Istro-romanialainen Vlåšca ši žei̯ånsca limba | |
Maa |
Kroatia maa maastamuutto |
---|---|
Alue | Istria |
Kaiuttimien määrä | alle 1000 |
Luokittelu perheen mukaan | |
|
|
Kielikoodit | |
ISO 639-3 | ruo |
IETF | ruo |
Istro-romania on Romance kieli , jota puhuu Istro-romanialaiset , väestö muutaman sadan puhujat 2001 kahdeksassa kylissä n niemimaan ja Istria vuonna Kroatian . Se on Itä Romance kieli , jota joskus kutsutaan Istrian , ei pidä sekoittaa Istriot , An italialais-Romance kieli .
Joidenkin kielitieteilijät , se on täysimittainen kieli par Romanian , aromania ja Megleno-romania . Muut kielitieteilijät katsovat itäromanssikielten muodostavan vain yhden, jota he kutsuvat "romaniaksi", jonka neljä muunnosta ovat murteita, joita he kutsuvat daco-romaniaksi, istro-romaniaksi, aromaksi ja megleno-romaniaksi. Radu Flora näkemys on erilainen, jossa todetaan, että aromania ja Megleno-romania ovat kaksi murretta ryhmissä samaa eteläisen Itä Romance kieli, kun taas Istro-romanialaisen ja Daco-romania ovat kaksi murretta ryhmää etelästä. 'Sama Itä Romance kieli pohjoisesta.
Joka tapauksessa, nykyisin, Istrian puhutaan vain kahdeksassa kylissä on Istrian : Žejane , koilliseen vuoriston Učka , Šušnjevica ja kuusi muuta kyliä ja kylää Etelä tämä massiivinen. On myös puhujia hajallaan Kroatian kaupungeissa (etenkin Pulassa ja Rijekassa ) ja muita maahanmuuttajia, erityisesti Länsi-Euroopassa , Yhdysvalloissa , Kanadassa ja Australiassa .
Termi "Istrian" ( istriano , Istarski jezik ) on paikallinen exonym kun taas "Istro-romania" ( limba Istro-română ) on akateemista luominen Romanian lingvistejä. Sen kaiuttimet eivät kutsu sitä yhtenäisenä tavalla:
Istriaan perustamisensa jälkeen istro-romanialaiset ovat jo käyneet läpi assimilaatioprosessin, eivätkä puhujat käyttäneet heidän kieltään kirjallisesti, ja kroatia vaikuttaa siihen voimakkaasti . Siksi UNESCO pitää sitä suuressa vaarassa. Tällä hetkellä tietyt toimet, joilla pyritään turvaamaan se, suorittaa kulttuurinen yhdistysten , joidenkin tukea viranomaisilta.
Istro-romanian puhujia on esiintynyt harvoin sellaisenaan tilastoissa , minkä vuoksi heidän lukumääränsä on aina arvioitu. Ennen XIX : nnen vuosisadan olisi ollut 10 000. Tällä hetkellä arvioidaan, että kylissä on vielä 150 esiintyjiä Istro-romania puhujia, jotka ovat oppineet vanhempiensa kanssa. Kaupungissa voi olla kaksi tai kolme kertaa enemmän hajallaan ja muutama sata edelleen Kroatian ulkopuolella: Euroopassa, Yhdysvalloissa. Kaikki nämä ihmiset ovat keski-ikäisiä tai vanhoja. Kielen välittäminen vanhemmilta lapsille on käytännössä loppunut vuosina 1950 - 1960 syntyneiden sukupolvien aikana . Nuoret puhujat (noin 30-vuotiaat), harva määrä, oppivat sen isovanhempiensa luona toisena tai kolmantena vieraana kielenä .
