Rikki | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti jaksollisessa taulukossa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Symboli | S | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sukunimi | Rikki | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomiluku | 16 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ryhmä | 16 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aika | 3 e jakso | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lohko | Estä s | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Element perhe | Ei-metallinen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektroninen kokoonpano | [ Ne ] 3 s 2 3 s 4 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronit by energiataso | 2, 8, 6 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomic ominaisuudet elementin | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomimassa | 32,065 ± 0,005 u | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomisäde (laskettu) | 100 pm ( 88 pm ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovalenttinen säde | 105 ± 15 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Van der Waalsin säde | 180 pm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hapetustila | ± 2, 4, 6 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronegatiivisuus ( Pauling ) | 2.58 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Oksidi | vahva happo | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ionisointienergiat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1 re : 10.36001 eV | 2 e : 23,33788 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 e : 34,79 eV | 4 e : 47,222 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5 e : 72,5945 eV | 6 e : 88,0530 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7 e : 280,948 eV | 8 e : 328,75 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
9 e : 379,55 eV | 10 e : 447,5 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
11 e : 504,8 eV | 12 e : 564,44 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
13 e : 652,2 eV | 14 th : 707,01 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
15 e : 3223,78 eV | 16 e : 3494,1892 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vakaimmat isotoopit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yksinkertaiset kehon fyysiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavallinen tila | kiinteä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Allotropia on vakio tilassa | Syklooktasulfuri S 8( ortorombinen ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Muut allotropit | Heksasulfuri S 6( Romboedriset ), trisulfur S 3, rikki S 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilavuusmassa |
2,07 g · cm -3 (rombinen), 2,00 g · cm -3 (monokliininen, 20 ° C ) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kristallijärjestelmä | Ortorombinen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovuus | 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väri | keltainen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusiopiste | 115,21 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiehumispiste | 444,61 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusioenergia | 1,7175 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrystysenergia | 45 kJ · mol -1 ( 1 atm , 444,61 ° C ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kriittinen lämpötila | 1041 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Molaarinen tilavuus | 17,02 × 10-6 m 3 · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrynpaine | 2,65 x 10 -20 Pa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Massalämpö | 710 J · kg -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sähkönjohtavuus | 0,5 fS · m- 1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämmönjohtokyky | 0,269 W · m -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liukoisuus | maahan. in ammoniakki ; maahan. in CS 2 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o CAS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o ECHA | 100 028 839 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N O EY | 231-722-6 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Varotoimenpiteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SGH | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Syklooktasulfuri S 8 :
Varoitus H315, H315 : Ärsyttää ihoa |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
WHMIS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
B4, B4 : Syttyvä kiinteä aine Vaarallisten aineiden kuljetus: luokka 4.1 Ilmoitus 1,0% luokituskriteerien mukaan |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kuljetus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Syklooktasulfuri S 8 :
40 : syttyvä kiinteä aine tai itse-reaktiivisia tai itsestään kuumeneva materiaali YK-numero : 1350 : Rikki Luokitus: 4.1 Levy: 4,1 : syttyvä kiinteät aineet, itse-reaktiivisten aineiden ja epäherkistäviltä räjähtävä kiintoaineita Pakkaus: Pakkaus ryhmä III : joilla on pieni vaara .
44 : palava kiinteä aine, joka kohotetussa lämpötilassa on sulassa YK-numero : 2448 : MOLTEN SULFUR Luokka: 4.1 Tarra: 4.1 : Syttyvät kiinteät aineet, itsereaktiiviset aineet ja herkistymättömät räjähtävät kiinteät aineet Pakkaus: Ryhmäpakkaus III : matala -vaarallisia materiaaleja. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Rikki on alkuaine on järjestysluku 16 symbolin S. Se on jäsen ryhmässä on happiryhmä .
Se on runsas, mauton ja veteen liukenematon moniarvoinen ei-metalli . Rikki tunnetaan parhaiten keltaisten kiteiden muodossa, ja sitä esiintyy monissa mineraaleissa ( sulfidi ja sulfaatti ) ja jopa alkuperäisessä muodossaan , erityisesti tulivuorialueilla . Suurin osa hyödynnetystä rikistä on kuitenkin sedimenttistä alkuperää.
