Lutecium | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() Kuutiosenttimetrin lutetium-kuutio. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti jaksollisessa taulukossa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Symboli | Lukea | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sukunimi | Lutecium | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomiluku | 71 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ryhmä | 3 tai na | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aika | 6 th aikana | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lohko | Lohko d tai f | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Element perhe | Lantanidi | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektroninen kokoonpano | [ Xe ] 4 f 14 5d 1 6 s 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronit by energiataso | 2, 8, 18, 32, 9, 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomic ominaisuudet elementin | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomimassa | 174,9668 ± 0,0001 u | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomisäde (laskettu) | 175 pm ( 217 pm ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovalenttinen säde | 187 ± 20 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hapetustila | 3 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronegatiivisuus ( Pauling ) | 1.27 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Oksidi | Heikko pohja | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ionisointienergiat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1 re : 5.42586 eV | 2 e : 13,9 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 e : 20,9594 eV | 4 e : 45,25 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5 e : 66,8 eV | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vakaimmat isotoopit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yksinkertaiset kehon fyysiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavallinen tila | kiinteä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilavuusmassa |
9,841 g · cm -3 ( 25 ° C ) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kristallijärjestelmä | Kompakti kuusikulmainen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väri | Hopeanvalkoinen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusiopiste | 1663 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiehumispiste | 3 402 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusioenergia | 18,6 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrystysenergia | 355,9 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Molaarinen tilavuus | 17,78 × 10-6 m 3 · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrynpaine | 2460 Pa on 1936 K | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Massalämpö | 150 J · kg -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sähkönjohtavuus | 1,85 x 10 6 S · m -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämmönjohtokyky | 16,4 W · m -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o CAS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o ECHA | 100 028 275 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Varotoimenpiteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SGH | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() Vaara H228, P210, H228 : Syttyvä kiinteä aine P210 : Suojaa lämmöltä / kipinöiltä / avotulelta / kuumilta pinnoilta. - Tupakointi kielletty. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lutetium (tai lutetium ) on alkuainetta symboli Lu ja järjestysluku 71 . Tämä on viimeinen osa perheen ja Lantanidit ja lukeutuu harvinaisten maametallien .
Lutetium on hopeanharmaa metalli, joka on pehmeää ja sitkeää . Sen sovellukset ovat rajalliset sen harvinaisuuden ja korkean hinnan vuoksi. Tämän elementin tuotanto edellyttää itse asiassa sen erottamista muista harvinaisista maametalleista, joiden kanssa sitä on aina läsnä.
Lutécium on oppinut johdannainen Lutèce (in Latin Lutetia ), kun otetaan huomioon sen löytäjä kunniaksi kaupungin Pariisi . Vuonna 1949 IUPAC muutti uuden elementin oikeinkirjoituksen lutetiumiksi . Ranskaksi lutetiumin kirjoitusmuunnos hyväksytään, vaikka lutetium näyttää olevan yleisempi.
Löydöstä käydyn keskustelun takia alkuaine on jo pitkään nimetty cassiopeiumiksi (symboli Cp ) saksankielisissä maissa. Tämä käytäntö on nyt vanhentunut.
Harvinaisten maametallien löytöjä. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kaaviot harvinaisten maametallien löytöistä. Suluissa olevat päivämäärät ovat löytöpäivämääriä. Haarat edustavat elementtien erottelua vanhasta (yksi uusista elementeistä, jotka säilyttävät vanhan nimen, paitsi didyma). |
Lutetium on viimeinen kuvattujen lantanidien joukosta , vain radioaktiivista ja epävakaata prometiumia ei vielä tunnettu. Kolme kemistiä löysi sen lähes samanaikaisesti ja itsenäisesti vuonna 1907: ranskalaiset Georges Urbain , itävaltalainen Carl Auer von Welsbach ja amerikkalainen Charles James (vuonna) , jotka kumpikin tutkivat ytterbiiniä , jonka Jean Charles de Galissard Marignac löysi vuonna 1878 , ja uskottiin koostuu puhtaasta ytterbiumoksidista .
