenin ruokavaliossa Lounais-Idahossa.  », Condor , til.  91, n °  2Toukokuu 1989, s.  372-378 ( luettu verkossa , käytetty 16. toukokuuta 2005 )
  14. Goodwin. s.  139
  15. Vincent Careau, Nicolas Lecomte, Jean-François Giroux & Dominique Berteaux, ” Tavalliset ravennit haittaavat arktisen ketun ruokakätköjä   ”, Journal of Ethology , voi.  25, n o  1,tammikuu 2007, s.  79-82 ( DOI  10.1007 / s10164-006-0193-7 )
  16. Daniel Stahler, Bernd Heinrich & Douglas Smith, ”  Tavalliset korpit, Corvus corax , yhdistyvät ensisijaisesti harmaisiin susiin, Canis lupus , talvehtimisstrategiana  ”, Animal Behavior , voi.  64, n o  2elokuu 2002, s.  283-290 ( DOI  10.1006 / anbe.2002.3047 )
  17. William B. Kristan, William I. Boarman ja John J. Crayon, "Ravenssi koostumus tavallisista korpista  Länsi-Mojaven aavikon kaupunki- ja villieläinten rajapinnassa  ", Wildlife Society Bulletin , voi.  32, n o  1,Maaliskuu 2004, s.  244-253 ( DOI  10.2193 / 0091-7648 (2004) 32 & # 91; 244: DCOCRA & # 93; 2.0.CO; 2 )
  18. "  PBS Nature: The Bird in Black  " , Yleislähetyspalvelu (katsottu 7. toukokuuta 2007 )
  19. Bernd Heinrich, "  Kokeellinen tutkimus oivalluksesta korpissa (Corvus Corax)  ", The Auk , voi.  112, n °  4,1995, s.  994-1003 ( luettu verkossa , käytetty 16. toukokuuta 2007 )
  20. Marzluff ja Angell s.  232
  21. Kijne M & Kotrschal K (2002) "Neofobia vaikuttaa elintarvikekoon valintaan ryhmäravinnolla tavallisissa korpissa ( Corvus corax )". Acta ethologica 5 (1): 13-18
  22. Savage s.  70 - 71
  23. Savage s.  76
  24. (de) E. Gwinner, "  Untersuchungen über das ausdrucks und Sozialverhalten des Kolkraben ( Corvus corax L.)  " , Zeitschrift für Tierpsychologie , voi.  21, n °  6,1964, s.  657-748
  25. ( Oiseaux.net 2008 )
  26. Goodwin. s.  142
  27. Bernd Heinrich, Ravens talvella , New York, Summit Books,1989, 379  Sivumäärä ( ISBN  0-671-67809-4 )
  28. Gareth Huw Davies, "  Bird Brains  " , Lintujen elämä , PBS (katsottu 11. toukokuuta 2007 )
  29. Ned Rozell, "  The Raven's Game of Hide and Seek  " , Alaska Science Forum , Geophysical Institute, University of Alaska Fairbanks (käytetty 7. toukokuuta 2007 )
  30. Marzluff ja Angell s.  230
  31. "  Oregon Zoo Animals: Common Raven  " (katsottu 19. toukokuuta 2007 )
  32. Heinrich, B. (1999). Ravenin mieli: Tutkimuksia ja seikkailuja susi-lintujen kanssa s.  119-120 . New York: Cliff Street Books. ( ISBN  978-0-06-093063-9 )
  33. Savage s.  35
  34. Jiří Félix , Euroopan maiden linnut , Pariisi, Gründ ,1986, 17 th  ed. , 320  Sivumäärä , 22  cm × 30  cm ( ISBN  2-7000-1504-5 ) , s.  312
  35. Steve Madge, Varikset ja jayt: opas maailman variksille, jayille ja harakoille , Lontoo, Christopher Helm, coll.  "  Kypärän tunnistusoppaat  ",1999( 1 st  toim. 1994) ( ISBN  0-7136-3999-7 )
  36. (De) Eberhard Gwinner, "  Beobachtungen über Nestbau und Brutpflege des Kolkraben ( Corvus corax L.) in Gefangenschaft  " , Journal of Ornithology , voi.  106, n °  2Huhtikuu 1965, s.  145-178 ( DOI  10.1007 / BF01793758 )
  37. Goodwin. s.  141
  38. Roger B. Clapp, M. Kathleen Klimkiewicz ja Anthony G. Futcher, "  Pohjois-Amerikan lintujen pitkäikäisyystiedot: Columbidae kautta Paridae  ", Journal of Field Ornithology , voi.  54, n °  21983, s.  123–137 ( luettu verkossa , käytetty 16. toukokuuta 2007 )
  39. Yhdysvaltain geologinen tutkimuskeskus, "  Scientists Estimate Risk of Raven Predation on Desert Tortoises in the Western Mojave Desert  " (tarkastettu 11. toukokuuta 2007 )
  40. Goodwin. s.  70
  41. Finn Salomonsen, Gronlands Fugle = Grönlannin linnut , Kööpenhamina, Munksgaard,1950( LCCN  a + 51000710 )