Se on välttämätön elementti kaikelle elävälle; se on mukana kahden luonnollisen aminohapon , kysteiinin ja metioniinin kaavassa ja siten monissa proteiineissa . 90% rikistä käytetään rikkihapon , kemianteollisuuden perustuotteen, valmistamiseen. Sitä käytetään erityisesti lannoitteena ( sulfaatit ) (60% tuotannosta) ja kasvinsuojelun sienitautien torjunta-aineena (viiniköynnöksen hometta vastaan). Noin 34% käytetään muihin kuin maatalouden sovelluksiin, kuten kaprolaktaamimonomeerin valmistukseen, joka on mukana nailon- 6 : n valmistuksessa , liuotusprosesseissa kaivostoiminnassa, titaanidioksidin, tripolyfosfaattien valmistuksessa pesuaineille, eläimille ja ihmisille kulutus paperimassan valmistuksessa, fluorivetyhapon valmistuksessa . Sitä käytetään myös ruutin , laksatiivien valmistamiseen , sitä käytettiin otteluissa , hyönteisten torjunta-aineissa jne.
Yksi rikki runko on ei-metalli , jolla on vaalean keltainen ulkonäkö. Se palaa sinisellä liekillä, joka tuottaa erityisen tukahduttavan hajun ( rikkidioksidi SO 2). Se ei liukene veteen ja useimpiin polaarisiin liuottimiin , mutta liukenee ei-polaarisiin liuottimiin ja voimakkaasti hiilidisulfidiin (CS 2). Se löytyy luonnostaan luontaisesti, mahdollisesti kerrostumista, joista se voidaan purkaa.
Luonnolliset rikkikiteet.
Rikkikide.
Tulivuoren rikkirakenne.
Rikkikide matriisissa 4,8 × 3,5 × 3 cm . El Desierton kaivos ( Daniel Camposin maakunta , Bolivia ).
Alkuaine rikki olemassa yhdessä kaikkien muiden alkuaineiden, lukuun ottamatta jalokaasut . Yleisin hapetustilojen rikin ovat -2 ( sulfideja ), 0 ( ainoa elin ), +4 ( dioksidi ja johdannaiset) ja +6 ( trioksidi ja johdannaiset).
Rikkissä on 25 tunnettua isotooppia ja yksi ydin-isomeeri , joiden massaluvut vaihtelevat välillä 26 - 49, joista neljä on stabiileja: 32 S (95,02%), 33 S (0,75%), 34 S (4,21%) ja 36 S (0,02) %) normaalille atomimassalle 32,065 (5) u . Näiden isotooppeja, vain 33 S ydin on ei-nolla ydin- spin , jonka arvo on 3/2. Tämän isotoopin alhaisesta pitoisuudesta ja siitä, että spin ei ole 1/2, seuraa, että rikin NMR-spektroskopia on huonosti kehitetty tekniikka.
Rikki on muodot allotropic sekä kiinteässä tilassa , kuten nestemäisiä tai kaasumaisia . Vakaimmassa muodossa kiinteässä tilassa normaalissa lämpötilaolosuhteissa on alfarikki S a, Jolla on kaava S 8ja vastaava syklo-oktasulfurilla . Puhtaan kirjallisesti reaktioyhtälö mukana rikki, se on siis tapana esitellä merkintä 1 / 8 S 8. BE Warren ja JT Burwell vahvistivat tämän rakenteen olemassaolon röntgensäteillä vuonna 1935. Se oli osoitettu E. Beckmann mukaan kryoskopia on sulassa jodia .
Rikin allotrooppisten lajikkeiden järjestelmä on olemassa olevien monimutkaisimpien joukossa. Rikin katenoitumisen helppous ei ole ainoa syy, ja on myös otettava huomioon kokoonpanolajikkeet, joissa kukin molekyylityyppi voi kiteytyä. S - S- sidoksia näyttävät olevan hyvin joustavia osoituksena amplitudi sidospituuksista havaittu, välillä 180 ja 260 um . Lisäksi S - S - S - kulmat ovat välillä 90 ° - 180 °. Lopuksi, energian S - S sidoksia , tapauksesta riippuen, on välillä 265 ja 430 kJ / mol .
On olemassa monenlaisia rikkiä molekyylejä . Ainutlaatuinen tosiasia näyttää siltä, että voimme syntetisoida minkä tahansa rikkimolekyylin, jolla on kaava S n. Esimerkiksi molekyylit S 18 ja S 20 valmistettiin ja karakterisoitiin vuonna 1973 M. Schmidtin ja A. Kotuglun toimesta. Vakautta S n molekyylien seuraavan järjestyksen mukaista (nestemäisessä ja kiinteässä muodossa): S 8 > S 12 > S 18 > S 20 > S 9 > S 6 > S 10 . Vakain allotrooppinen lajike, havaittu S 8, kiteytyy ortorombisessa järjestelmässä . Sitä esiintyy sublimoimalla saadun rikkikukan, fuusiolla saadun rikkipistoolin tai kolloidisen rikkimaidon kautta. Lisäksi kaikki muut lajikkeet näyttävät muuttuvan Sα: ksihuonelämpötilassa. Syklo -S 8 molekyylinkoostuu siksakketjusta, jossa on neljä atomia yhdessä tasossa ja neljä toisessa yhdensuuntaisessa tasossa (katso kuva). Kulmat ovat 108 ° ja sidoksen pituudet 206 pm . Ajan 95,3 ° C: ssa , vaiheen muutos tapahtuu, ja sama S 8 molekyylien sitten kiteytyä monokliinisessä verkossa. Rikkitiheys putoaa sitten 2,07: stä 2,01: een.
