Kloori | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Nestemäinen kloori ampullissa. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti jaksollisessa taulukossa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Symboli | Cl | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sukunimi | Kloori | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomiluku | 17 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ryhmä | 17 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aika | 3 e jakso | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lohko | Estä s | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Element perhe | Halogeeni | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektroninen kokoonpano | [ Ne ] 3 s 2 3 s 5 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronit by energiataso | 2, 8, 7 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomic ominaisuudet elementin | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomimassa | 35,453 ± 0,002 u | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomisäde (laskettu) | 100 pm ( 79 pm ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovalenttinen säde | 102 ± 4 pm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Van der Waalsin säde | 180 pm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hapetustila | 0, ± 1, +3, +5, +7 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronegatiivisuus ( Pauling ) | 3.16 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Oksidi | Vahva happo | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ionisointienergiat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1 re : 12,96763 eV | 2 e : 23,8136 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 e : 39,61 eV | 4 e : 53,4652 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5 e : 67,8 eV | 6 e : 97,03 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7 e : 114,1958 eV | 8 e : 348,28 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
9 e : 400,06 eV | 10 e : 455,63 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
11 e : 529,28 eV | 12 e : 591,99 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
13 e : 656,71 eV | 14 e : 749,76 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
15 e : 809,40 eV | 16 e : 3 658 521 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
17 e : 3 946,2960 eV | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vakaimmat isotoopit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yksinkertaiset kehon fyysiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavallinen tila | Kaasu ( ei-magneettinen ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Allotropic on vakio tilassa | Kloori Cl 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilavuusmassa |
3,214 g · l -1 , 1,56 g · cm -3 ( -33,6 ° C ) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kristallijärjestelmä | Ortorombinen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väri | Kellertävän vihreä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusiopiste | -101,5 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiehumispiste | -34,04 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusioenergia | 3,203 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrystysenergia | 10,2 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kriittinen lämpötila | 143,8 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Molaarinen tilavuus | 22,062 × 10-3 m 3 · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrynpaine | > Patm. lämpötilassa 20 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Äänen nopeus | 206 m · s -1 kohteeseen 20 ° C: ssa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Massalämpö | 480 J · kg -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämmönjohtokyky | 8,9 x 10 -3 W · m -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o CAS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Varotoimenpiteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SGH | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kloori Cl 2 :
Vaara H270, H280, H315, H319, H330, H335, H400, EUH071, P220, P244, P260, P273, P280, P315, P302 + P352, P304 + P340, P305 + P351 + P338, P332 + P313, P370 P403, P405, H270 : Voi aiheuttaa tai voimistaa tulipaloa; hapetin H280 : Sisältää paineen alaista kaasua; voi räjähtää kuumennettaessa H315 : Ärsyttää ihoa H319 : Ärsyttää voimakkaasti silmiä H330 : Tappavaa hengitettynä H335 : Voi ärsyttää hengitysteitä H400 : Erittäin myrkyllistä vesieliöille EUH071 : Syövyttää hengityselimiä P220 : Pidä / Varastoi erillään vaatetuksesta / ... / palavat materiaalit P244 : Varmista, että pelkistysventtiileissä ei ole rasvaa tai öljyä. P260 : Älä hengitä pölyä / savua / kaasua / sumua / höyryä / suihketta. P273 : Vältä päästämistä ympäristöön. P280 : Käytä suojakäsineitä / suojavaatetusta / silmiensuojainta / kasvonsuojainta. P315 : Hakeudu välittömästi lääkäriin. P302 + P352 : Jos ainetta joutuu iholle: pese runsaalla vedellä ja saippualla. P304 + P340 : Hengitettynä: siirrä uhri raittiiseen ilmaan ja pidä lepoasennossa, jossa on helppo hengittää. P305 + P351 + P338 : Roiskeet silmiin: Huuhtele varovasti vedellä useita minuutteja. Poista piilolinssit, jos uhri käyttää niitä ja ne voidaan helposti poistaa. Jatka huuhtelua. P332 + P313 : Jos ihoärsytystä ilmenee: Hakeudu lääkäriin. P370 + P376 : Tulipalon sattuessa: Pysäytä vuoto, jos se voidaan tehdä vaarattomasti. P403 : Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. P405 : Säilytä lukittuna. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
NFPA 704 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
0 4 0 HÄRKÄ | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kuljetus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kloori Cl 2 :
265 : myrkyllinen ja hapettava kaasu (edistää tulipaloa) YK-numero : 1017 : KLORIINI Luokka: 2.3 Merkinnät: 2.3 : Myrkylliset kaasut (vastaa isojen kirjainten T, T, TF, TC, TO, TFC ja R TOC). 5.1 : Hapettavat aineet 8 : Syövyttävät aineet Pakkaus: - |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kloori on alkuaine on atomi numero 17, symboli Cl. Se on yleisin halogeeni .
