Teknetium | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti jaksollisessa taulukossa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Symboli | Tc | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sukunimi | Teknetium | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomiluku | 43 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ryhmä | 7 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aika | 5 th aikana | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lohko | Lohko d | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Element perhe | Siirtymämetalli | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektroninen kokoonpano | [ Kr ] 4d 5 5s 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronit by energiataso | 2, 8, 18, 13, 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomic ominaisuudet elementin | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomimassa | 98 u | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomisäde (laskettu) | 135 pm ( 183 pm ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovalenttinen säde | 147 ± 19 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hapetustila | 4, 6, 7 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronegatiivisuus ( Pauling ) | 1.9 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Oksidi | Vahva happo | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ionisointienergiat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1 re : 7,28 eV | 2 e : 15,26 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 e : 29,54 eV | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vakaimmat isotoopit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yksinkertaiset kehon fyysiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavallinen tila | kiinteä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilavuusmassa | 11,50 g · cm -3 (laskettu) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kristallijärjestelmä | Kompakti kuusikulmainen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väri | Metalliharmaa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusiopiste | 2 157 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiehumispiste | 4265 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusioenergia | 24 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrystysenergia | 660 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Molaarinen tilavuus | 8,63 × 10-6 m 3 · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrynpaine | 0,0229 Pa ( 2467,85 ° C ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Massalämpö | 210 J · kg -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sähkönjohtavuus | 6,7 x 106 S · m- 1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämmönjohtokyky | 50,6 W · m -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o CAS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o ECHA | 100.028.305 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N O EY | 231-136-0 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Varotoimenpiteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() Radioelementti, jolla on merkittävää toimintaa |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Teknetium on alkuaine on atomi numero 43, symboli Tc.
Teknetium on kevyin alkuaine, jolla ei ole stabiilia isotooppia . Tämän luonnossa harvoin esiintyvän metallisen harmaan radioaktiivisen siirtymämetallin kemialliset ominaisuudet ovat reniumin ja mangaanin välillä . Sen nimi tulee kreikkalaisesta τεχνητός , tekhnêtos , joka tarkoittaa "keinotekoinen": se oli ensimmäinen keinotekoisesti tuotettu kemiallinen alkuaine . Teknetium on myös kevyin keinotekoisen luomisen löydetyistä elementeistä.
Teknetium-99m ( 99m Tc), joka on isotooppi alhaisen puoli-elämän , säteilevät säteitä y , käytetään Isotooppilääketieteessä suorittaa monia diagnoosit . Toinen isotooppi, teknetium-99 ( 99 Tc), on pitkäikäinen ja on β-hiukkasten lähde . Lisäksi perteknetaatti -ionin (TcO 4 - ) on ehdotettu vahva inhibiittori anodisen korroosio on lievä terästen suljetuissa jäähdytysjärjestelmissä.
Ennen tämän elementin löytämistä monet ominaisuudet ennusti Dmitry Mendelejev , joka huomasi aukon luokittelussaan ja kutsui tätä elementtiä "ekamangaaniksi". Vuonna 1937 isotooppi teknetium 97 ( 97 Tc) oli ensimmäinen keinotekoisesti tuotettu alkuaine, kuten sen nimestä voi päätellä. Useimmat teknetium tuotetaan maapallolla tulee fission ja uraani-235 ydinreaktorin ja uutetaan ydinpolttoainekierrosta . Yhdelläkään teknetium-isotooppien puoliintumisaika on yli 4,2 miljoonaa vuotta ( 98 Tc), joten sen havaitseminen punaisissa jättiläisissä vuonna 1952 antoi todisteita siitä, että tähdet voivat tuottaa raskaampia alkuaineita nukleosynteesin aikana . Maapallolla, teknetium olemassa jäljittää määriä mitattavissa määrin kuin tuote spontaani fission on uraanin metalliseos tai kaappaamisessa neutroni peräisin molybdeeni metalliseos .
Molybdeenin ( Z = 42) ja ruteniumin ( Z = 44) välinen jaksollisen järjestelmän paikka pysyi tyhjänä pitkään. Monilla tutkijoilla oli kunnianhimo löytää tämä elementti, koska sen paikka jaksollisessa taulukossa viittasi siihen, että löytö olisi helpompaa kuin muille tuntemattomille kemiallisille alkuaineille . Sen läsnäolo oletettiin ensimmäisen kerran platinaseoksessa vuonna 1828 ja tämä alkuaine nimettiin poliniumiksi, ennen kuin se osoittautui epäpuhtaaksi iridiumiksi . Vuonna 1846 elementti "ilmenium" julistettiin löydetyksi, mutta se oli itse asiassa epäpuhdasta niobiumia . Tämä virhe toistettiin 1844 kanssa Heinrich Rose pseudo-löytö on pelopium . Dmitri Mendelejev ennusti , että kemiallisella alkuaineella olisi samat ominaisuudet kuin mangaanilla, ja antoi sille nimen eka-mangaani (symboli Em).