Rikki amorfinen tai muovista rikki, voidaan valmistaa nopeasti jäähdyttämällä sula rikki. X-ray tutkimukset osoittavat, että amorfinen muoto on muodostettu kierteinen rakenne, jossa on kahdeksan rikkiatomia vuorollaan.
Rikkiä voidaan saada kahdessa kiteisessä muodossa: ortorombisessa oktaedrassa tai monokliinisissä prismoissa ; ortorombinen muoto (parametreilla a = 1,046 nm , b = 1,286 6 nm ja c = 2,448 6 nm ) on vakain tavallisissa lämpötiloissa.
Höyryfaasissa rikki löytyy molekyylien S n muodossa( n = 2-10) suhteissa lämpötilan ja paineen mukaan. Kohteesta 600 kohteeseen 620 ° C: seen , kaikkein vakain muoto on S 8 ja höyry on keltainen väri. Kohteesta 620 kohteeseen 720 ° C: seen , höyryä koostuu seoksesta, jossa on S- 6 , S 7 , S 8 . Yli 720 ° C , vallitseva muoto on S 2Kanssa kaksoissidos on triplettitila on spin , kuten O 2. Sitten höyry on sinistä.
Nestemäisen rikin käyttäytyminen on erityisen tärkeää myös siksi, että siirtymä tapahtuu 159,4 ° C: ssa . Kaikki ominaisuudet rikin osoittavat epäjatkuvuus, jotkut niistä muuttuu dramaattisesti kertoimella 10 4 , kuten viskositeetti (sen maksimi saavutetaan 190 ° C: ssa ennen relapsoivan lämpötilan). Syy on muodostumista polymeerin S ∞johtuen catenation- ilmiöstä .
Catenation-ilmiö on kemiallisen elementin kyky muodostaa erittäin pitkiä molekyyliketjuja kovalenttisten sidosten kautta. Tunnetuin katenoitua alkuaine on hiili, mutta rikki on toinen tällainen alkuaine. Itse asiassa SS-sidoksen energia on melko korkea (keskimäärin 260 kJ mol -1 , mutta pystyy saavuttamaan 400 kJ mol -1 rikin muodosta riippuen), mikä tekee siitä riittävän vakaan. Välillä 160 ° C: ssa , tyypin S n makromolekyylit voidaan siten saada katenaatio (jossa n on päässeet miljoona). Sitten puhumme rikkikuitujen muodostavista kierteistä kuusikulmaisessa rakenteessa. Tämä muoto rikki on huomattava, S ∞ ja on melko tumma keltainen väri. Tämä väri voi vaihdella epäpuhtauksien läsnäolo tai muut rikkiyhdisteet, kuten S- 3 . Rikin katenoitumisen aikana voidaan muodostaa useita konformaatioita muodostuneen SS-sidoksen orientaatiosta riippuen.
Vuodesta 1804 lähtien on havaittu, että rikki muuttuu oleumeissa, jolloin olosuhteista riippuen saadaan keltainen, sininen tai punainen väri. Tiedämme nyt, että se on hapettuminen erilaisiin S n 2+ -kationeihin . Seleeni ja telluuri käyttäytyvät samalla tavalla. Tämä reaktio voidaan suorittaa puhtaammin seuraavasti:
S 8 + 2 AsF 5 → (S 8 ) 2+ (AsF 6 )2– + AsF 3 .Rikki antaa myös anioneja : sulfidi anioni S 2- , konjugoidulla emäksellä H 2 S ja polysulfidi- anionit S n 2- . S 2 2– disulfidianioneja esiintyy luonnostaan FeS 2 -priiteissä . Ne vastaavat H - S - S - H: n , vetyperoksidin H 2 O 2 analogin, perusmuotoa. Muut polysulfidi-ionit ovat vain pidempiä disulfidi-ionin katenointeja.
Rikkioksideja (neutraaleja) S n O m on yli 30joista kaksi on teollisesti merkityksellistä, rikkidioksidi SO 2ja rikkitrioksidi SO 3. Yksinkertaisin oksidi, rikkimonoksidin SO, homologi O 2tai S 2, tunnistettiin sen UV-spektrin perusteella, mutta sitä ei voida eristää epävakaudensa vuoksi; sen S - O- sidoksen pituus on 148 um .