Klooria on luonnossa runsaasti, sen tärkein johdannainen on pöytäsuola tai natriumkloridi (NaCl). Jälkimmäinen on välttämätön monille elämänmuodoille.
Kloori on yksinkertaisen rungon tilassa kloori- Cl 2 -molekyylin muodossa, joka on vihertävän keltainen kaasu, joka on 2,5 kertaa tiheämpi kuin ilma , lämpötilan ja paineen vakio-olosuhteissa . Tällä kaasulla on erittäin epämiellyttävä tukehtuva haju ja se on erittäin myrkyllistä .
Ioni hypokloriitti on valkaisuainetta sisältävien klooriatomi, jota usein kutsutaan veden valkaisuaine on "kloorataan". Tämä on kuitenkin väärä nimi, usein sekaannuksen lähde kloori-, kloorikaasu- ja hypokloriitti-ioni. Kloorin nimessä on kloori todellakin lueteltu esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetuksissa.
Tietyt virukset ( esimerkiksi norovirukset ), tietyt bakteerit tai biofilmit voivat kehittää jonkin verran vastustuskykyä kloorille . Tämä ilmiö on kiinnostava epidemiologisesti ja ekoepidemiologisesti .
Ensimmäisessä kemisti olla yksittäisiä klooria on väitetty olevan ruotsalaisen Carl Wilhelm Scheele vuonna 1774. Hän antoi sen nimen dephlogisticated muriatic happoa , koska hänen mielestään se oli yhdistettä kaasua.
Hylkäämällä flogistoni uskoi muutaman vuoden ajan, että tämä kaasu sisälsi happea, ja vasta vuonna 1809 brittiläinen kemisti Humphry Davy osoitti, että näin ei ollut, tunnusti, että se oli yksinkertainen runko, ja antoi sille nykyisyytensä kloorin nimi.
Nimi kloori tulee kreikan kloorivalkaisuhauteessa joka tarkoittaa "vaalean vihreä", viitaten väri puhdas kemiallinen elementti.
Kloori on 24 tunnettua isotooppien kanssa massa numerot vaihtelevat 28 ja 51, sekä kaksi isomeerit , 34 m : lla ja 38 m : lla. Vain kaksi isotoopit ovat stabiileja, 35 : lla ja 37 : lla, ja ovat lähes kaikki luonnossa esiintyvien klooria. Esillä olevan (Vastaavasti 75,77 ja 24,23%), loput ovat kloori 36 , kosmogeeninen radioisotooppi, jota on läsnä pieninä määrinä. Standardi atomimassa klooria on 35,453 (2) u .
Puhdas kemiallinen elementti on muodostettu kaksiatomisen kellanvihreää kaasun CI 2, edellä mainittu kloori , normaaleissa lämpötila- ja paineolosuhteissa . Klooria tuotetaan kloridista hapettamalla ja pääasiassa elektrolyysillä . Metallien kanssa se muodostaa suoloja, joita kutsutaan kloridiksi.
Kloori nesteytyy helposti, se kiehuu -34 ° C: ssa ilmanpaineessa. Sitä kuljetetaan (tai varastoidaan) nestettä paineen alaisena (noin 7 bar ) ympäristön lämpötilassa: alle 6,95 bar 21 ° C: ssa .
Kanssa fluoria , bromi ja jodi , kloorin kuuluu perheeseen ja halogeeni , ja ryhmä 17 jaksollisen - elementtien ryhmän hyvin elektronegatiivisen , joten erittäin reaktiivisia. Se voidaan helposti yhdistää melkein kaikkiin elementteihin. Kahden atomin välinen sidos on todellakin suhteellisen heikko (vain 242,580 ± 0,004 kJ / mol ), mikä tekee Cl 2: sta erittäin reaktiivinen molekyyli.
