Rauta | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti jaksollisessa taulukossa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Symboli | Fe | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sukunimi | Rauta | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomiluku | 26 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ryhmä | 8 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aika | 4 th aikana | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lohko | Lohko d | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Element perhe | Siirtymämetalli | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektroninen kokoonpano | [ Ar ] 4 s 2 3 d 6 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronit by energiataso | 2, 8, 14, 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomic ominaisuudet elementin | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomimassa | 55,845 ± 0,002 u | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomisäde (laskettu) | 140 pm ( 156 pm ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovalenttinen säde |
132 ± 15 pm ( matala linkous ) 152 ± 18 pm |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hapetustila | +2, +3 , +4, +6 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronegatiivisuus ( Pauling ) | 1.83 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Oksidi | Amfoteerinen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ionisointienergiat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1 re : 7.9024 eV | 2 ND : 16,1877 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 e : 30,652 eV | 4 e : 54,8 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5 e : 75,0 eV | 6 e : 99,1 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7 e : 124,98 eV | 8 e : 151,06 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
9 e : 233,6 eV | 10 e : 262,1 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
11 e : 290,2 eV | 12 e : 330,8 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
13 e : 361,0 eV | 14 e : 392,2 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
15 e : 457 eV | 16 th : 489256 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
17 e : 1266 eV | 18 th : 1358 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
19 th : 1456 eV | 20 e : 1582 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
21 e : 1689 eV | 22 ND : 1799 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
23. päivä : 1950 eV | 24 th : 2023 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
25 th : 8828 eV | 26 e : 9 277,69 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vakaimmat isotoopit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yksinkertaiset kehon fyysiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavallinen tila | Kiinteä ferromagneettinen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Allotropic on vakio tilassa | Rauta α ( keskitetty kuutio ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Muut allotropit | Rauta γ ( kasvot keskitetty kuutio ) δ rauta ( kehon keskitetty kuutio ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilavuusmassa | 7,874 g · cm -3 - ( 20 ° C ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kristallijärjestelmä | Kuutiokeskus keskitetty | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovuus | 4 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väri | Hopeanhohtoinen valkoinen; harmaat heijastukset | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusiopiste | 1538 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiehumispiste | 2861 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusioenergia | 13,8 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrystysenergia | 349,6 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Molaarinen tilavuus | 7,09 × 10-6 m 3 · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrynpaine | 7.05 Pa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Äänen nopeus | 4910 m · s -1 - 20 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Massalämpö | 440 J · kg -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sähkönjohtavuus | 9,93 x 10 6 S · m -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämmönjohtokyky | 80,2 W · m -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liukoisuus | maahan. in laimennettu H 2 SO 4 , HCl: | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o CAS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o ECHA | 100,028,270 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N O EY | 231-096-4 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Varotoimenpiteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SGH | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Jauhemainen tila :
Vaara H228, P210, H228 : Syttyvä kiinteä aine P210 : Suojaa lämmöltä / kipinöiltä / avotulelta / kuumilta pinnoilta. - Tupakointi kielletty. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
WHMIS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hallitsematon tuoteTätä tuotetta ei valvota WHMIS-luokituskriteerien mukaan. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kuljetus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3178 : Syttyvä kiinteä aine, epäorgaaninen, NOS- luokka: 4.1 Merkintä: 4.1 : Syttyvät kiinteät aineet, itsereaktiiviset aineet ja herkistymättömät räjähtävät kiinteät aineet |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Rauta on alkuaine on järjestysluku 26, ja symboli Fe.
Yksittäinen runko on yleisin metalli- ja ferromagneettinen materiaali jokapäiväisessä elämässä, useimmiten erilaisten seosten muodossa . Puhdas rauta on sitkeää siirtymämetallia , mutta hyvin pienten lisämäärien lisääminen muuttaa huomattavasti sen mekaanisia ominaisuuksia. Yhdistettynä hiileen ja muihin lisäelementteihin se muodostaa teräksiä , joiden herkkyys termomekaanisille käsittelyille mahdollistaa materiaalin ominaisuuksien monipuolistamisen entisestään.