RikkidioksidiRikkidioksidi on kaasua vakio-olosuhteissa lämpötilan ja paineen . Se saadaan polttamalla rikkiä ilmassa . Tämä kaasu liukenee hyvin veteen (2 mol / l). Veteen, se antaa rikkihapoke H 2 SO 3 :
SO 2+ H 2 O→ H 2 SO 3.Rikkihapoke on happomuodon vetysulfiittiadduktiksi ioni HSO-
3 , itsessään sulfiitti- ionin SO hapan muoto2-
3.
Rikkidioksidi on antioksidantti ja happo, jota käytetään viinin stabiloimiseksi. Sulfiitteja käytetään paperin ja kuivattujen hedelmien valkaisuun .
Rikki on teollisesti muunnetaan rikkihappoa (H 2 SO 4) kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen on hapetus ilmassa rikkidioksidin SO 2 tuottamiseksi. Toinen on myöhempi hapetus, joka vaatii katalyytin, kuten V 2 O 5ja johtaa rikkitrioksidin SO 3. Kolmas on nesteytys vaihe johtaa rikkihappoa H 2 SO 4 :
S + O 2 → SO 2, SO 2+ 1/2 O 2 → SO 3, SO 3+ H 2 O→ H 2 SO 4.Koska rikkitrioksidi liukenee hitaasti veteen, se viedään laimeaan rikkihappoon. Tämä johtaa väkevää rikkihappoa, joka ei ole muuta kuin SO 3 / H 2 O- seossuhteessa vähemmän kuin 1, tai jopa puhdas, suhde = 1, tai jopa oleum , SO 3 / H 2 O -suhde suurempi kuin 1.
Rikkihapon emäksiset muodot ovat vety sulfaatti- ioni HSO 4 - ja sulfaatti- ioni SO 4 2- .
Epsom-suolat, magnesiumsulfaatti MgSO 4, voidaan käyttää laksatiivina , kylvyn lisäaineena, kuorintana tai magnesiumin lähteenä kasvien kasvussa .
Rikkihappo on mukana teollisuusmaan useimmilla talouden aloilla.
Rikkivetyä H 2 S on kaasu, jonka virallinen nimi on sulfaani (kuten metaanin). Sitä tuottaa luonnossa tulivuoren aktiivisuus ja bakteerit . Sen mätä haju on havaittavissa 0,02 ppm : n ilmassa ja se aiheuttaa hajuanestesian noin 150 ppm: ssä . Tällä pitoisuudella terveysvaikutukset ovat peruuttamattomia kymmenessä minuutissa. Se on myrkyllisyys, joka on verrattavissa HCY- vetysyanidiin.
Polysulfaaneista H 2 S n(n = 2 - 8) ovat S n 2 - polysulfidi- ionien happamia muotoja . Ne voidaan valmistaa kuumentamalla natriumsulfidia Na 2 S, 9H 2 Otai saattamalla SnCI 2 H 2 S- ja puhdistettiin tislaamalla. Ne suhteeton H 2 Sja S 8on perus ympäristössä .
S n Cl 2 + 2 H 2 S → 2 HCI + H 2 S n + 2Tiosulfaatti- ionilla on kaava S 2 O 3 2- . Se muodostaa vetistyvä vihreä kiteitä , hajoaa veteen , liukenee etanoliin . Sitä käytetään pelkistävänä aineena synteettisten väriaineiden valmistuksessa. Sen käyttö analyyttisessä kemiassa on usein reaktiossa jodi I 2: n kanssa. Se muuttuu tetrationaatti- ioniksi S 4 O 6 2–jodometrian perusyhtälön mukaan :
2 S 2 O 3 2- + I 2 → S 4 O 6 2- + 2 I - .Natriumtiosulfaatti Na 2 S 2 O 3tai ammonium (NH 4 ) 2 S 2 O 3työskenteli elokuvan valokuvauksen kiinnittäjänä . Jälkeen paljastaa latentin kuvan , jolloin kuva on liotetaan natriumtiosulfaatin joka liuottaa hopea bromidi AgBr- muodostaa pinnan kuvan. Liuottamisen jälkeen hopeabromidi ei enää voinut muuttua mustaksi valossa, mikä korjaa kuvan. Tämä liukeneminen hopeabromidia tulokset kompleksointi , että hopea- Ag + -ionien tiosulfaatti-ioneja. Kompleksi muodosti Ag (S 2 O 3 )- on riittävän vakaa siirtämään hopeabromidin saostustasapainon.