4. marraskuuta 1907, Urbain osoittaa Pariisin Académie des Sciencesille , että ytterbine de Marignac koostuu itse asiassa kahdesta erillisestä elementistä. Hän ehdottaa niiden nimeämistä néo-ytterbiumiksi "sekaannusten välttämiseksi Marignacin vanhan elementin kanssa" ja lutécium , "johdettu Pariisin vanhasta nimestä". Hieman myöhemmin19. joulukuuta 1907, von Welsbach ilmoittaa, että hänen vuodesta 1905 lähtien tehty työ yterterbium-suolojen murto-kiteytyksestä osoittaa spektrit, jotka osoittavat kahden erillisen elementin olemassaolon. Hän suosittelee nimityksiä cassiopeium ( Cp Cassiopeia- tähdistön jälkeen , mikä vastaa lutetiumia) ja aldebaraani ( Ad , tähti Aldebaran , korvaa ytterbium). Samalla New Yorkin yliopistossa Charles James oli pystynyt eristämään suuria määriä ytterbium-kumppania kesällä 1907. Saatuaan tiedon Georges Urbainin ilmoituksesta, hän luopui uuden elementin isyyden vaatimisesta. . Silti kolmen tutkijan joukossa hän oli luultavasti tutkimuksen edistynein.
Seuraavina vuosina Urbain ja von Welsbach taistelivat löydön tekijästä konfliktissa, jota pahentivat Ranskan ja Itävallan-Unkarin väliset poliittiset jännitteet . Vuonna 1909 kansainvälinen atomipainotoimikunta ( lopullisesti) antoi lopulta etusijan lutetium Georges Urbainille (réorthographié lutetium ), säilyttäen toisen elementin ytterbiumin nimen. 1950-luvulle saakka monet saksankieliset kemistit jatkoivat kuitenkin termin cassiopeium käyttöä .
Lantanidin supistumisen ilmiö tekee lutetiumista tämän perheen pienimmän elementin (atomisäde 175 pm ), kun taas sillä on suurin atomiluku . Näin ollen se osoittaa myös korkein tiheys ( 9,84 g · cm -3 ), sulamispiste ( 1663 ° C ) ja kiehumispiste ( 3402 ° C ) kaikkien lantanidien .
Lutetiumin fysikaalisilla ja rakenteellisilla ominaisuuksilla on monia yhtäläisyyksiä siirtymämetallien kanssa , erityisesti skandiumin ja yttriumin kanssa . Näistä seikoista huolimatta, lantaani on jo pitkään alapuolella yttrium sisään määräajoin taulukoissa kuin ensimmäinen osa d-lohkon , kun taas lutetiumin mainittiin viimeinen osa f-lohkon . Tämä johtuu osittain virheistä näiden elementtien elektronisen kokoonpanon arvioinnissa . Tuoreemmat spektroskooppiset tutkimukset ovat osoittaneet, että 71 lutetiumin elektronia on järjestetty konfiguraation [ Xe ] 4f 14 5d 1 6s 2 mukaan . Kun se menee kemialliseen reaktioon, atomi menettää kaikki kolme elektronia s- ja d- orbitaaleista , mikä on epätavallista, koska useimpien muiden lantanidien reaktioissa on mukana f-kiertoradan elektroneja. Siksi on nyt yleisesti hyväksyttyä aloittaa lohko d lutetiumilla eikä enää lantaanilla .
Lutetium reagoi useimpien ei-metallien kanssa , erityisesti korkeissa lämpötiloissa. Se reagoi hitaasti hapen kanssa normaaleissa olosuhteissa ja nopeammin kosteuden läsnä ollessa, ja palaa helposti 150 ° C: sta muodostaen oksideja . Metalli liukenee helposti heikkoihin happoihin muodostaen värittömiä liuoksia, jotka sisältävät kolmiarvoisia ioneja .
Lutetiumyhdisteet sisältävät alkuaineen aina +3- hapetustilassa . Useimpien lutetiumsuolojen vesiliuokset ovat värittömiä ja muodostavat kuivauksen aikana valkoisia kiteisiä kiinteitä aineita jodidia lukuun ottamatta . Liukenevat suolat, kuten nitraatti , sulfaatti tai asetaatti muodossa hydraatteja , kun kiteytyminen . Oksidi , hydroksidi , fluoridi , karbonaatti , fosfaatti ja oksalaatti ovat veteen liukenemattomia.