Rauta on siirtymämetallien alkuperän alkuaineiden ryhmän jäsen , sillä on tyypillisiä analogioita ruteniumin , osmiumin , koboltin ja nikkelin kanssa .
Rauta 56 on vakaa nuklidin raskain johtuvat sulaminen piin mukaan reaktiot a kun nukleosynteesi , mikä itse asiassa nikkeli-56 , joka on epävakaa ja antaa 56 Fe kaksi hajoamista β + leikkaus; korkeamman atomimäärän alkuaineet syntetisoidaan energisemmillä reaktioilla, jotka tapahtuvat pikemminkin supernoovien räjähdyksen aikana .
Rautasydämellä 56 on pienin massa nukleonia kohden kaikista nukleideista, mutta ei suurin sitoutumisenergia, johtuen hieman suuremmasta protonien osuudesta kuin nikkeli 62, jolla on korkein sitoutumisenergia .
Rauta 56 tulokset luonnollinen häviäminen nikkeliä 56 , epävakaa isotooppi valmistettu ydin massiivisten tähtien fuusioimalla piin 28 aikana alfa kaskadin reaktioita, jotka stop-nikkeli juuri koska jälkimmäinen on sidosenergia. Ydinvoiman per nukleoni: jatkaa fuusio esimerkiksi sinkin 60 tuottamiseksi kuluttaa energiaa sen sijaan, että vapauttaa sen.
Rautalla on 28 tunnettua isotooppia, joiden massanumerot vaihtelevat välillä 45-72, sekä kuusi ydin-isomeeriä . Näiden isotooppien joukossa neljä on stabiileja, 54 Fe, 56 Fe, 57 Fe ja 58 Fe, 56 Fe on eniten (91,754%), jota seuraa 54 Fe (5,845% mahdollisesti hieman radioaktiivinen ja puoliintumisaika on yli 3, 1 × 10 22 vuotta), 57 Fe (2,119%) ja 58 Fe (0,282%). Raudan standardi atomimassa on 55,845 (2) u .
Vakain raudan radioisotooppi on 60 Fe, jonka puoliintumisaika on 1,5 miljoonaa vuotta, jota seuraa 55 Fe (2,7 vuotta), 59 Fe (vajaat 44,5 päivää) ja 52 Fe (8,5 tuntia).
Rauta on yleisin metalli meteoriitit yhtä hyvin kuin ytimien planeettoja , kuten että maapallon .
Mineraali rauta on läsnä luonnossa puhtaassa muodossa tai, harvemmin kuin metalliseos nikkelin (5-18%), alkuperäinen meteoriitti mutta myös maanpäällisten rauta nimeltään "maa". Liian harvinainen ja ennen kaikkea levitettynä sepän ja teräksen työntekijä on valmistanut sitä keinotekoisesti ja massiivisesti tietyissä valkoihoisissa sivilisaatioissa yli kolmen vuosituhannen ajan sen tärkeimmistä mineraaleista. Kemialliset ja mineraaliset yhdistelmät, joissa on rautaa, ovat runsaita, mutta todellisia suhteellisen puhtaita malmeja, joilla on korkea rautapitoisuus, on paljon harvinaisempia ja usein hyvin paikallisia enimmäkseen tunnetuissa rautakaivoksissa varhaisesta antiikin ajoista lähtien.
Rauta on 6 : nnen eniten alkuaine Universe , se on muodostettu "lopullinen osa" ydinfuusion , että fuusio piin massiivisissa tähteä. Samalla kun se muodostaa noin 5% (massa) on maankuoren , maapallon ydin uskotaan olevan suurelta osin rauta-nikkeliseosta, jotka muodostavat 35% massasta maapallon kokonaisuudessaan. Rauta on ehkä itse asiassa yleisin alkuaine maan päällä tai ainakin verrattavissa (vain 2 th kanta) massa happea , mutta vain 4 : nnen yleisin alkuaine kuori.
Maapallon ytimen (ulkosydämen) ulkokerroksen, pääasiassa rauta- nikkeli- nestemäisen seoksen , konvektiovirtausten uskotaan olevan maapallon magneettikentän lähde .