Ensimmäisen rikkinitridin valmisti vuonna 1834 W. Gregory. Sen stökiometria (yksi rikkiatomi yhtä typpiatomia varten) perustettiin vuonna 1851 ja sen tetrameerinen luonne (SN) 4oli vuonna 1896 . Rakenne on tetrasulfur tetranitride S 4 N 4on syklinen, kukin elementti vuorotellen, NSN-kulmien ollessa 105 °, SNS-kulmien ollessa 113 ° ja sidosten ollessa 162 pm . On myös disulfur dinitride S 2 N 2, neliömäisen tasorakenteen sekä mono-typpimonoksisulfidi SN kaasufaasissa ja tähtienvälisessä väliaineessa .
Polythiazyles , yleinen kaava (SN) x, löydettiin vuonna 1975 . Niillä on metallisia ominaisuuksia, vaikka ne eivät sisällä metalliatomeja. Siten niiden johtavuus kasvaa lämpötilan mukana. Polythiazyles ovat suprajohtava hyvin matalissa lämpötiloissa, alle 0,26 K . Näillä rakenteilla on myös merkittäviä optisia ominaisuuksia .
S on erittäin hyvä sillan ligandin ja erityisesti S- 2 -2- . Ligandit, jossa S toimii luovuttaja (R 2 S- tyyppi ) ovat luokan b (heikko Lewis-emäkset). S erotetaan tässä O: sta, joka on a-tyypin ligandi. S voidaan nähdä luovuttaja 2 e - (S (AuPEt 3 ) 2 esimerkiksi), joka muodostaa 2 sidoksia; Tämän jälkeen kutsutaan μ 2 ligandi . Se voi myös olla tyyppiä μ 3 tai μ 4 ja antaa vastaavasti 4 e - (kuten S (AuPPh 3 ) 3 ) ja 6 e - (kuten SM 4 : ssä metallin kanssa) muodostaen vastaavasti 3 ja 4 sidosta. Rikkakompleksia, jossa on 6 tai 8 metalliatomia, ei tunneta tänään. S 2 muodostaa metallien kanssa monia komplekseja: kukin S voi sitoutua M-atomiin tai M-atomi voi muodostaa sidoksen jokaisen S: n kanssa (ja muodostaa siten sillan). Keskimäärin näissä komplekseissa atomien välinen etäisyys SS on välillä 201 ja 209 pm.
On olemassa kaksi pääryhmää rikki oxohalides: tionyyli- dihalogenidit (OSX 2 ) ja sulfuryylikloridin dihalogenidit (O 2 SX 2 ).
TionyylidihalogeniditNe ovat erittäin haihtuvia nesteitä tai kaasuja. OSF 2 ja OSCl 2 ovat värittömiä, kun taas OSBr 2 on oranssia. Tionyylidihalogenidien sulamispiste nousee siirtyessä alas halogeenipylväästä ( -110,5 ° C OSF 2: lle , -104,5 ° C OSCl 2: lle , -52 ° C OSBr 2: lle ). Näiden yhdisteiden OS: n välinen atomien välinen etäisyys on suhteellisen vakio, kun taas SX: n etäisyys vaihtelee (158,5 pm OSF 2: lla ja 227 pm OSBr 2: lla ). Toisaalta, OSI- 2 yhdiste on erittäin epästabiili ja hajoaa yli 30 ° C: S: ään ja I 2 . Tärkein on tionyylihalogenidit on OSCl 2 . Se reagoi erittäin kiivaasti veden kanssa ja sitä käytetään pääasiassa tiettyjen epäorgaanisten halogeeniyhdisteiden dehydratointiin. Se valmistetaan seuraavien reaktioiden mukaisesti:
SO 2 + PCl 5 → OSCl 2 + OPCl 3 SO 3 + SC1 2 → OSCl 2 + SO 2 SulfuryylidihalogeniditNe ovat myös erittäin haihtuvia tai kaasumaisia värittömiä yhdisteitä. Nämä yhdisteet ovat tetraedrisiä. Tärkeintä on O 2 SCI 2 ja on erittäin käyttökelpoinen orgaanisen kemian lisätä Cl tai O 2 SCI-ryhmän sijasta OH esimerkiksi. Se muodostuu SO 2 katalysoivat FeCI 3 .
Aminohapot kysteiini , metioniini , homokysteiini ja tauriini sisältävät rikkiä, samoin kuin jotkut entsyymit (esim. Koentsyymi A ) kaikille eläville soluille .
Disulfidisidokset välillä polypeptidien erittäin tärkeä rooli kokoonpano ja rakenne proteiinien .
Jotkin bakteerit käyttää rikkivedyn (H 2 S) veden sijasta elektronidonorina primitiivisen fotosynteesin kaltaisessa prosessissa .
Kasvit ottavat rikki maaperästä sulfaatti-ionin muodossa.