Vuonna 1877 venäläinen kemisti Serge Kern ilmoitti löytäneensä puuttuvan elementin metalliseoksesta. Kern nimitti uuden elementin, jonka hän uskoi olevan davyum, englantilaisen kemisti Sir Humphry Davyn mukaan, mutta alkuaine osoittautui iridiumin , rodiumin ja raudan seokseksi . Toinen ehdokas, lucium, seurasi vuonna 1896, mutta sen todettiin olevan yttrium . Vuonna 1908 , japanilainen kemisti Masataka Ogawa uskotaan hän oli löytänyt näyttöä siitä, elementin 43, joka torianiitti malmin . Ogawa kutsui tätä elementtiä nipponiumiksi ( japaniksi, mikä tarkoittaa Japania ). Myöhemmät tutkimukset osoittivat reniumin läsnäolon Ogawan valokuvalevyissä, mutta eivät elementin 43.
Vuonna 1925 , Walter Noddack , Otto Berg ja Ida Tacke (josta tuli rouva Noddack) ilmoittivat löytö, jonka he antoivat nimen masurium , mutta he eivät pystyneet toistamaan kokeen. Nimi masurium tulee Masuriasta , alueelta Itä- Preussissa , joka sijaitsee tällä hetkellä Puolassa , alueelta, josta Walter Noddackin perhe on kotoisin. Tämä joukkue pommitti ferrokolumbiittia elektronilla ja päätti elementin 43 läsnäolon tutkimalla röntgenspektriä . Tämän ajan kokeilijat eivät onnistuneet toistamaan tätä virheelliseksi katsottua koetta.
Vuonna 1998 John T. Armstrong Kansallisesta standardi- ja teknologiainstituutista käynnisti numeerisen simulaation tästä vuoden 1925 kokeesta ; hän sai tuloksia melko lähellä Noddack-tiimin tuloksia. Hänen mukaansa löytö olisi tehty vuonna 1925 , varsinkin kun tätä näyttää tukevan David Curtisin Los Alamosin kansallisessa laboratoriossa tekemät teknetiumin luonnollisen läsnäolon mittaukset . Noddackin kokeellisia tuloksia ei kuitenkaan ole koskaan toistettu. Kysymys alkuaineen 43 löydön aitoudesta vuonna 1925 on edelleen keskusteltu.
Teknetiumin löytö johtuu Carlo Perrieristä ja Emilio Segrèstä, jotka eristivät isotoopit 95 ja 97 vuonna 1937 .
Löytö elementti 43 on virallisesti vahvistettu 1937 Palermon yliopisto on Sisilia , jälkeen koe johti Carlo Perrier ja Emilio SEGRE . Kesällä 1936, Segre teki matkan Yhdysvaltoihin, ensin New Yorkissa ja sitten Berkeleyn klo Lawrence Berkeley National Laboratoryn , jossa hän suostutteli Ernest Orlando Lawrence , keksijä syklotroni , antaa hänen syklotroni tuotteita ovat muuttuneet radioaktiivisiksi. 17. joulukuuta 1936, Lawrence lähetti Segrèlle ja Perrierille arkkia molybdeeniä, joka oli ollut osa syklotronin ohjainta , etsimällä uutta elementtiä aloittaen30. tammikuuta 1937. Segré laati luettelon kollegansa Perrierin kemiallisista kokeista yrittäen todistaa vertailevan kemian avulla, että molybdeenin aktiivisuus oli itse asiassa alkuaineella Z = 43, alkuaine, jota ei ole luonnossa sen radioaktiivisen epävakauden vuoksi rappeutuminen . Suurilla vaikeuksilla he onnistuivat eristämään kolme tuotetta, joiden hajoamisajat (90, 80 ja 50 päivää) muuttuivat lopulta kahdeksi isotoopiksi 95 Tc ja 97 Tc teknetiumia, Perrierin ja Segrèn myöhemmin antaman nimen.
Ehdotetaan nimiä panormium viitaten Palermon yliopistoon ja trinacrium Sisilian jälkeen . Tutkijat halusivat ottaa inspiraation kreikkalaisesta sanasta τεχνητός , tekhnêtos , joka tarkoittaa keinotekoista, koska se oli ensimmäinen keinotekoinen kemiallinen alkuaine . Segrè palasi Berkeleyyn ja lähestyi Glenn T. Seaborgia . He eristivät teknetium 99m -isotoopin, jota käytetään nyt 10 miljoonassa lääketieteellisessä diagnoosissa vuosittain.