Raudalla on tärkeä rooli hivenaineena tai hivenaineena monille lajeille ja elementtinä, joka säätelee valtameren ensisijaisen tuottavuuden amplitudia ja dynamiikkaa , mikä tekee siitä oleellisen osan meren biogeokemiallisia syklejä ja hiilinieluja .
Viimeaikaiset tiedot osoittavat, että valtameren rauta-kierto, jonka oletetaan ensin liittyvän runsaasti rautaa sisältävän pölyn sisääntuloon, on itse asiassa paljon monimutkaisempi ja läheisesti biogeokemiallisesti yhdistettynä tärkeimpiin ravinteisiin (hiilipitoinen, typpipitoinen). Vuonna 2017 osoitettiin, että raudan köyhillä alueilla Etelämantereella jäätiköiden kivien höyläämisen aiheuttama hiukkasmainen rauta on vaihtoehtoinen raudan lähde, jota kasviplankton osaa hyödyntää. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkut kasviplanktonit näyttävät hyötyvän korkeasta CO 2 -tasosta., mutta tämän CO 2: n omaksumiseksihe tarvitsevat myös rautaa; se on spekuloitu, koska lopussa XX : nnen vuosisadan että kylvöön meressä raudan voisi auttaa rajoittamaan ilmastonmuutosta. Nyt huomataan, että useimmissa kasviplanktonlajeissa tämä rauta voidaan omaksua vain karbonaattien läsnä ollessa. Ongelma: nämä tuhoutuvat happamoituminen indusoitiin liukoiseksi CO 2 vedessä.
Rauta paljastaa metallisen polymorfismin. Allotropia kuitenkin tekee perusmuutoksen fysikaalisten ominaisuuksien prosessoinnissa (laajeneminen, resistiivisyys, kiteiskemialliseen rakenteeseen liittyvä ominaislämpö jne. ).
Se on metalli, jolla on lämpötilasta riippuen ilmeinen metallinen polymorfismi. Allotropia erotetaan:
Puhdas aine sulaa 1538 ° C : ssa piilevän fuusiolämmön kanssa, joka on luokkaa 3,7 kcal / gramma atomia . Kiehuvaan rautaa, tunnettu siitä, että latenttia lämpöä kiehuvaan suuruusluokkaa 84,18 kcal / atomi gramman tulee noin 2860 ° C , käytännössä enemmän tai vähemmän epäpuhtaan yksinkertainen elin välillä 2750 ° C ja 3000 ° C: ssa .
Rauta on liukenematon veteen ja emäksiin. Hapot hyökkäävät siihen.
Raudalla on olennaisesti kolme hapettumisastetta :
Rauta yhdessä hapen kanssa hapetetaan olosuhteista riippuen kolmeksi rautaoksidiksi :
On auki ilman , että kosteuden läsnä ollessa, se syöpyy muodostaen ruoste , joka koostuu hydratoidun rauta oksidit ja oksihydroksidit , joka voidaan kirjoittaa Fe 2 O 3 · n H 2 O ja FeO (OH) · n H 2 Ovastaavasti. Koska ruoste on huokoinen materiaali, hapetusreaktio voi levitä metallin sydämeen, toisin kuin esimerkiksi alumiini, joka muodostaa ohuen kerroksen läpäisemätöntä oksidia.
Mössbauer-spektroskopia tarjoaa tehokkaan työkalun erottaa eri astetta raudan hapettumista. Tällä tekniikalla on mahdollista tehdä kvantitatiivinen analyysi rautafaasien seoksen läsnä ollessa.
Vesiliuoksessa kemiallinen alkuaine rauta on ionimuodossa kahdella päävalenssilla:
Tietty määrä ioneja johtaa rauta-ionien saostumiseen liuoksessa. Hydroksidi- ioni HO - on yksi näistä (katso yllä). Sulfidi -ioni S 2- merkkeihin mahdolliseksi muodostaa rauta (II) sulfidi FeS, rauta (III) sulfidi ja Fe 2 S 3ei liian happamalle pH: lle. Todellakin, kohtuullinen määrä sulfidi-ionien pitää olla läsnä, joka ei ole happamassa pH: ssa, koska sulfidi-ioni on sitten sen dihapon muodossa, rikkivetyä H 2 S.