Epäorgaanisen, rikkiä on läsnä rauta-rikki keskuksia ja metalloproteiinit ja rikki on ligandi Cu Ai päällä ja sytokromi c oksidaasi .
Samankaltaisuuksistaan huolimatta sanan "sulfidi" alkuperä eroaa ranskankielisen sanan "rikki" alkuperästä. Ensimmäinen on peräisin sanskritista ( çulbâri , joka tarkoittaa sanskritin kuparin vihollista ); rikki , rikki tai sulpur in Latin ), sana ”rikki” on Frenchization Espanjan sana ” Azufressa ”, joka tulee arabian ”As-Sofr” tarkoittaa kirjaimellisesti ”keltaisuus”, The Andalusian arabit on kehittänyt kemiallista tietoa keskiajasta ja esitteli heidät Länsi-Eurooppaan .
Rikki on tunnettu muinaisista ajoista lähtien . Noin 150 eaa. AD , vanhempi Cato suosittelee rikkiä viiniköynnöksestä vastaan reseptillä, joka on yksi ensimmäisistä lännessä tunnetuista hyönteisten torjunta-aineista. Homer lainaa häntä "tuhoeläinten varalta".
Vuonna IX : nnen vuosisadan eaa. AD ja -424 , heimo tuhosi seinät kaupungin polttamalla seosta hiilen , rikin ja terva alle sen seinät.
Odysseian kirjassa XXII Ulysses palaa kotiin, löytää kosijat, tappaa heidät ja ripustaa sitten kaksitoista nuorta tyttöä, jotka olivat asuneet heidän luonaan. Sitten hän sytyttää suuren tulen, jossa polttaa rikki talonsa puhdistamiseksi.
”Sairaanhoitaja, tuo minulle tulta, tervettä rikkiä, että rikastan huoneen; sitten mene kertomaan Penelopelle tulemaan ... "
Rikki mainitaan Raamatussa monta kertaa:
Dioscorides kuvaa sitä helposti jauhemaiseksi keltaiseksi rungoksi, joka palaa pienellä sinisellä liekillä, johon liittyy ärsyttävä savu, jota armeija käyttää pelottamaan vihollisen (mikä tekee siitä yhden varhaisimmista " kemiallisista aseista " ).
Ympäri XI nnen vuosisadan The kiinalainen keksi ruuti sekoittamalla se salpietari ( kaliumnitraatin , KNO 3) ja hiiltä . Ensimmäinen valmistusmenetelmä näyttää olevan vuodelta 1044. Vuonna 1128 Kiinan armeija olisi käyttänyt tätä keksintöä pommituksiin. Muutama vuosi myöhemmin ( 1245 ) Roger Bacon ja Berthold Schwartz löysivät myös ruutin Euroopassa .
Kemia : Ensimmäiset alkemistit antoivat rikkille oman alkemisen symbolinsa, joka oli ristin yläpuolella oleva kolmio ( kuvassa n o 4). Kokeilemalla he tiesivät, että elohopea voidaan yhdistää siihen. Vuonna 1777 Antoine Lavoisier ehdotti tiedeyhteisölle, että rikki olisi alkuaine eikä yhdiste. Kuitenkin vuonna 1809 Humphry Davy uskoi edelleen päinvastoin, luultavasti epäpuhtaalla rikillä tehtyjen kokeiden tuloksena. Samanaikaisesti Gay Lussac ja Thenard vahvistivat Lavoisierin väitöskirjan. " Maksa rikin " liuottamiseen käytetyt metallit, joiden kulta oli " yhdistelmä kiinteän alkalin kanssa rikin "
Sitä käytetään XV : nnen vuosisadan vastaan Black Death (desinfiointiin tilojen).
Vuonna 1781 N. Deyeux havaitsi kemiallisen alkyylirikin tietyissä kasveissa . Vuonna 1813 HA Vogel havaitsi sen eläinten sapessa ja veressä. Rikkiä on itse asiassa läsnä kahdessa 20 luonnossa esiintyvästä aminohaposta. Sitten William Forsyth ilmoitti sen fungisidisistä ominaisuuksista vuonna (1802), ennen kuin WC Zeise löysi ksantaatit (vuonna 1822), joka valmisti myös ensimmäisen tiolin , jota tuolloin kutsuttiin merkaptaaniksi , C 2 H 5 SH vuonna 1831.
Samana vuonna kosketusprosessi SO 3 : n valmistamiseksiSiksi rikkihappoa, on patentoitu, käyttäen vanadiinioksidia V 2 O 5 katalysaattorina. S 4 N 4 klusterinEnsin valmistetaan M. Gregory S 2 Cl 2ja NH 3.
Vuonna 1839 Goodyear kehitti lateksin rikkivulkanointiprosessin Yhdysvalloissa.
