Iridium | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti jaksollisessa taulukossa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Symboli | Ir | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sukunimi | Iridium | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomiluku | 77 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ryhmä | 9 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aika | 6 th aikana | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lohko | Lohko d | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Element perhe | Siirtymämetalli | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektroninen kokoonpano | [ Xe ] 4f 14 5d 7 6s 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronit by energiataso | 2, 8, 18, 32, 15, 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomic ominaisuudet elementin | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomimassa | 192,217 ± 0,003 u | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomisäde (laskettu) | 135 pm ( 180 pm ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovalenttinen säde | 141 ± 18 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hapetustila | 2, 3, 4 , 6 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronegatiivisuus ( Pauling ) | 2.20 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Oksidi | Perus | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ionisointienergiat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1 re : 8.96702 eV | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vakaimmat isotoopit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yksinkertaiset kehon fyysiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavallinen tila | kiinteä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilavuusmassa | 22,562 g · cm -3 ( 20 ° C ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kristallijärjestelmä | Kasvokeskeinen kuutio | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovuus | 6.5 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väri | Hopeanvalkoinen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusiopiste | 2446 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiehumispiste | 4428 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusioenergia | 26,1 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrystysenergia | 604 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Molaarinen tilavuus | 8,52 × 10-6 m 3 · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrynpaine | 1,47 Pa on 2716 K | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Äänen nopeus | 4825 m · s -1 kohteeseen 20 ° C: ssa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Massalämpö | 130 J · kg -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sähkönjohtavuus | 19,7 x 10 6 S · m -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämmönjohtokyky | 147 W · m -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o CAS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o ECHA | 100 028 269 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Varotoimenpiteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SGH | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Jauhemainen tila :
Vaara H228, P210, H228 : Syttyvä kiinteä aine P210 : Suojaa lämmöltä / kipinöiltä / avotulelta / kuumilta pinnoilta. - Tupakointi kielletty. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kuljetus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
40 : syttyvä kiinteä aine tai itse-reaktiivisia tai itsestään kuumeneva materiaali YK-numero : 3089 : FLAMMABLE metallijauhetta, NSA luokka: 4,1 Levy: 4,1 : syttyvä kiinteät aineet, itse-reaktiivisten aineiden ja epäherkistäviltä räjähtävä kiintoaineita Pakkaus: Pakkaus ryhmä III : vähän vaarallisia materiaaleja. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Iridium on alkuaine on järjestysluku 77 ja symboli Ir.
Elementti pidetään, koska sen yksinkertainen elin , kuten platina metalli , että perhe on siirtymämetalleja .
Iridium löydettiin vuonna 1803 , jonka Smithson Tennant on Lontoossa , Englannissa , yhdessä osmium on mineraalijätteen (iridium osmide) purkamisesta platinaa ja platinaa malmien kuningasvesi . Palauttaa osmium platinaryhmän, prosessi aika oli käytetty hapettuminen upokkaassa suuri tulipalo, niin, että saadaan jauhemainen materiaali, hyökkäyksille mukaan kuningasvettä kiehumispisteessä, sitten lisäämällä ammoniakkia oli annettiin haihtua kuiviin osmic hapon tai osmiumtetroksidi .
Viimeinen suurin osa osmista puhdistettu jäännös sisältää sitten iridiumyhdisteitä ja muuten rodiumia ja ruteniumia . Kuumaan veteen otettuna se muodostaa "keltaisen liköörin". Lisäämällä ammoniakin suolan, luonnon ammoniumkloridia tai salmiakki yli merkkeihin voidaan saostamiseksi "platinaryhmän metalli" muodossa kloridi. Todellisuudessa useimmat rodiumin jää liuokseen, kun taas iridium ja kaikki ruteeni, tai jopa edelleen platinan ja rodiumin, sakka muodossa kaksinkertainen klooria . Sakka pelkistetään punaiseksi huuhtelemalla vetykaasulla . Metalloidisieni sulatetaan lyijyllä . Sula lyijy liuottaa rodiumin ja platinan jäljet. Iridium ja rutenium kiteytyvät selvästi näkyvien kiteiden muodossa, ja niiden kristallirakenne on normaalisti erilainen mahdollisten seosten olemassaolosta huolimatta. Metallinen kiteet voidaan kuumentaa hopea upokkaassa seosta sulan emäksiä, jotka perustuvat KOH potaskan ja kaliumnitraattia tai pleikun KNO 3 . Pesemällä vedellä liuottaa keltainen kalium ruteenin ja lehdet vain iridiumoksidia seurauksena valmisteen. Nopea pelkistys, esimerkiksi vetykaasun pyyhkäisy, mahdollistaa puhdistetun iridiumin saamisen.