Rautaparien vertailupotentiaalit ovat :
Fe2 + / Fe: E ° = −0,44 V Fe 3+ / Fe 2+ : E ° = +0,77 VTämä osoittaa, että metallinen rauta ei ole stabiili vesipitoisissa väliaineissa. Mitä matalampi pH, se hapettuu nopeammin.
Tämä osoittaa myös, että liuenneen hapen ( E ° (O 2/ H 2 O-) = 1,3 V rauta (II) -ionit eivät ole stabiileja.
Nämä vertailupotentiaalit muuttuvat liuoksessa olevien ionien mukaan, varsinkin jos vastaavien Fe (II) - ja Fe (III) -kompleksien stabiilisuusvakiot ovat huomattavasti erilaiset.
Redox on tapa titrata rauta (II) -ioneja esimerkiksi cerium (IV) -ionien (Ce 4+ / Ce 3+ pari ) tai permanganaatti MnO 4 - ionien (MnO 4 - / Mn 2 pari + kanssa rikkihappoalustalla) avulla. ).
Vaikka rauta-ionien pelkistäminen metalliraudaksi on mahdollista, se tehdään harvoin vesiliuoksesta.
Monet vesikompleksissa olevat rautakompleksit muodostuvat helposti lisäämällä ligandi yksinkertaisesti (oikealla pH: lla). Yleisimpiä komplekseja ovat ne, joihin liittyy ligandeja:
Nämä kompleksit mahdollistavat Preussin sinisen valmistamisen ;
Analyyttisessä kemiassa tämä kompleksi mahdollistaa rauta (III) -ionien värin merkitsemisen;
Redox-paria, joka koostuu näistä kahdesta kompleksista, käytetään hapettumisen ja pelkistyksen titrausindikaattorina;
Tämän kompleksin avulla on mahdollista korostaa pieni määrä rauta (III) -ionia liuoksessa sen ominaisvärin ansiosta.
Ensimmäinen sellaisenaan eristetty metalliorgaaninen kompleksi vuonna 1951 oli rautakompleksi: ferroseeni . Se koostuu rauta (II) ioni, jossa on kaksi syklopentadienyyli ionien C 5 H 5- . Siitä lähtien on tuotettu monia muita komplekseja, jotka ovat joko peräisin ferroseenista tai jotka ovat täysin erilaisia.
Suurin osa kuoressa olevasta raudasta yhdistetään hapen kanssa muodostaen rautaoksidimalmeja, kuten hematiitti ( Fe 2 O 3), Magnetiittia ( Fe 3 O 4) Ja limoniitti ( Fe 2 O 3 · n H 2 O). Magneettinen oksidi tai magnetiitti Fe 3 O 4 on tunnettu antiikin Kreikasta. Se on saanut nimensä Magnetos- vuorelta (suuri vuori), Kreikan vuorelta, joka on erityisen rikas tässä mineraalissa .
Noin yksi kahdestakymmenestä meteoriitista sisältää taeniittia , ainutlaatuista rauta-nikkelimineraaliseosta (rauta 35-80%) ja kamasiittia (rauta 90-95%). Rautameteoriitit ovat harvinaisia, mutta nikkelillä päällystetyn raudan lähde, mutta tämä maan pinnalle saapuva meteorirauta on etymologisessa mielessä terästeollisuuden alkuperä ; toinen hiukan nikkelillä päällystetyn rautametallin luonnollinen lähde ovat harvinaisempia telluurirautaa tai mineralogistien natiivirautaa.
Marsin pinnan punainen väri johtuu regolitista, jossa on runsaasti amorfista hematiittia ; punainen planeetta on tavallaan "ruosteessa planeetta".
90% maailman rautamalmikerrostumista pidetään ohuena kerroksena, jossa on runsaasti Fe (II): ta, nauhoitettua rautakerrosta. Elämän alkuvaiheessa , syanobakteerit elävät Fe (II) -merillä Archeanin eonilla noin -2-4 Ga . Kun ne alkavat fotosyntetisoida, syntynyt happi liukenee ja reagoi Fe (II): n kanssa muodostaen Fe (III) -oksidia, jotka saostuvat valtameren pohjaan. Fe (II): n nauttimisen jälkeen happi keskittyy valtameriin ja sitten ilmakehään, se muodostaa sitten myrkyn protoelämälle. Siten nauharautanauhat löytyvät systemaattisesti kiteisten massiivien geologisten kerrosten (liuskat, gneisit jne. ) Ja Alppien edeltävien massiivien muodostavien dolomiittisten kalkkikivikerrosten (korallit) välillä.