  42. (La) C von Linné, Systema naturae per regna tria naturae, secundum-luokat, ordiinit, suvut, lajit, cum characteribus, differentiis, synonymis, locis. Tomus I. Editio decima, reformata. , Holmiae. (Laurentii Salvii).,1758, 105  SivumääräC. ater, dorso caerulescente, cauda subrotundata.
  43. DP Simpson, Cassell's Latin Dictionary , Lontoo, Cassell Ltd.,1979, 5 th  ed. , 883  Sivumäärä ( ISBN  0-304-52257-0 )
  44. (in) Henry Liddell & Robert Scott , kreikkalainen-Englanti Lexicon (lyhennetty painos) , Iso-Britannia, Oxford University Press ,1980( ISBN  0-19-910207-4 )
  45. ( Goodwin )
  46. (in) Monroe BL Jr. & CG Sibley, A World Tarkistuslista Linnut , Yale University Press,1993, 400  Sivumäärä ( online-esitys )
  47. Goodwin. s.  70-72
  48. (De) Ferdinand paroni von Droste, “  Vogelfauna der Färöer (Färöernes Fuglefauna af Sysselmaand Müller 1862.) Aus dem Dänischen übersetzt und mit Anmerkungen versehen. Teil 1.  ” , J. Ornithol. , voi.  17, n °  21869, s.  107-118 ( DOI  10.1007 / BF02261546 )
  49. Paul Paris , Ranskan eläimistö , voi.  2: Linnut , Pariisi, Paul Lechevalier,1921, 473  Sivumäärä , 16  cm × 24,5  cm ( lue verkossa ) , s.  65
  50. Marzluff ja Angell s.  86
  51. Yhdysvaltain geologinen tutkimuskeskus, "  California Ravens Are a Breed Apart  " (käytetty 11. toukokuuta 2007 )
  52. KE Omland, CL Tarr, WI Boarman, JM Marzluff & RC Fleischer, ”Salaperäinen geneettinen vaihtelu ja parafyylisesti korpissa  .  ”, Proceedings of the Royal Society Biological Sciences , voi.  B-sarjan, n o  267,2000, s.  2475-82
  54. Marzluff ja Angell s.  86-87
  55. Jason M. Baker ja Kevin E. Omland, ”  Kanariansaarten Ravens Corvus corax tingitanuksella on erillinen mtDNA  ”, Ibis , voi.  148, n °  1,tammikuu 2006, s.  174 ( DOI  10.1111 / j.1474-919X.2006.00493.x )
  56. Kenneth H. Larsen & John H. Dietrich, "  Korppi-populaation vähentäminen karitsanpaikoilla DRC-1339: llä  ", Journal of Wildlife Management , voi.  34, n o  1,Tammikuu 1970, s.  200–204
  57. Lampaiden ja vuohien kuolemantapaus , Kansallinen maataloustilastopalvelu , 6. toukokuuta 2005 ( lue verkossa )
  58. (en) WI Boarman, Proceedings of Symposium 1992 , Kalifornia,1993( lue verkossa ) , s.  113-117
  59. M. Pohja-Mykrä, T. Vuorisalo & S. Mykrä, "  Metsästyspalkkiot historiallisen villieläinten hoidon ja riistan suojelun keskeisenä mittana: Suomen palkkio-ohjelmat 1647–1975  ", Oryx , voi.  39, n o  3,2005, s.  284-291 ( DOI  10.1017 / S0030605305000785 )
  60. Minerals Management Service, Alaska, "  Korppien ( Corvus corax ) ruokinta-ekologia Alaskan rannikkotasangolla (AK-93-48-51)  " , Minerals Management Service,2007(katsottu 24. toukokuuta 2007 )
  61. Christine F.Madden, Beatriz Arroyo ja Arjun Amar, ”  Katsaus korvidien vaikutuksiin lintujen tuottavuuteen ja runsauteen  ”, Ibis , voi.  157, n o  1,tammikuu 2015, s.  1–16 ( DOI  10.1111 / ibi.12223 )
  62. Rakenteellinen antropologia, s.  224

Katso myös

Bibliografia

  • Goodwin D., maailman varikset , Queensland University Press, St Lucia, Qld,1983( ISBN  0-7022-1015-3 ).
  • Madge S. & Burn H. (1996) Varikset ja Jays. Opas variksille, harmaille ja harakkaille ympäri maailmaa . Vigot, Pariisi, 184 Sivumäärä
  • John M. Marzluff ja Tony Angell, seurassa Crows ja Ravens ,2005, 384  Sivumäärä ( ISBN  0-300-10076-0 )
  • Candace Savage , lintujen aivot: variksen, korpien, harakoiden ja harmaiden älykkyys ,1995, 134  Sivumäärä ( ISBN  1-55054-189-7 )
  • Heinrich, B. (1999). Raven Mind: Tutkimukset ja seikkailut Wolf-Birdsin kanssa. New York: Cliff Street Books. ( ISBN  978-0-06-093063-9 )
  • Lévi-Strauss, C. rakenteellinen antropologia . Trans. Claire Jacobson. New York: Peruskirjat, 1963.
  • Michel Pastoureau , ”  Varisvaris, epäonni lintu?  » , Ranskan kulttuurista ,29. joulukuuta 2020.

Taksonomiset viitteet

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ulkoiset linkit

Lähde