Vuonna 1953 , tähtitieteilijä Paul W. Merrill sisään Kaliforniassa havainnut spektrisignatuura teknetium (erityisesti rivit 403,1 nm , 423,8 nm , 426,8 nm ja 429,7 nm: ssä ) on punainen jättiläiset on S-tyyppisen . Nämä massiiviset tähdet elämänsä lopussa ovat runsaasti lyhytikäisiä elementtejä, mikä todistaa, että ydinreaktiot tapahtuvat niissä tuottamaan näitä elementtejä. Tätä näyttöä on käytetty tukemaan todistamatonta teoriaa, jonka mukaan tähdet ovat raskaimpien kemiallisten alkuaineiden nukleosynteesin paikka . Viime aikoina havainnot ovat tarjonneet todisteita siitä, että elementit muodostettiin pyydystäminen neutronien että prosesseissa .
Tämän löydön jälkeen on tehty tutkimusta teknetiumin läsnäolon maapallolla sen luonnollisessa tilassa . Vuonna 1962 , teknetium 99 eristettiin ja tunnistettiin BT Kenna ja PK Kuroda on pitchblende on Belgian Kongossa , hyvin pieniä määriä (noin 0,2 ng / kg ). Se syntyy uraanin 238 spontaanista hajoamisesta . Oklon luonnollisen ydinreaktorin osoitettiin tuottavan myös merkittävän määrän teknetium-99: tä, joka sitten hajosi rutenium-99: ksi.
Teknetiumilla ei ole stabiilia isotooppia ; sen vuoksi se on yksinomaan radioaktiivista . Se on kevyin elementti, jolla on tämä ominaisuus. Ensimmäisten 82 kemiallisen alkuaineen joukossa vain kaksi alkuaineita ovat yksinomaan radioaktiivisia: teknetium on ensimmäinen, toinen on prometium .
Teknetiumia tuottaa pääasiassa ydinreaktiot ja se leviää nopeammin kuin monet radioisotoopit . Sillä on alhainen kemiallinen myrkyllisyys . Säteily- myrkyllisyys (massayksikköä kohti) riippuu isotooppi, tyyppi säteilyn ja puoli-elämän kyseisen isotoopin . Huolimatta teknetium-toksisuuden ymmärtämisen tärkeydestä, kokeelliset tutkimukset ovat hyvin rajallisia.
Kaikkia teknetium- isotooppeja tulee käsitellä varoen. Yleisin isotooppi, teknetium-99, on heikko β-säteilyn aiheuttaja . Nämä säteilyt voidaan pysäyttää laboratorion suojalasilla. Heikko röntgenkuvat ovat synnyttämä Tasavirtajarrutus säteilyn kun elektronit pysäytetään, mutta nämä säteily ei aiheuta vaaraa, koska ihmiskeho on yli 30 senttimetriä näistä ikkunoista. Suurin vaara työskenneltäessä teknetium on hengitetty radioaktiivisen pölyn. Radioaktiivinen saastuminen keuhkoissa on merkittävä syöpäriski . Useimpien työtä teknetiumin, eli vetokaapissa riittää ja hansikaslokero ei tarvita.
Vakain isotoopit ovat 98 Tc ( puoli-life 4,2 Ma ), 97 Tc (2,6 Ma) ja 99 Tc (211,1 k ).
Yhteensä 22 muuta isotooppia on karakterisoitu. Niiden atomimassa vaihtelee välillä 87,933 u ( 88 Tc) - 112,931 u ( 113 Tc). Suurimmalla osalla niiden puoliintumisaika on alle tunti. Poikkeuksia ovat 93 Tc (2,75 tuntia), 94 Tc (4,883 tuntia), 95 Tc (20 tuntia) ja 96 Tc (4,28 päivää).
Teknetiumilla on monia metastabiilia tiloja : 97m Tc on vakain ja sen puoliintumisaika on 90,1 päivää ( 0,097 MeV ). Sitä seuraa 95m Tc (puoli-life: 61 päivä; 0,038 MeV ), ja 99m Tc (puoli-elämän: 6,01 tuntia, 0,1405 MeV). 99m Tc lähettää vain gamma-säteitä , jolloin muodostuu 99 Tc.
Isotooppeille, jotka ovat kevyempiä kuin 98 Tc, vakaampi isotooppi , radioaktiivisen hajoamisen tila on elektronin sieppaus, joka antaa molybdeenia . Isotooppien raskaampaa kuin 98 Tc, pääasiallinen toimintatapa rappeutuminen on beeta päästöjä , joka antaa rutenium . 100 Tc on poikkeus: se voi rappeutunut sekä sähköisen kaapata ja beta päästöjä .
Teknetium-99 ( 99 Tc) on yleisin isotooppi teknetium. Yksi gramma ja 99 Tc tuottaa 6,2 x 10 8 hajoamista sekunnissa (eli 0,62 G Bq / g).