Sen nimi on peräisin latinalaisesta iiriksestä, joka tarkoittaa " sateenkaarta ", johtuen sen erittäin värikkäistä yhdisteistä. Kreikan-latinankielinen tai englanninkielinen termi “savant iridium” esiintyy ranskaksi vasta vuonna 1805 Annales de Chimien kuvaavissa raporteissa .
Metalliseoksen 10% iridium ja 90% platinaa käytettiin materiaalina standardeja ja mittarin ja kilogramma , säilyttää Kansainvälisen paino- ja toimenpiteitä vuonna Sevres , lähellä Pariisissa , Ranskassa .
Adjektiivi iridium täyttää minkä tahansa materiaalin, mutta useimmiten metalliseos, joka sisältää iridiumia merkittävinä määrinä, esimerkiksi platina-iridium (mainittu edellä) tai jopa awaruite- iridium.
Luonnollinen iridium koostuu kahdesta stabiiliksi havaitusta isotoopista, 191 Ir (37,3%) ja 193 Ir (62,7%).
On 37 tunnettuja radioisotoopit iridium, jossa massa numerot vaihtelevat 164-202.
192 Ir- isotooppia käytetään brachyterapiassa .
Iridiumia esiintyy luonnossa natiivina iridiumina , joskus huomattavana komponenttina natiivia platinaa tai natiivia osmiumia .
Niistä luonnollinen seokset , eri platinoidien ja muiden metallien saman perheen, tunnetuin os-, ovat iridosmin ja osmiridium . Iridiumin ja osmiumin isomorfiset seokset muiden platinoidien kanssa ovat näiden kahden metallin pääraaka-aine.
Se esiintyy merkittävinä määrinä alkuperäisen kullan ja alkuperäisen platinan toissijaisissa talletuksissa .
On siderophile luonteeltaan , se on hyvin harvinaista, usein jopa lähes poissa pinnasta Maan kanssa Clarke on suuruusluokkaa 0,001 g / t tai 0,001 ppm on maankuoren.
Mutta se ei puutu metallisista meteoriiteista , kuten rautametoriiteista . Läsnä iridiumia on raja liitu - tert- geologiset kerrokset on olennainen osa tukee teoriaa meteorikraateriksi (ehkä että Chicxulub kraatterin ) on alkuperä sammuminen liitu , mukaan lukien, että dinosaurukset ei- lintuinfluenssan.
KT raja , merkintä aika rajan toissijainen eras ( liitu ajan ) ja tertiaariset (paleogeenikausi aikana), tunnistettiin ohut kerros savea runsaasti iridium.
Monien tutkijoiden, kuten amerikkalaisten Luis Alvarezin ja hänen poikansa Walterin mukaan , jotka ovat teorian takana dinosaurusten sukupuuttoon, joka johtuu maan ja jättiläisen asteroidin törmäyksestä , tällä iridiumilla on maan ulkopuolinen alkuperä. asteroidi tai komeetta , jonka uskotaan päästyäni Maan lähellä mitä nyt Jukatanin niemimaalla , Meksiko .
Toisten, kuten Dewey M. McLean Virginian ammattikorkeakoulusta, mukaan tämä iridium on tulivuoren alkuperää. Itse asiassa maapallon ydin on niissä rikas, ja esimerkiksi Piton de la Fournaise de La Réunion vapauttaa heidät edelleen.
Se otetaan talteen kaupallisesti nikkelin louhinnan sivutuotteena .
Yksittäinen elin on raskas metallia kutsutaan platinaryhmän sen analogisesti platina. Se on ulkonäöltään kova, tiheä, hauras ja hopeanvalkoinen tai harmahtavanvalkoinen, ja siinä on metallinen kiilto. Se kestää hyvin korroosiota . Valon reflektanssi Tämän puhdasta metallia on vain ylittyy että hopeaa.