Vuonna 1845 Englannista, uusi tauti, viiniköynnöksen jauhe asuttivat Ranskan sitten Euroopan viinitarhoja, joissa vuoden 1852 sadot olivat viisi kertaa pienemmät kuin vuonna 1847 . Duchartre, Hardy ja Grison osoittavat tai vahvistavat rikin tehon tätä tautia vastaan. Gonthier keksi palkeen ruiskun ruiskuttamiseksi märille viiniköynnöslehdille, sitten vuonna 1853 Rose Charmeux testasi kuivajauhetta Thomeryssä , mikä osoittautui tehokkaaksi. Sitä käytetään kaikkialla Euroopassa, mikä mahdollistaa viinintuotannon suoristamisen vuodesta 1858. Vuonna 1880 suositeltiin 3-vuotista jauhemista, joka oli työläs ja vaati 120 - 150 kg / ha / vuosi murskattua rikkiä (tai 80 - 90 kg / ha / rikkirikki). Viisi vuotta myöhemmin (1885) lisättiin Bordeaux-seosta uuden hyökkääjän hoitamiseksi: viiniköynnöksen hometta .
Isotoopit 33 ja 34 tunnistetaan massaspektrometrialla käyttäen FW Astonia vuonna 1926. Vuonna 1920 jälkimmäinen oli havainnut vain eniten isotooppia 32 S.
Koska XIX th -luvulla, valkaisu villaa ja silkkiä, kemikaalit, rikkihapon, ruutia, ja tulitikut , jne. ovat aiheuttaneet kasvavaa rikin kulutusta. Vuodesta jälkipuoliskolla XIX : nnen vuosisadan maatalouden myös ottaa vastaan suuria määriä sen ominaisuuksien desinfiointiaineen ja fungisidin (vuoden lopulla XIX : nnen vuosisadan viinitarha kuluttaa yksin välillä 100000 ja 150000 tonnia / vuosi ) tai muodossa sulfaatteja (kalium, ammonium ja magnesiumsulfaatti) tietyissä lannoitteissa . Sitten oli tarpeen rakentaa kiireellisesti (vuodesta 1856 lähtien) rikkisublimereita ja murskaimia, tehtaita, joissa pelättiin tulipaloja. Kymmeniä heitä löytyy ympäri kaupunkeja kuten Marseille, Montpellier, Frontignan, Sète, Narbonne, Bordeaux vastaamaan viininviljelijöiden tarpeita. Tämä teollisuus parantaa myös maatalouskoneita, koska laajamittainen manuaalinen käyttö aiheutti applikaattoreille allergioita ja silmien palovammoja.
Nämä tarpeet olivat syynä tietyn teollisuuden ruokkivan rikin kysynnän kasvulle. Vaikka teollisuuden ja maatalouden kysyntä kasvoi, erittäin suuri määrä rikkiä tuotettiin happamoittamalla tiettyjä luonnonkaasuja (esimerkiksi Lacqissa Ranskassa) ja sitten rikin poistamattomien polttoaineiden tuotannolla (joka on määrätty yhä useammalla lainsäädännöllä, jolla pyritään vähentämään ilman saastuminen ja happosateet ).
Rikki, luonnollinen tuote (ilmastoitu tai mikronisoitu trituroitiin rikki) on edelleen yksi aineiden perinteisesti sallittua ja käyttää luonnonmukaisessa maataloudessa ja puutarhoissa kuin sienitautien , punkkien ja hylkivä , vaikka sitä on käytettävä kohtalaisen ja varovaisesti Joissakin kulttuureissa; Se ei ole kovin aktiivinen antikryptogamina alle 18 ° C: n lämpötilassa , optimaalinen lämpötilassa 23-25 ° C , mutta se voi tulla fytotoksiseksi yli 35 ° C: n lämpötilassa formulaatioiden luonteesta riippuen. Lisäksi se antaa esimerkiksi rikkimaun viinille tai rypälemehulle .
Hiilen, öljyn ja kaasun polttaminen on muuttanut maailmanlaajuista rikkisykliä happamoittamalla ilmaa, sadetta, merta, maaperää ja ekosysteemejä ( rikkidioksidin ja reaktiivisen rikkipäästöjen kautta).
Vuonna 2020 viljeltyihin maaperiin tuotetaan edelleen merkittäviä määriä rikkiä tiettyjen lannoitteiden ja torjunta-aineiden välityksellä . Pitkän aikavälin ekologisten vaikutusten kaskadit ovat "merkittäviä, mutta ali-tutkittuja" , "samankaltaisia maaperän terveyden ja vesiekosysteemien alavirtaan kuin alueilla havaitut. happosateet ovat historiallisesti vaikuttaneet ” . Eve-Lyn & al. (2020), tutkimus rikin kierto liittyy myös opiskelu "integroitu roolit ilmaston , hydrologian ja muut tekijä syklit muokkaamisessa prosesseihin ja virtaaminen rikistä ja loppupään maataloustuotteiden lähde alueilla" ottamalla mukaan tutkijat , mutta myös maanviljelijät , sääntely- agroekologiaan siirtyviä viranomaisia ja maankäyttäjiä .