Lutetiumia esiintyy maan päällä kahden isotoopin muodossa : 175 Lu ja 176 Lu. Ensimmäisen tiedetään olevan stabiili ja sen osuus on 97,4% alkuaineen luonnollisesta runsaudesta. Toinen on alkeellinen radionuklidi, jonka puoliintumisaika ylittää maailmankaikkeuden ikän : 3,78 × 10 10 vuotta.
32 synteettistä radioisotooppia on karakterisoitu.
Lutetium on thuliumin kanssa harvinaisin lantanideista. Esillä olevan 0,5 ppm on maankuoren , se on kuitenkin paljon yleisempää kuin tiettyjä metalleja, kuten hopeaa , elohopeaa tai vismutti .
Lutetiumia löytyy useimpien muiden harvinaisten maametallien joukosta , mutta se ei ole koskaan puhdasta, ja sitä on vaikea erottaa muista alkuaineista. Lutetiumin pääasiallinen kaupallinen malmi on monatiitti , karkealla kaavalla (Ce, La, Th) PO 4, joka sisältää 0,003% lutetiumia. Tärkeimmät kaivokset sijaitsevat kansantasavallassa Kiinan , The Yhdysvallat , Brasilia , Intia , Sri Lanka ja Australiassa . Lutetiumin tuotanto maailmassa on noin 10 tonnia. Pure lutetium on eristetty klo XX : nnen vuosisadan ja on erittäin vaikea saavuttaa: tämä on yksi kalleimmista harvinaisia maametalleja.
Ne ovat hyvin rajallisia, erityisesti hinnan vuoksi muihin lantanideihin verrattuna. Lutetium voidaan käyttää katalyyttinä on halkeilua , hydraus ja polymerointi .
177 Lu- isotooppi , jonka jakso on 6,7 päivää, saadaan 176 Lu : n neutroniaktivaatiolla . Se on β-säteilyn emitteri - jota käytetään ydinlääketieteessä tiettyjen neuro-endokriinisten kasvainten hoitoon. Sitä tuotetaan Laue-Langevin -instituutissa yksityiselle yritykselle.
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | ||||||||||||||||
1 | H | Hei | |||||||||||||||||||||||||||||||
2 | Li | Olla | B | VS | EI | O | F | Syntynyt | |||||||||||||||||||||||||
3 | N / A | Mg | Al | Joo | P | S | Cl | Ar | |||||||||||||||||||||||||
4 | K | Se | Sc | Ti | V | Kr | Mn | Fe | Co | Tai | Cu | Zn | Ga | Ge | Ässä | Se | Br | Kr | |||||||||||||||
5 | Rb | Sr | Y | Zr | Huom | Mo | Tc | Ru | Rh | Pd | Ag | CD | Sisään | Sn | Sb | Sinä | Minä | Xe | |||||||||||||||
6 | Cs | Ba | Tämä | PR | Nd | Pm | Sm | Oli | Gd | Tb | Dy | Ho | Er | Tm | Yb | Lukea | Hf | Sinun | W | Re | Luu | Ir | Pt | Klo | Hg | Tl | Pb | Bi | Po | Klo | Rn | ||
7 | Fr | Ra | Ac | Th | Pa | U | Np | Voisi | Olen | Cm | Bk | Vrt | On | Fm | Md | Ei | Lr | Rf | Db | Sg | Bh | Hs | Mt | Ds | Rg | Cn | Nh | Fl | Mc | Lv | Ts | Og | |
8 | 119 | 120 | * | ||||||||||||||||||||||||||||||
* | 121 | 122 | 123 | 124 | 125 | 126 | 127 | 128 | 129 | 130 | 131 | 132 | 133 | 134 | 135 | 136 | 137 | 138 | 139 | 140 | 141 | 142 |
alkali Metals |
Alkalinen maa |
Lantanidit |
siirtyminen metallit |
Huono metalli |
Metalli- aukot |
Ei- metallit |
halogeeni geenit |
Noble kaasujen |
Kohteet luokittelemattomat |
Aktinidit | |||||||||
Superaktinidit |