Iridium muistuttaa enimmäkseen valkoista rodiumia ja erittäin kiiltävää valkoista platinaa olematta muokattavissa. Se erottuu hieman kellertävästä tai harmahtavasta kosketuksesta. Se on kompakti kidekuution, kasvot kuutiollinen tyyppi, joka selittää, miksi iridium on erittäin korkea tiheys: se on 2 toinen tihein yksi elin (luonnollinen) jälkeen osmium . Sen tiheys on 22,56.
Kovuutensa ja joustavuutensa vuoksi, vaikka jotkut alkuperäiset, hieman seostetut iridiumnäytteet ovat suhteellisen muokattavia, on vaikea työstää, muotoilla tai työstää. Sulamispiste on erittäin korkea, paljon enemmän kuin platinaa, yli 2400 ° C . Se sulaa oksivetypolttimen kanssa. Se rokkaa kuin platina.
Neste-alue on suuri, kattaa lähes 2000 ° C , koska se tekee sen jälkeen yli 4400 ° C: ssa .
Iridium on yksi tunnetuimmista korroosionkestävistä metalleista. Se ei ole kovin kemiallisesti reaktiivinen, otsoni ei millään tavalla hyökkää huoneenlämpötilassa. Paljon enemmän kuin osmiumia , sitä voidaan laajasti sanoa tulenkestäväksi metalliksi . Sen platinaseokset eivät ole kovin herkkiä termisille muodonmuutoksille. Seokset, joissa on platinaa ja palladiumia, ovat huomattavan kovia.
Se on veteen liukenematon. Vahvat hapot tai vahvat emäkset eivät voi hyökätä sitä kompaktissa tilassa, kuten jaetussa tilassa. Murtuneessa muodossa (hitaammin kompaktissa muodossa) ja ennen kaikkea hienona jauheena helposti saatavana jauheena se liukenee kuumiin vesiregioihin .
Se voidaan liuottaa sulaan suoloja, kuten natriumkloridia (NaCl) ja natriumsyanidia ( Na CN ) tai jopa seos sulaa potaskaa (KOH ja K 2 CO 3 ).
Iridiumin ja natriumkloridin (Ir, NaCl) seos, joka on lämmitetty kirkkaan punaiseksi kloorivirran alla, reagoi, kuten Friedrich Wöhler oli huomannut, ja antaa iridium (II) kloridia .
(Ir, NaCl) seos saatetaan kirkas punainen + CI 2 kaasu → IrCl 2 värillinen jauhe liukenee veteen (tummanpunainen) + NaCI kaasuSitä käytetään seoksissa, joilla on suuri lujuus ja jotka kestävät korkeita lämpötiloja. Tunnettujen alkuaineiden joukossa iridium on korroosionkestävin .
Iridiumia käytetään laitteissa, joiden on kestettävä korkeita lämpötiloja, sähkökoskettimissa ja platinan tai sen seosten kovettimena.
Iridiumia käytetään pääasiassa metallurgiassa kovettimena erittäin stabiileissa platinaaseoksissa. Platina-iridium oli kysymys standardin mittarin. Vuoteen 2019 asti se oli vielä konkreettinen mitta kilogramman eli standardikilon prototyypillä .
Tässä on muita iridiumin ja erityisesti näiden seosten käyttötarkoituksia:
Joskus täydentävässä seoksessa, jossa on osmiumia , niitä esiintyy metallisten kärjen tai mustekynän kärjissä ja tarkkuusinstrumenttien, kuten kompassilaakereiden (magneettisten neulojen tuki) alustoissa ja nivelissä, tarkkuusinstrumenttien alustoissa ja saranoissa. . kemiallinen reaktori injektio järjestelmiä .
Punainen kuuma, 600 ° C : seen happivirtauksessa , iridium antaa dioksidi-iridiumia, joka dissosioituu yli 1140 ° C: n .
Ir kiinteä kide, jauhe, red- kuuma + O 2 kaasu → Iro 2 jauhe tai musta kiinteä massaIRO 2 jauhe kuumennettiin 1200 ° C: → Crystal kiinteä Ir + O 2 kaasuOn vedetöntä iridiumdioksidia IrO 2musta, mutta myös iridiumdioksidihydraatti IrO 2 . H 2 Oindigosininen, jälkimmäinen antaa mustaa vedetöntä jauhetta kuumentamalla. On myös iridium (III) oksidia tai iridiumeseskvioksidia, Ir 2 0 3.