Rauta tunnettiin jo kuparikaudelta kautta telluric raudan sivustojen ja erityisesti rautameteoriitti usein jo seostettu korkealaatuisia, eikä ole varmaa, että sen metallurgian pysyi luottamuksellisia kuten usein arvioitu kunnes XII : nnen vuosisadan eaa. AD , ajanjaksoa, joka jälkiä juuri alkua " rautakauden " ympärille XV : nnen vuosisadan eaa. AD heettiläiset, Anatoliassa, oli kehittynyt melko hyvän hallinnan takorautatyö, perinteensä määrittää sen alkuperä on Kaukasiassa alueella , ja tämä tekniikka näyttää myös olleet tiedossa varsin varhain Pohjois- Intiassa , erityisesti Uttar Pradesh .
Hellenistisessä maailmassa rauta on Kreikan metallurgian ja tulivuoren jumalan Hephaestoksen ominaisuus . Roomalaisten keskuudessa, jonka Hephaestuksen kursivoitu avatar Vulcan on aina väärentänyt, se on Marsin ruhtinaallinen ominaisuus. Alkemistit antoi rauta nimen Mars, sodan jumala Rooman mytologiassa .
Kunnes keskellä keskiajalla , Europe puhdistettu raudan avulla masuunien , joka ei tuottanut valurauta ; tekninen masuunin , joka itse valmistaa raakaraudan päässä puuhiiltä ja rautamalmin , kehitettiin Kiinassa vuonna keskellä V : nnen vuosisadan eaa. JKr . Se on yleistä Länsi-Euroopassa puolivälissä XV : nnen vuosisadan .
West itsenäisesti keksittävä tekniikkaa yli tuhat vuotta Kiinassa. Mukaan antiikin doxographer Theofrastos , se oli delas, eli fryyginen , joka keksi rautaa.
Sepän fyysisellä työllä (vasaralla, kuumennuksella, pintaseoksilla jne. ) Saavutetuilla kiinteiden metalliosien vähäisillä muutoksilla on kemian kannalta hyvin vähän merkitystä . Rautakemia unohtaa suurelta osin sepien tai takomolojen erittäin hienon arvostuksen raudan pitkän teknisen historian aikana.
Tärkeimmät rautamalmia tuottavat maat vuonna 2013 ovat:
Maa | Malmi
(miljoonaa tonnia) |
% maailmasta
rautamalmi |
Rautapitoisuus
(miljoonaa tonnia) |
% maailmasta
rautapitoisuus |
|
---|---|---|---|---|---|
1 | Kiina | 1450,0 | 45,9 | 436,0 | 29.5 |
2 | Australia | 609,0 | 19.3 | 377,0 | 25.5 |
3 | Brasilia | 386,27 | 12.2 | 245,67 | 16.6 |
4 | Intia | 150,0 | 4.7 | 96,0 | 6.5 |
5 | Venäjä | 105,0 | 3.3 | 60.7 | 4.1 |
6 | Etelä-Afrikka | 71,53 | 2.3 | 45.7 | 3.1 |
7 | Ukraina | 81,97 | 2.6 | 45.1 | 3.0 |
8 | Yhdysvallat | 53,0 | 1.7 | 32.8 | 2.2 |
9 | Kanada | 42,8 | 1.4 | 26.0 | 1.8 |
10 | Iran | 50,0 | 1.6 | 24.0 | 1.6 |
11 | Ruotsi | 26.04 | 0.8 | 17.19 | 1.2 |
12 | Kazakstan | 25.5 | 0.8 | 14.5 | 1.0 |
13 | Chile | 17.11 | 0.5 | 9.09 | 0.6 |
14 | Mauritania | 13.0 | 0.4 | 7.8 | 0.5 |
15 | Meksiko | 14.5 | 0.5 | 7.53 | 0.5 |
16 | Venezuela | 10.58 | 0,3 | 6.58 | 0.4 |
17 | Malesia | 10.0 | 0,3 | 5.7 | 0.4 |
18 | Peru | 6.79 | 0,2 | 4.55 | 0,3 |
19 | Mongolia | 6.01 | 0,2 | 3.79 | 0,3 |
20 | Turkki | 4.45 | 0,1 | 2.98 | 0,2 |
Maailma yhteensä | 3160 | 100 | 1,480 | 100 |
Tärkeimmät rautamalmia tuottavat yritykset maailmassa vuonna 2008 ovat:
Vuonna 2007 Kiina tuotti kolmanneksen maailman teräksestä ja 50% rautamalmin viennistä.