Polttoaineet ovat nyt enemmän tai vähemmän desuffled, mutta ”ihmisen toiminnan muutos rikin sykli on vielä paljon” . Helposti saatavien hiilivetyjen tyhjentämisen jälkeen fossiilisten polttoaineiden uuttoteollisuus muuttuu epätavanomaisiksi hiilivedyiksi, jotka ovat usein jopa rikkaampia (ja muita epäpuhtauksia) kuin tavanomaiset hiilivedyt. Samaan aikaan sääntely on kehittymässä, ja niiden on vaadittava kauppalaivastoa (joka tällä hetkellä tuottaa 75 prosenttia rikkioksidipäästöistä (SOX)) käyttämään paljon vähemmän rikkipitoisia polttoaineita, joten rikki ei näytä olevan mineraali, mikä saattaa puuttua; päinvastoin, sitä voi olla liikaa maaperässä.
Rikki esiintyy luonnollisesti suuria määriä, on seostettu muiden elementtien muodossa sulfideja (esimerkiksi: pyriittiä , sinooperi , lyijyhohteen , sinkkivälke ja Stibnite ) ja sulfaatteja (esimerkiksi: kipsi , baryyttia , vitriols ). Se löytyy vapaassa muodossa kuumissa lähteissä , fumaroleissa ja yleisemmin tulivuorikaasuissa .
Tätä elementtiä esiintyy myös pieninä määrinä kivihiilessä ja öljyssä , jotka tuottavat rikkidioksidia palattaessa. Polttoaineen standardit tarvitsevat yhä useammin uuttamisen fossiilisista polttoaineista, koska rikkidioksidi yhdistyy ilmakehässä olevaa vettä (sadepisarat) tuottamiseksi hapan sade . Tämä uutettu rikki puhdistetaan sitten ja edustaa suurta osaa rikkituotannosta.
Se on myös uutetaan pitkin rannikkoa Meksikonlahdella jälkeen Fraschin prosessi : nestemäisen veden tulistettu 160 ° C: seen injektoidaan rikin talletus, joka sulaa se. Sitten kaivoon ruiskutetaan paineilmaa sulan rikin saattamiseksi pinnalle.
Suuria määriä rikki kuljetetaan meritse erikoistuneilla aluksilla, joita kutsutaan rikkisäiliöiksi .
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | ||||||||||||||||
1 | H | Hei | |||||||||||||||||||||||||||||||
2 | Li | Olla | B | VS | EI | O | F | Syntynyt | |||||||||||||||||||||||||
3 | N / A | Mg | Al | Joo | P | S | Cl | Ar | |||||||||||||||||||||||||
4 | K | Se | Sc | Ti | V | Kr | Mn | Fe | Co | Tai | Cu | Zn | Ga | Ge | Ässä | Se | Br | Kr | |||||||||||||||
5 | Rb | Sr | Y | Zr | Huom | Mo | Tc | Ru | Rh | Pd | Ag | CD | Sisään | Sn | Sb | Sinä | Minä | Xe | |||||||||||||||
6 | Cs | Ba | Tämä | PR | Nd | Pm | Sm | Oli | Gd | Tb | Dy | Ho | Er | Tm | Yb | Lukea | Hf | Sinun | W | Re | Luu | Ir | Pt | Klo | Hg | Tl | Pb | Bi | Po | Klo | Rn | ||
7 | Fr | Ra | Ac | Th | Pa | U | Np | Voisi | Olen | Cm | Bk | Vrt | On | Fm | Md | Ei | Lr | Rf | Db | Sg | Bh | Hs | Mt | Ds | Rg | Cn | Nh | Fl | Mc | Lv | Ts | Og | |
8 | 119 | 120 | * | ||||||||||||||||||||||||||||||
* | 121 | 122 | 123 | 124 | 125 | 126 | 127 | 128 | 129 | 130 | 131 | 132 | 133 | 134 | 135 | 136 | 137 | 138 | 139 | 140 | 141 | 142 |
alkali Metals |
Alkalinen maa |
Lantanidit |
siirtyminen metallit |
Huono metalli |
Metalli- aukot |
Ei- metallit |
halogeeni geenit |
Noble kaasujen |
Kohteet luokittelemattomat |
Aktinidit | |||||||||
Superaktinidit |