Iridium reagoi myös halogeenien kanssa kuumana. Iridiumin hyökkäys fluorilla on poikkeuksellisen helppoa verrattuna muiden vähintään 300 ° C lämpötilaa vaativien platinoidien vastustuskykyyn :
Ir kiinteä kide + 2 F 2 kaasu → IRF 4Sitä voidaan jatkaa myös hankkimalla IrF 6 .
Kloorin isku vaatii korkeita lämpötiloja pelkän punaisella lämmittämisen lisäksi. On mahdollista saada iridiumtrikloridia tai iridiumtetrakloridia, mutta myös iridiummonokloridia ja dikloridia.
Ir kide kiinteä, jauhemainen, red- kuuma + 2CI 2 kaasu → IrCl 4Sen kemialle on ominaista päähapetusasteet -II, -I, III ja IV. Yleinen lista on monimutkaisempi.
Siten on iridiumkloridia (II, III ja IV), iridiumbromidia (II, III ja IV), iridiumfluoridia (III, IV, V ja VI), iridiumjodidia (II, III ja IV).
On myös iridiumsulfidia (II ja IV), iridium-selenidiä (III), iridiumtelluridia (III).
On myös organometallikomplekseja Ir (VI) tai Ir (III) kanssa, esimerkiksi asetyyliasetonin kanssa .
Kemiallinen havaitseminen on joskus kallista, mikä vaatii huomattavia määriä niukkaa tuotetta. Fyysisiä menetelmiä käytetään yleisesti, kuten UV-emissiospektri (ominaispiirteillä 322,08 nm ja 351,36 nm ) ja / tai röntgenfluoresenssi, joka joskus pystyy erottamaan suuritehoisilla ohjelmistoilla monimutkaisten platinoidien seoksen noin 10 ppm: llä .
Iridium metallimuodossaan ei yleensä ole myrkyllistä sen kemiallisen reagoimattomuuden vuoksi, mutta sen yhdisteitä tulisi pitää erittäin myrkyllisinä.
19. Rutenium, osmium, rodium, iridium, palladium, platina; 20.1. Metalliseokset; 20.2. Metalliseokset (jatkuu); 20.3 Metalliseokset (jatkuu) "
(ilmoitus BNF n o FRBNF37229023 )1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | ||||||||||||||||
1 | H | Hei | |||||||||||||||||||||||||||||||
2 | Li | Olla | B | VS | EI | O | F | Syntynyt | |||||||||||||||||||||||||
3 | N / A | Mg | Al | Joo | P | S | Cl | Ar | |||||||||||||||||||||||||
4 | K | Se | Sc | Ti | V | Kr | Mn | Fe | Co | Tai | Cu | Zn | Ga | Ge | Ässä | Se | Br | Kr | |||||||||||||||
5 | Rb | Sr | Y | Zr | Huom | Mo | Tc | Ru | Rh | Pd | Ag | CD | Sisään | Sn | Sb | Sinä | Minä | Xe | |||||||||||||||
6 | Cs | Ba | Tämä | PR | Nd | Pm | Sm | Oli | Gd | Tb | Dy | Ho | Er | Tm | Yb | Lukea | Hf | Sinun | W | Re | Luu | Ir | Pt | Klo | Hg | Tl | Pb | Bi | Po | Klo | Rn | ||
7 | Fr | Ra | Ac | Th | Pa | U | Np | Voisi | Olen | Cm | Bk | Vrt | On | Fm | Md | Ei | Lr | Rf | Db | Sg | Bh | Hs | Mt | Ds | Rg | Cn | Nh | Fl | Mc | Lv | Ts | Og | |
8 | 119 | 120 | * | ||||||||||||||||||||||||||||||
* | 121 | 122 | 123 | 124 | 125 | 126 | 127 | 128 | 129 | 130 | 131 | 132 | 133 | 134 | 135 | 136 | 137 | 138 | 139 | 140 | 141 | 142 |
alkali Metals |
Alkalinen maa |
Lantanidit |
siirtyminen metallit |
Huono metalli |
Metalli- aallot |
Ei- metallit |
halogeeni geenit |
Noble kaasujen |
Kohteet luokittelemattomat |
Aktinidit | |||||||||
Superaktinidit |