Yhdisteet hapen , typen , ksenonin ja kryptonin kanssa tunnetaan. Ne eivät muodostu näiden elementtien välisestä suorasta reaktiosta, vaan ne on aloitettava ulkoisella aineella, katalyytillä tai ionisaatiolla. Vaikka kloori on hyvin reaktiivinen, se ei ole yhtä reaktiivinen kuin fluori . Puhdas kloorikaasu on kuitenkin (kuten happea) hapetin ja voi tukea orgaanisten yhdisteiden, kuten hiilivetyjen , palamista , vaikka polttoaineessa oleva hiili pyrkii palamaan vain epätäydellisesti, suuri osa siitä jää nokimuotoon . Tämä osoittaa kloorin äärimmäisen (suhteellisen) affiniteetin vetyyn (kuten kaikki halogeenit), jolloin muodostuu kloorivetyä , joka on paremmin sitoutunut kappale kuin vesi (vetyoksidi).
Ajan 10 ° C: ssa ja normaalin ilmakehän paineessa, 1 L ja vettä liuotettiin 3,10 l klooria ja 1,77 L ajan 30 ° C: ssa .
Liuoksessa klooria esiintyy yleensä kloridi- ionina Cl - . Tämä ioni on tärkein merivedessä liuennut ioni : noin 1,9% meriveden massasta on kloridi-ionien massa.
Kloori on tärkeä kemikaalia veden puhdistus , ja desinfiointiaineet , valkaisuaineet kuten sekä sinappikaasu .
Myrkyllisyytensä vuoksi kloori oli yksi ensimmäisistä kaasuista, joita ensimmäisen maailmansodan aikana käytettiin taistelukaasuna. Ensimmäiset kaasunaamarit, jotka keksittiin suojautumaan siltä, olivat itse asiassa natriumtiosulfaatissa liotettuja puristimia tai liinaa .
Klooria on sittemmin käytetty laajalti useiden yleisten esineiden ja tuotteiden valmistamiseen:
Orgaanisen kemian käyttää klooria hapettimena ja korvaaminen on vety , koska tämä korvaaminen usein antaa edullisia ominaisuuksia orgaanisia yhdisteitä , esimerkiksi neopreeni (kestävää synteettistä kumia öljy ).
Kloraattien , kloroformin , hiilitetrakloridin ja bromin uuttamisessa on muita työpaikkoja .
In pinnanmuodot ja paleoseismology , 36 Cl isotooppi , kirjoittaja kosmiset säteet, käytetään vuodelta pinnan tai määritetään eroosion määrä .
Sana kloori tulee kreikkalaisesta khlôrosista, joka tarkoittaa "vaaleanvihreä".
Kloori löydettiin vuonna 1774 , jonka kemisti Carl Wilhelm Scheele kaatamalla muutama tippa suolahappoa on mangaanidioksidia. Scheele ajattelee virheellisesti, että se sisältää happea . Se oli 1810 että Humphry Davy antoi sen nimen klooria , vaativat, että se on itse asiassa hyvin selvä alkuainetta.
Vuodesta XIX : nnen vuosisadan klooria, erityisesti muodossa valkaisuainetta , käytetään desinfiointiaineena ja hoitoon juomavettä. Sitä käytetään myös kankaiden valkaisuun tekstiiliteollisuudessa.
Toisen maailmansodan lopusta lähtien klooria käytettiin pääasiassa veden desinfiointiin kuntokeskuksissa sekä julkisissa ja yksityisissä uima-altaissa. Klooria yhdistetään toisinaan muiden levisidituotteiden kanssa levien kehityksen neutraloimiseksi kuumissa ja kylmissä uimavesissä.
Vuonna 2010 kloori puuttuu 5-kloorourasiilin muodossa korvaamalla tymiinin bakteerin geneettisessä koodissa ja muodostaen AXN: n (ks. Ksenobiologia ).
Luonnossa, me vain löytää klooria yhdessä muiden elementtien, erityisesti natrium , muodossa suola (natriumkloridi: NaCl) , mutta myös karnalliitti ja Sylvine .
Kloori-alkali on tärkein kloori tuotantomenetelmä. Se tapahtuu natriumkloridin vesiliuoksesta : klooria vapautuu anodista ja vesi hajotetaan katodissa vedyksi (joka vapautuu) ja hydroksidi- ioneiksi muodostamalla vähitellen soodaliuosta.
Sula voidaan myös elektrolysoida suoraan.
Laboratoriossa klooria voidaan saada kuumentamalla suolahapon ja mangaanidioksidiliuoksen seosta .
Veren klooripitoisuutta kutsutaan kloremiaksi . Aikuisen paaston keskimääräisen painon veressä sen on oltava 98–107 mEq / l .