Suurin osa rautapohjaisista metalleista on magneettisia. Tämä ominaisuus yksinkertaistaa niiden lajittelua. Vuoden jälkipuoliskolla XX : nnen vuosisadan alhaiset romun tekee sähkö terästehtaiden kilpailukykyisempiä kuin uuneissa ups .
Rauta saadaan teollisesti vähentämällä raudan oksidit malmin sisältämiin käyttämällä hiilimonoksidia (CO) hiilestä ; tämä voidaan saavuttaa, koska rautakaudella , kunnes XIX : nnen vuosisadan joissakin osissa maailmaa, vähentämällä malmin hiilellä on uuninpohja tai alhaalta kotiin. Saamme nestemäisen faasin läpi heterogeenisen massan rautaa, terästä tai jopa valurautaa sekoitettuna kuonaan , nimeltään " suurennuslasi ", "massiot" tai "rautasieni". Jotta metallista saataisiin sopiva esineiden valmistamiseen, "suurennuslasi" voidaan rikkoa ja lajitella hiilipitoisuuden tyypin mukaan tai yksinkertaisesti puristaa suoraan takomoon.
Tehtaiden ja hydraulisen voiman kehityksen myötä masuunin tekninen linja pystyi kehittymään, ja se asetettiin yleensä masuunin omalle vahingolle. Suurin ero tässä prosessissa on se, että rautaoksidien pelkistys tapahtuu samanaikaisesti sulatuksen kanssa . Metalli tuotetaan nestefaasissa valurautana, joka on absorboinut osan koksista hiilestä ja joka sulaa helpommin kuin rauta (alempi sulamislämpötila, vähintään 200 ° C ). Mutta valurauta on sitten muutettava raudaksi.
Se on myös lisäämällä piidioksidia on kalkkikivi gangue malmi tai kalkkikiveä ja piipitoisen gangue malmin, että me meni masuunin: tarkka piidioksidin osuus ja kalkkikivi antaa helposti sulavaa kuonaa , joka erottaa luonnollisesti neste valurautaa . Masuunit toimivat pitkään aikaan puuhiilellä. Koksi , kovempia ja runsas, oli mahdollista tehdä paljon suurempi masuuneissa mutta valmistamiseksi sulatetaan täynnä rikki .
Luotettavan metallin saamiseksi on tarpeen jalostaa valurautaa. Tämä terästehtaassa suoritettu vaihe koostuu pääasiassa valuraudan hiilenpoistosta matalamman hiilen seoksen: raudan tai teräksen saamiseksi. Valurauta muunnetaan teräkseksi muuntimessa . Tässä säiliössä happi puhalletaan valurautaan tai sen sisään hiilen poistamiseksi .
Jos hiilen poistaminen polttamalla hapella on tärkein vaihe raakaraudan jalostuksessa, terästehdas myös:
Joissakin tapauksissa maakaasun runsas määrä tai rautamalmin mukauttamisen masuuniin vaikeus johti niin kutsutun " suoran pelkistyksen " prosessin käyttöönottoon. Periaatteena on malmien läsnäolon vähentäminen ilman sulatusvaihetta (kuten masuunissa) käyttämällä pelkistäviä kaasuja, jotka on saatu hiilivedyistä tai kivihiilestä . On kehitetty suuri määrä menetelmiä. Vuonna 2010 5% tuotetusta teräksestä tuli suoraan pelkistämällä saadusta raudasta.