Teknetium ja prometium ovat epätavallisia kevyitä kemiallisia alkuaineita, koska niillä ei ole vakaita isotooppeja. Tämän ilmiön selitys on jonkin verran monimutkainen.
Alkaen nestepisara malli kuvataan atomien ytimet , voidaan perustaa osittain empiirinen kaava ( Weizsäckerin kaava ) estimoida ydin- sitovia energiaa . Tämä kaava ennustaa " beeta- vakauden laakson " olemassaolon, jossa nuklidiin ei tapahdu beeta-hajoamista . Laakson seinämän yläosassa olevat nuklidit hajoavat "putoamaan" kohti laakson keskustaa, lähettämällä elektronia tai positronia tai sieppaamalla elektronin.
Kiinteälle parittomalle lukumäärälle nukleoneja A ytimen sitoutumisenergian kaavio atomiluvun ( protonien lukumäärän ) funktiona on ylöspäin suuntautuvan parabolan muotoinen, vakain nuklidi sijaitsee vertauksen pohjassa. Yksi beeta päästö tai yksinkertainen elektroninsieppausdetektoria muuttaa nuklidi massa osaksi nuklidi massa A + 1 tai A - 1 , kun tuote on pienempi ydin- sitova energiaa ja jos energia ero on riittävä, jotta radioaktiivinen hajoaminen . Kun parabolia on vain yksi , siinä voi olla vain yksi stabiili isotooppi : se, jolla on korkein ydinvoiman sitova energia.
Kiinteän parillinen määrä nukleonien , kuvaaja ydinvoiman sidoksen energian funktiona, että järjestysluku on epäsäännöllinen ja melko edustaa kaksi paraabelit parillisen ja parittoman atomiluvut, koska isotooppien kohdalla, joilla on parillinen määrä protoneja ja neutronien ovat vakaampia kuin ne, joilla on pariton määrä nukleoneja .
Kahden parabolan tapauksessa , kun nukleonien lukumäärä on tasainen, sattuu poikkeuksellisesti, että on vakaa ydin, jossa on pariton määrä neutroneja ja protoneja - näin on neljällä kevyellä ytimellä: 2 H, 6 Li, 10 B , 14 N. Tässä tapauksessa ei voi olla stabiileja isotooppeja, joissa on parillinen määrä neutroneja ja protoneja.
Teknetiumille ( Z = 43) "beetavakauden laakso" on keskittynyt 98 nukleonin ympärille . Jokaista 95 - 102 nukleonin lukumäärää kohden on kuitenkin jo stabiili molybdeenin ( Z = 42) tai ruteniumin ( Z = 44) nuklidi . Teknetiumilla voi kuitenkin olla vain yksi stabiili isotooppi, koska sillä on pariton määrä protoneja, ja siksi sillä voi olla vain stabiili isotooppi, jossa on pariton määrä neutroneja, mikä maksimoi ydinsitoutumisenergian; Koska molybdeenin tai ruteniumin isotooppeja on jo stabiilina, joilla on sama massaluku kuin kullakin mahdollisista teknetiumin "stabiileista" isotoopeista, jälkimmäisillä on taipumus muuttua yhdeksi näistä stabiileista molybdeenin tai ruteniumin isotooppeista muuttamalla neutroni protoni tai päinvastoin, vastaavasti beeta-emissiolla tai positroniemissiolla tai elektronin sieppauksella.
Kun jaksollisen , teknetium sijaitsee rivien välistä reniumin ja mangaania , ja sen ominaisuudet ovat välissä kuin näiden kahden alkuaineita . Teknetium on hyvin harvinaista maapallolla, koska sillä ei ole stabiilia tai hyvin pitkäikäistä isotooppia . Sillä ei ole biologista merkitystä eikä sitä tavallisesti löydy ihmiskehosta tai mistään muusta elävästä olennosta. Sillä on myös vähäinen kemiallinen myrkyllisyys .
Yksinkertainen teknetium elin on hopea-harmaa metalli samanlainen ulkonäkö platinaa ; se tulee yleensä harmaan jauheen muodossa . Teknetiumin metallimuoto tahraa hitaasti kosteassa ilmassa. Sen oksidit ovat -radionuklidia 2 ja Tc 2 O 7 . Teknetium voi palaa hapessa, kun sitä esiintyy harmaana jauheena. Se liukenee vesiregioon , typpihappoon ja väkevään rikkihappoon , mutta ei suolahappoon . Sen spektrillä on tyypillisiä spektriviivoja aalloilla 363, 403, 410, 426, 430 ja 485 nm .
Monet atomi aggregaatit teknetium tunnetaan, mukaan lukien Tc 4 , Tc 6 , Tc 8 ja Tc 13 . Vakaimmilla, Tc 6: lla ja Tc 8: lla , on prisma-muodot, joissa pystysuorat teknetiumatomiat yhdistetään kolmoissidoksilla ja tasoatomit yksittäisillä sidoksilla.