Tutkimukset ovat osoittaneet, että uima-altaiden klooraus vaikuttaa astman ja allergisen nuhan riskiin joko kloorin tai sen käytön aiheuttamien sivutuotteiden tai sivutuotteiden vuoksi, mikä voi vaikuttaa myös kroonisen altistumisen yhteydessä uima-altaissa ( trihalometaanit tai muut) työskentelevä henkilöstö, joka voi olla myrkyllistä tai genotoksista.
Kloori ärsyttää hengityselimiä , erityisesti lapsilla ja vanhuksilla. Voimakas altistuminen kloorille voi johtaa indusoituneeseen astmaan tai Brooksin oireyhtymään . Tämä astma olisi alttiina krooniselle altistumiselle sisäuima-altaiden ilmalle, johon liittyy Clara- solujen (keuhkoissa olevat suojaavat solut) tuhoutuminen .
Kaasumaisessa tilassa se ärsyttää limakalvoja ja nestemäisessä tilassa polttaa ihoa. Hajun erottaminen vie vain 3,5 ppm , mutta tämä kaasu on tappava 1000 ppm : stä noin minuutin puhalluksella. Altistuminen tälle kaasulle ei sen vuoksi saisi ylittää 0,5 ppm ( painotettu keskimääräinen altistumisarvo 8 tunnin aikana, 40 tuntia viikossa).
Teollisuusalueilla kloorin havaitseminen on välttämätöntä ihmisten turvallisuuden kannalta, joten ilmaisimet asennetaan. National Research and Safety Institute (INERIS) suorittaa riippumattoman tutkimuksen viiden kloorin ilmaisimet pyynnöstä EXERA .
Sen käytöstä juomaveden tai uima-altaiden desinfiointiin syntyy vaarallisia sivutuotteita, joista osa on kaasumaisia, kuten klooriamiinit , erityisesti kosketuksissa hiki ja virtsa. Jotkut ovat myrkyllisiä, toiset voivat aiheuttaa epämuodostumia , toiset taas ovat genotoksisia ja lopuksi jotkut tunnetut syöpää aiheuttavat aineet .
Muut juomaveden kloorin sivuvaikutukset liittyisivät sen erittäin hapettaviin ominaisuuksiin , mikä johtaisi ihoärsytykseen ja suun kuivumisen tunteeseen, mikä toisinaan johtaisi kosteuden puutteeseen. Useimmat aktiivihiilipohjaiset suodattimet poistavat kloorin helposti adsorptiolla , mutta vaarana on kuitenkin mikrobien lisääntyminen säiliössä huoneenlämmössä .
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | ||||||||||||||||
1 | H | Hei | |||||||||||||||||||||||||||||||
2 | Li | Olla | B | VS | EI | O | F | Syntynyt | |||||||||||||||||||||||||
3 | N / A | Mg | Al | Joo | P | S | Cl | Ar | |||||||||||||||||||||||||
4 | K | Se | Sc | Ti | V | Kr | Mn | Fe | Co | Tai | Cu | Zn | Ga | Ge | Ässä | Se | Br | Kr | |||||||||||||||
5 | Rb | Sr | Y | Zr | Huom | Mo | Tc | Ru | Rh | Pd | Ag | CD | Sisään | Sn | Sb | Sinä | Minä | Xe | |||||||||||||||
6 | Cs | Ba | Tämä | PR | Nd | Pm | Sm | Oli | Gd | Tb | Dy | Ho | Er | Tm | Yb | Lukea | Hf | Sinun | W | Re | Luu | Ir | Pt | Klo | Hg | Tl | Pb | Bi | Po | Klo | Rn | ||
7 | Fr | Ra | Ac | Th | Pa | U | Np | Voisi | Olen | Cm | Bk | Vrt | On | Fm | Md | Ei | Lr | Rf | Db | Sg | Bh | Hs | Mt | Ds | Rg | Cn | Nh | Fl | Mc | Lv | Ts | Og | |
8 | 119 | 120 | * | ||||||||||||||||||||||||||||||
* | 121 | 122 | 123 | 124 | 125 | 126 | 127 | 128 | 129 | 130 | 131 | 132 | 133 | 134 | 135 | 136 | 137 | 138 | 139 | 140 | 141 | 142 |
alkali Metals |
Alkalinen maa |
Lantanidit |
siirtyminen metallit |
Huono metalli |
Metalli- aallot |
Ei- metallit |
halogeeni geenit |
Noble kaasujen |
Kohteet luokittelemattomat |
Aktinidit | |||||||||
Superaktinidit |