Rautaa käytetään tuskin puhtaana (paitsi tiettyjen hitsattavuusongelmien ratkaisemiseksi, erityisesti ruostumattomilla teräksillä ). Sulaminen ja teräksen ( 1000 Mt ) ovat tärkeimmät seokset:
Erilaisten lisäyselementtien lisääminen mahdollistaa valurautojen ja erikoisterästen saamisen, mutta alkuaine, jolla on suurin vaikutus näiden seosten ominaisuuksiin, on hiili.
Ruostumattomat teräkset ovat korroosionkestävyytensä ansiosta kromia, joka hapettamalla muodostaa ohuen suojakalvon.
Nimi "lanka" ei tarkoita puhdasta rautalangaa, lanka on itse asiassa valmistettu pehmeästä teräksestä, hyvin muokattavissa.
Metallirautaa ja sen oksideja on käytetty vuosikymmenien ajan analogisten tai digitaalisten tietojen kiinnittämiseen sopiviin tietovälineisiin ( magneettinauhat , ääni- ja videokasetit, levykkeet ). Näiden materiaalien käyttö kuitenkin korvataan yhdisteillä, joilla on parempi läpäisevyys , esimerkiksi kiintolevyissä .
Rauta on olennainen osa ihmiskehossa. Lapsen ensimmäisinä elinaikoina ravintoraudan tarve on erittäin suuri ruoan puutteen kivun ( raudan puute-anemia ) vuoksi. Lisäksi raudan yliannostus on myös haitallista terveydelle. Liian paljon rautaa lisäisi hepatiitin ja syövän riskiä ja voisi olla mukana Parkinsonin taudissa .
Hemoglobiini on veren on metalliproteiini koostuu rauta (II) kompleksi. Tämän kompleksin avulla punasolut voivat kuljettaa happea keuhkoista kehon soluihin. Hapen liukoisuus veressä ei todellakaan riitä toimittamaan soluja tehokkaasti. Tämä kompleksi koostuu Fe (II) -kationista, jota kompleksoivat neljä typpiatomia on porfyriinin ja typessä histidiinin tähteeseen kuuluvan proteiinin ketjuun. Kuudes raudan komplikaatiokohta on joko tyhjä tai siinä on happimolekyyli.
On huomattavaa, että rauta (II) sitoo happimolekyylin hapettumatta. Tämä johtuu proteiinin aiheuttamasta raudan tukkeutumisesta.
Rauta on hivenaine ja yksi tärkeimmistä mineraalisuoloista, joita löytyy elintarvikkeista , mutta se voi olla myrkyllistä joissakin muodoissa. Raudanpuute on anemian lähde ja voi vaikuttaa lapsen aivojen kognitiiviseen ja sosiaalis-emotionaaliseen kehitykseen tai pahentaa tiettyjen myrkytysten ( esimerkiksi lyijymyrkytysten ) vaikutuksia.
Rauta on välttämätön kuljetukseen hapen ja muodostumista punasoluja on veressä . Se on olennainen ainesosa mitokondrioita , koska koostumus hemin ja sytokromi c . Sillä on myös rooli uusien solujen , hormonien ja välittäjäaineiden valmistuksessa . Kasvien sisältämä rauta (ns. "Ei-hemirauta") Fe 3+ tai rautarauta imeytyy elimistöön vähemmän kuin se, joka on eläinperäisissä raaka-aineissa ("hemirauta") Fe 2+ tai rauta . Ruoanvalmistus muuttaa osan hemiraudasta ei-hemiraudaksi, joka on vähemmän biologisesti saatavilla . Raudan imeytyminen kuitenkin paranee, jos sitä käytetään tiettyjen ravintoaineiden , kuten C-vitamiinin tai sitruunamehun kanssa. Sitruunamehun laittaminen ruokaan on siis erinomainen kulinaarinen tapa, jos sinulta puuttuu rautaa; toisaalta C-vitamiinilisä on hyödytön, jos ei kärsi C-vitamiinin puutoksesta (äärimmäinen puute on skorbuutti), vaikka tämä ei voi johtaa hypervitaminoosiin, koska C-vitamiini on vesiliukoinen (ja siksi sen ylijäämä poistetaan hikoilemalla) ja virtsateiden). Kuten naudanliha, hyönteiset ovat hyvä raudan lähde.