Teknetium on paramagneettinen , molaarinen herkkyys χ = 3,35 × 10 −9 m 3 mol −1 . Se kiteytyy pienikokoisena kuusikulmaisena rakenteena. Puhtaan metallin monocrystal Teknetium on suprajohtava tyypin II transitiolämpötila 7,46 K . Epäsäännölliset kiteet ja epäpuhtauksien jäämät nostavat tämän lämpötilan 11,2 K: een puhtaan teknetiumijauheen ollessa 99,9%. Tämän lämpötilan alapuolella teknetium on alkuaine, jolla on suurin magneettisen tunkeutumisen syvyys niobiumin jälkeen .
Teknetiumia tunnetaan kaikissa hapettumistiloissa välillä -1 - +7. Alle hapettavat olosuhteet , teknetium (VII), joka sisältyy perteknetaatti TcO 4 - ioni .
Vakain isotooppi teknetium ( 98 Te), jonka puoliintumisaika on luokkaa tuhannesosa maapallon iästä , kaikki jäljet ensiarvoisen teknetium ovat jo poistuneet luonnonympäristöön. Toisaalta toissijaista teknetiumia voidaan löytää pieninä määrinä raskaampien radioaktiivisten alkuaineiden, erityisesti uraanimalmien, viimeaikaisen ydin hajoamisen tuloksena.
Löytönsä jälkeen on paljon tutkimuksia yritetty löytää luonnollisia maaperän lähteitä. Vuonna 1962 teknetium 99 eristettiin ja tunnistettiin hyvin pieninä määrinä Afrikasta peräisin olevassa uraniniitissa uraanin 238 spontaanina fissiotuotteena . Tämän löydön tekivät BT Kenna ja PT Kuroda. Vuonna 1999 David Curtis Los Alamosin kansallisesta laboratoriosta arvioi, että yhden kilogramman uraanin tulisi sisältää 1 nanogrammi ( 10-9 g) teknetiumia.
On tila , muutaman punainen jättiläinen tyyppi tähteä sisältää absorptiojuovaan radiotaajuuksia läsnäoloa vastaavat teknetium. Tämän elementin läsnäolo punaisissa jättiläisissä on johtanut todisteeseen raskaiden alkuaineiden (nukleosynteesi) tuotannosta tähdissä .
Vaikka teknetium-99 on luonteeltaan hyvin harvinaista, sitä tuotetaan toisaalta merkittävinä määrinä vuosittain ydinpolttoaineen fissiotuotteena. Halkeamises- yksi gramma uraani 235 ydinreaktorissa tuottaa 27 mg ja 99 Tc , joka antaa sille tuotantonopeudella 6,1%. Muut fissiokelpoisten elementtejä myös sallia tapahtuvan samaa vauhtia, esimerkiksi 4,9% uraani 233 tai 6,21% ja plutonium-239 .
On arvioitu, että vuoteen 1994 asti ydinreaktoreissa tuotettiin noin 49 000 T Bq (78 tonnia) teknetiumia, joka on ylivoimaisesti maanpäällisen teknetiumin ensisijainen lähde. Kuitenkin vain pieni osa tuotetusta teknetiumista käytetään kaupallisesti. Vuonna 2016 teknetiumia ostettiin noin 100 g −1 dollaria vastaan 2 800 g −1 vuonna 1960. Tämä tekee siitä kalliimman elementin kuin platina, jota ei ole koskaan myyty yli 72,40 dollarilla / g.
Koska teknetium on tuote halkaiseminen uraani 235 ja plutonium 239 , se on läsnä ydinjätteen päässä fission reaktorien ja on myös tuotettu räjähdysmäisesti ydinpommin . Ympäristössä keinotekoisesti tuotetun teknetiumin määrä ylittää luonnollisen teknetiumin määrän useita kertaluokkia. Tämä teknetium vapautuu ydinkokeiden osaksi ilmakehään sekä vastuuvapauden ja käsittelystä ydinjätettä. Sen korkea radioaktiivisuus ja pitkä puoliintumisaika tekevät teknetium-99: stä yhden ydinjätteen pääkomponentista. Sen rappeutuminen, mitattuna becquereliä kohden käytetyn polttoaineen, vallitsee välein 10 4 kohteeseen 10 6 vuotta luomisen jätettä.
Vuonna 1994 arvioitiin, että 160 T Bq (noin 250 kg ) teknetium-99: tä oli päästetty ympäristöön ilmakehän ydinkokeiden seurauksena. Ydinreaktorissa tuotetun ja ympäristöön vuonna 1986 vapautuneen teknetiumin määrä oli yhteensä noin 1 000 TBq ( 1600 kg ), joka vapautui pääasiassa käytetyn polttoaineen käsittelyn aikana ja mereen. Viime vuosina jälleenkäsittelymenetelmiä on parannettu vähentää näitä päästöjä. Vuonna 2005 teknetium-99: n ensisijainen lähde ympäristöön oli Sellafieldin alue , joka vapautti Irlanninmerelle vuosina 1995-1999 noin 550 TBq ( 900 kg ) . Vuodesta 2000 lähtien säännökset ovat rajoittaneet päästöjä 90 TBq: iin ( 140 kg ) vuodessa.
Käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelyn jälkeen teknetiumia on päästetty mereen eri paikoissa, ja sitä esiintyy vesieliöissä pieninä mutta mitattavissa olevina määrinä. Esimerkiksi hummeri on Cumbriassa sisältää jälkiä. Bakteerit anaerobinen itiöitä muodostava laji Clostridium on kyky vähentää Tc (VII) Tc (IV). Klostridit myös olla merkitystä vähentää rauta, mangaani ja uraani, mikä muuttaa liukoisuutta näiden elementtien maaperässä ja sedimenteissä. Niiden kyky vähentää teknetiumia voi määrittää suuren osan Tc: n liikkuvuudesta teollisuusjätteissä ja muissa maanalaisissa ympäristöissä.
Teknetium 99: n pitkä käyttöikä ja sen kyky muodostaa anionisia lajeja tekevät siitä yhdessä jodin 129 I kanssa yhden tärkeimmistä ongelmista radioaktiivisen jätteen pitkäaikaisessa käsittelyssä. Lisäksi, monet prosessit tarkoituksena on poistaa fissiotuotteiden leenkäsittelylaitoksia on suunniteltu poistamaan käteistä kationinen kuten cesium 137 Cs tai strontium 90 Sr . Perteknetaatti- ionit pääsevät siis näiden uudelleenkäsittelyprosessien ulkopuolelle. Suunnitellut hoitoratkaisut on suunnattu hautaamiseen syviin geologisiin kerroksiin. Tämän tekniikan suurin riski on mahdollinen kosketus veteen, mikä voi johtaa radioaktiivisten aineiden saastumiseen ympäristössä. Anioni perteknetaattia ja jodidi ovat vähemmän helposti absorboidaan pinnoille mineraalien ja siten helpommin siirrettävissä.
Vertailun vuoksi plutonium , cesium ja uraani sitoutuvat maaperän hiukkasiin helpommin kuin teknetium. Tästä syystä teknetiumin ympäristökemia on intensiivisen tutkimuksen kohteena . Vaihtoehtoisen teknetium-99-poistomenetelmän, ydinmutaation, esittely suoritettiin CERN: ssä . Tässä transmutaatio prosessissa, teknetium-99 muodossa metallinen kohde on pommitettu neutronien muodostamiseksi 100 Tc on lyhyt elinikä ( puoli-elämän 16 s), jota välittömästi vaimenee mukaan beeta radioaktiivisuus osaksi rutenium ( 100 Ru). Jos halutaan saada käyttökelpoista ruteniumia , tarvitaan erittäin puhdas teknetiumkohde. Jos pieniä aktinideja, kuten americiumia ja kuriumia, on heikkoja jälkiä , ne ovat alttiita fissiolle ja muodostavat fissiotuotteita, jotka tekevät säteilytetystä kohteesta vielä radioaktiivisemman. Muodostumista 106 Ru (puoli-elämän 374 päivä) ja "tuore fissio" on omiaan lisäämään aktiivisuutta metallisen ruteniumin saatu, joka sitten vaatii pitkän jäähdytysajan säteilytyksen jälkeen ja ennen rutenium voidaan käyttää.
Teknetium-99: n tuotanto käytetystä ydinpolttoaineesta on pitkä prosessi. Se esiintyy nestemäisessä, erittäin radioaktiivisessa jätteessä. Useiden vuosien kuluttua, kun radioaktiivisuus on riittävästi vähentynyt, pitkän eliniän isotooppien , mukaan lukien teknetium-99, uuttaminen on mahdollista. Sitten käytetään useita kemiallisia uuttomenetelmiä, joiden avulla voidaan saada erittäin puhdasta metalliteknetiumia.
Siksi se valmistetaan erottamalla se kemiallisesti reaktorien tyhjentyneestä polttoaineesta. Kaksi kolmasosaa maailman 99 Tc tuotannosta on peräisin National Research Universal Reactor klo Chalk River Nuclear Laboratories vuonna Ontariossa , Kanadassa .
Metastabiili isotooppi 99m Tc aikana tuotettu halkeamistuotteita on uraanin tai plutoniumin sisään ydinreaktoreissa . Tavanomaisessa ydinjätehuoltolaitoksessa käytettyä polttoainetta voidaan varastoida useita vuosia ennen jälleenkäsittelyä, joten kaikki sen sisältämät 99 Mo ja 99m Tc ovat hajonneet ennen kuin ne on erotettu tärkeimmistä aktinideista . Purex refinement sisältää korkean pitoisuuden teknetium muodossa TcO 4 - , mutta lähes kaikki se on 99 Tc isotooppi .
Useimmat 99m Tc käytetään lääketieteessä on valmistettu 99 MB, itse tuotettu neutroniaktivoinnin on 98 Mo 99 Mo on puoli-elämän 67 tuntia, niin että 99m Tc alhainen elämän (puoli-elämän yhtä kuin 6 tuntia) joka syntyy sen hajoamisen myötä, tuotetaan jatkuvasti. Sairaaloissa teknetium uutetaan sitten liuoksesta kemiallisella prosessilla käyttäen teknetium 99m -generaattoria (kutsutaan teknetium-lehmäksi , teknetium- lehmäksi tai molybdeenilehmäksi ). Standardi teknetiumigeneraattori on alumiinioksidikolonni, joka sisältää molybdeeni 98. Koska alumiinioksidilla on hyvin pieni poikkileikkaus neutronien suhteen , pylväs voidaan helposti säteilyttää neutroneilla radioaktiivisen molybdeeni 99: n tuottamiseksi.
Vaihtoehtoinen menetelmä on rikastetun uraanin säteilyttäminen 99 Mo: n tuottamiseksi fissiotuotteena. Mutta sitten on välttämätöntä erottaa molybdeeni muista fissiotuotteista monimutkaisella kemiallisella prosessilla, jota ensimmäinen menetelmä ei vaadi.
Muita teknetium- isotooppeja ei tuoteta merkittävinä määrinä fissiolla . Tarvittaessa ne valmistetaan säteilyttämällä neutronit emoisotoopeilla . Esimerkiksi 97 Tc on valmistettu 96 Ru: sta.
![]() | |
---|---|
![]() |
Teknetium |
Teknetium 99m on erityisen mielenkiintoinen lääketieteelliseen sovellusten avulla: säteily emittoiman hajoamisen tämän isotoopin on sama aallonpituus kuin röntgensäteitä käytetään tavanomaisten röntgenkuvaus , joka antaa sille sopiva tunkeutuminen pituus aiheuttaen samalla mahdollisimman vähän vahinkoa. Varten gamma fotoni . Lisäksi tämän isotoopin hyvin lyhyt puoliintumisaika yhdessä tytär-isotoopin Tc-99 suhteellisen pitkän puoliintumisajan kanssa antaa sen eliminoida kehosta ennen kuin se hajoaa uudelleen. Tämä mahdollistaa ydindiagnoosin suorittamisen suhteellisen pienen säteilyannoksen viemisestä kehoon ( sievertinä mitattuna ).
Metastabiili teknetium 99 ( 99m Tc) on radioisotooppi eniten käytetty ydin- lääketieteellisen kuvantamisen markkerina. Sen fyysiset ominaisuudet ovat melkein ihanteelliset tähän käyttöön:
Lisäksi se on helposti saatavilla sairaaloissa teknetiumgeneraattorin (auton akun koko) ansiosta. Generaattori sisältää radioaktiivista molybdeeniä 99, kiinnitetty (adsorboitu) alumiinioksidikolonniin. Molybdeeni hajoaa, jolloin saatiin 99mTc, joka otetaan talteen huuhtomalla pylväs (eluointi) fysiologiseen liuokseen (fysiologinen suolaliuos) muodossa soodaperteknetaatti (Na + TcO 4 - ). Sitten generaattori eluoituu, jotta saadaan talteen aktiiviliuos (ns. Eluaatti), joka tarvitaan ydinlääketieteessä käytettävien tuotteiden valmistamiseen.
99mTc, joka on kiinnitetty moniin biologisesti kiinnostaviin molekyyleihin, mahdollistaa sen jakautumisen seuraamisen ihmiskehossa gamma-kameroiksi kutsuttujen radioaktiivisuuden ilmaisimien ansiosta (ks. Skintigrafia ).
99m Tc käytetään erityisesti Isotooppilääketieteessä tunnistamiseksi Vartijaimusolmukkeessa erityisesti kirurginen hoito rintasyöpään .
99m Tc käytetään teknetium-methoxyisobutylisonitrile (Tc-MIBI) merkitä solujen sydänlihakseen ja tehdä skannauksen tomografista. Tätä testiä käytetään diagnosoimaan kastelemattoman kudoksen esiintyminen sydänlihaksessa .
Merkintä punasolujen aikana kammion gammakuvaus on myös tehty 99m Tc muodossa natriumperteknetaattiliuosta. Tavoitteena on ventrikulografiassa on kuvata sydämen toiminnan (poisto tilavuus, ejektiofraktio, jne. ).
Luustsintigrafiassa käytetään Tc: tä yhdistettynä HDP- tai HMDP-kantajamolekyyliin.