Toisaalta teen ja / tai kahvin kulutus estää sen imeytymistä, koska tanniinit (polyfenolit) ovat rautakelaatteja. Siksi riskiryhmille (nuorille, raskaana oleville naisille, hedelmällisessä iässä oleville naisille, kasvissyöjille) ja teetä tai kahvia käyttäville suositellaan juomaan sitä sen sijaan tuntia ennen ateriaa tai kaksi tuntia sen jälkeen.
Raudan kertyminen elimistöön johtaa solukuolemaan. Tutkijat Inserm epäillä, koska se, liiallinen rauta voi olla mukana hermosoluvaurioihin potilailla, joilla on Parkinsonin tauti.
Saat vaihdevuodet ohittaneilla naisilla ja aikuisten miehiä, suositeltu päiväannos Raudan on 10 mg ; Tämä ravitsemuksellinen vaatimus sijaitsee 16 ja 18 mg naisilla välillä murrosikä vaihdevuodet .
Rautaa käytetään lääkkeenä. Sitä käytetään raudan puutteessa (nimeltään "raudan puute"), joka voi aiheuttaa voimattomuutta tai jopa raudan puutteen anemiaa . Se voidaan antaa suun kautta tai injektiona.
Rautamalmin tuotanto maailmassa oli vuonna 2010 2,4 miljardia tonnia, mikä johtui suurelta osin Kiinasta (37,5%), ennen Australiaa (17,5%), Brasiliaa (15, 4%), Intiaa (10,8%), Venäjää (4,2%) ja Ukrainaa. (3,0%); Maailman rautamalmivarantojen arvioidaan olevan 180 miljardia tonnia, sisältäen 87 miljardia tonnia rautaa, ja niitä hallitsevat pääasiassa Ukraina (16,7%), Brasilia (16,1%) ja Venäjä (13,9%). Kiina tuotti 60% maailman metallisesta raudasta vuonna 2010 (noin 600 miljoonaa 1 miljardista tonnista) ja 45% maailman teräksestä (noin 630 miljoonaa 1,4 miljardista tonnista) ennen Japania (8,2% rautaa ja 7,9%) maailmassa tuotettua terästä).
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | ||||||||||||||||
1 | H | Hei | |||||||||||||||||||||||||||||||
2 | Li | Olla | B | VS | EI | O | F | Syntynyt | |||||||||||||||||||||||||
3 | N / A | Mg | Al | Joo | P | S | Cl | Ar | |||||||||||||||||||||||||
4 | K | Se | Sc | Ti | V | Kr | Mn | Fe | Co | Tai | Cu | Zn | Ga | Ge | Ässä | Se | Br | Kr | |||||||||||||||
5 | Rb | Sr | Y | Zr | Huom | Mo | Tc | Ru | Rh | Pd | Ag | CD | Sisään | Sn | Sb | Sinä | Minä | Xe | |||||||||||||||
6 | Cs | Ba | Tämä | PR | Nd | Pm | Sm | Oli | Gd | Tb | Dy | Ho | Er | Tm | Yb | Lukea | Hf | Sinun | W | Re | Luu | Ir | Pt | Klo | Hg | Tl | Pb | Bi | Po | Klo | Rn | ||
7 | Fr | Ra | Ac | Th | Pa | U | Np | Voisi | Olen | Cm | Bk | Vrt | On | Fm | Md | Ei | Lr | Rf | Db | Sg | Bh | Hs | Mt | Ds | Rg | Cn | Nh | Fl | Mc | Lv | Ts | Og | |
8 | 119 | 120 | * | ||||||||||||||||||||||||||||||
* | 121 | 122 | 123 | 124 | 125 | 126 | 127 | 128 | 129 | 130 | 131 | 132 | 133 | 134 | 135 | 136 | 137 | 138 | 139 | 140 | 141 | 142 |
alkali Metals |
Alkalinen maa |
Lantanidit |
siirtyminen metallit |
Huono metalli |
Metalli- aallot |
Ei- metallit |
halogeeni geenit |
Noble kaasujen |
Kohteet luokittelemattomat |
Aktinidit | |||||||||
Superaktinidit |