Heksa-metyylipropyleeniamiinioksiimi (HMPAO) on synteettinen molekyyli, joka voidaan leimata 99mTc: llä. Laskimonsisäisen injektion jälkeen HMPAO sitoutuu aivoihin (mm.) Melkein suhteessa aivoverenkiertoon. Voimme siis saada käsityksen alueellisesta aivoverenkierrosta mittaamalla kiinteän HMPAO: n määrä.
Teknetium-99 hajoaa β-radioaktiivisuudella emittoimalla β-hiukkasia, joilla on vähän energiaa, mutta ilman γ-säteilyä . Päästöaste laskee ajan myötä hyvin vähän pitkän puoliintumisajan ansiosta . Se voidaan uuttaa erittäin kemiallisella ja isotooppisella puhtaudella radioaktiivisesta jätteestä. Tästä syystä sitä käytetään β-hiukkasten emitterinä NIST- laitteiden kalibroinnissa . Technetium-99: tä on käytetty myös optoelektroniikassa ja nanomittakaavan ydinparistoissa.
Kuten reniumia ja palladiumia , teknetium voidaan käyttää katalyyttinä . Tiettyjä reaktioita, kuten dehydraus ja isopropyylialkoholia , se on paljon tehokkaampi kuin palladiumia ja reniumia. Sen radioaktiivinen aktiivisuus aiheuttaa kuitenkin turvallisuusongelmia.
Tietyissä olosuhteissa, pienen pitoisuuden (5 x 10 -5 mol / l ) perteknetaatti- ioni vedessä voi suojata raudan ja teräksen välillä korroosiolta . Koe on osoittanut, että pertechnetate-liuokseen asetettu näyte voi pysyä ehjänä 20 vuoden ajan ilman, että sitä hyökätään. Vertailun vuoksi kromaatti- ioni CrO 4 2− voi myös estää korroosiota, mutta 10 kertaa suuremmille pitoisuuksille . Pertechnetaattia on siksi ehdotettu anodisen korroosion estäjäksi, vaikka sen radioaktiivisuus aiheuttaa ongelman.
Mekanismia, jolla perteknetaatti estää korroosiota, ei tunneta hyvin, mutta se näyttää liittyvän ohuen kerroksen palautuvaan muodostumiseen näytteen pinnalle. Teoria väittää, että perteknetaatti reagoi teräksen pinnalla muodostaen teknetiumdioksidikerroksen, joka estää korroosiota. Sama vaikutus selittää, miksi pertechnetaatti on mahdollista poistaa vedestä suodattamalla se rautajauheella. Sama tulos saadaan käyttämällä aktiivihiiltä . Vaikutus häviää nopeasti, jos perteknetaattikonsentraatio laskee alle minimipitoisuuden tai jos muita ioneja lisätään liian suurina pitoisuuksina.
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | ||||||||||||||||
1 | H | Hei | |||||||||||||||||||||||||||||||
2 | Li | Olla | B | VS | EI | O | F | Syntynyt | |||||||||||||||||||||||||
3 | N / A | Mg | Al | Joo | P | S | Cl | Ar | |||||||||||||||||||||||||
4 | K | Se | Sc | Ti | V | Kr | Mn | Fe | Co | Tai | Cu | Zn | Ga | Ge | Ässä | Se | Br | Kr | |||||||||||||||
5 | Rb | Sr | Y | Zr | Huom | Mo | Tc | Ru | Rh | Pd | Ag | CD | Sisään | Sn | Sb | Sinä | Minä | Xe | |||||||||||||||
6 | Cs | Ba | Tämä | PR | Nd | Pm | Sm | Oli | Gd | Tb | Dy | Ho | Er | Tm | Yb | Lukea | Hf | Sinun | W | Re | Luu | Ir | Pt | Klo | Hg | Tl | Pb | Bi | Po | Klo | Rn | ||
7 | Fr | Ra | Ac | Th | Pa | U | Np | Voisi | Olen | Cm | Bk | Vrt | On | Fm | Md | Ei | Lr | Rf | Db | Sg | Bh | Hs | Mt | Ds | Rg | Cn | Nh | Fl | Mc | Lv | Ts | Og | |
8 | 119 | 120 | * | ||||||||||||||||||||||||||||||
* | 121 | 122 | 123 | 124 | 125 | 126 | 127 | 128 | 129 | 130 | 131 | 132 | 133 | 134 | 135 | 136 | 137 | 138 | 139 | 140 | 141 | 142 |
alkali Metals |
Alkalinen maa |
Lantanidit |
siirtyminen metallit |
Huono metalli |
Metalli- aukot |
Ei- metallit |
halogeeni geenit |
Noble kaasujen |
Kohteet luokittelemattomat |
Aktinidit | |||||||||
Superaktinidit |