Istro-romanialaisia ja heidän kieltään ei sellaisenaan ole väestönlaskentatiedoissa, mutta ne löytyvät romanialaista vähemmistöä koskevista . Niinpä vuonna 2011 koko Kroatiaan rekisteröitiin 955 romania äidinkielen henkilöä, mutta ei voida tietää, kuinka moni näistä henkilöistä on Boyash , jonka äidinkieli on daco-romania. Vuonna County Istrian , 70 ihmiset ilmoittavat itsensä äidinkieleltään Romanian puhujia ja 6 kuin valakialaisten kaiutinta. Kun maakunta on Rijeka , jossa Žejane sijaitsee, on 40 henkilöä Romanian äidinkielellä.
Se, että istro-romania puhujia oli enemmän, osoitetaan paikannimillä . Koko alueella Pohjois Istrian, suurimmaksi osaksi Kroatian alueella ja osittain Sloveniassa , on edelleen nimeltään Cicarija , italiaksi Cicceria, mistä CICI yksi ethnonyms annetaan Istro-romanialaiset mukaan kroaatit . Istro-romanialaisten asuttamien kylien joukossa joillakin on kaksi nimeä, yksi kroatialainen, toinen istro -romanialainen, kuten Jesenovik -Sukodru (vrt. Romanian alikoodri "metsän alla"); muilla on vain yksi nimi, mutta kahdessa muunnelmassa, kuten Kostârčån, kroatian Kostrčani . Tällaisilla nimillä on paljon enemmän, mutta joissa ei enää puhuta istro-romaniaa: Floričići (vrt. Romanian floricică " fleurette "), Jerbulišće (roum. Iarbă "ruoho"), Katun, Kature (romania. Cătun "kylä") ), Fečori (roum. Feciori "nuoret") tai Kerbune (roum. Cărbune "hiili"). On muitakin Istro-romania nimiä saarella on Krk , jossa kaiuttimet ovat sulautuneet ensimmäisellä puoliskolla XIX : nnen vuosisadan Fintira (katso Fantana "uppoaa"), Sekara (katso SECARA "ruis").
Istro-romania on yleisesti hyväksytty viimeinen idioomi, joka on eronnut proto-romaniasta, mutta paikka ja aika, jolloin tämä tapahtui, ei ole dokumentoitu, ja siksi se on hypoteesien aihe.
On olemassa kaksi pääteoriaa. Mukaan kuin Ovid Densusianu The Istro-romanialaiset ovat peräisin Lounais- Transilvanian ja Banat , jossa he olisivat menneet X : nnen vuosisadan . Hän perustaa teoriansa piirteitä kielen, esimerkiksi Ärrävika on [n] yksinkertainen intervocalic ([n]> [r]), sanoissa Latinalaisessa alkuperää , kuten puheen Moţi . Tätä hypoteesia tukevat myös muut tutkijat.
Sextil Pușcariu on eri mieltä. Hän vahvistaa istro-romanialaisten etelä-dunantilaisen alkuperän ja etsii erottamispaikan nykyisessä Serbiassa, samalla kun hän myöntää, että he olivat yhteydessä pohjois-dunaanin alueen länsiosasta tulleiden romanialaisten kanssa. Hänen mukaansa ne voidaan erottaa muista romanialaiset XIII th -luvulla . Tarkka sijainti eroaa toisistaan, ja useat tutkijat ovat omaksuneet Pușcariun teorian.
Näiden kahden teorian lisäksi on välituote, Elena Scărlătoiu, jonka mukaan istro-romanialaiset tulevat useista keskustan "ytimistä", Transilvanian länsi- ja luoteisosasta sekä etelästä. Tonava, erityisesti Timokin laakso ja Prizrenin alue .
Istro-romania on aina ollut pääasiassa suullinen kieli. Hänen todistuksensa näyttivät ensin kirjoittavan tutkijat, jotka olivat kiinnostuneita istro-romanialaisista, sitten kielitieteilijät, jotka nauhoittivat rukouksia , laulutekstejä , tarinoita ja muita kertomuksia , sanontoja ja sananlaskuja .
Ensimmäinen todistus Istro-romanialaisen ilmestyi 1698 , on historia on Trieste kirjoittanut munkki siitä kaupungista, Ireneo della Croce. Tässä mainitaan Istron -romanialaisten tuolloin käyttämä Rumeri- nimimerkki ja annetaan luettelo yksinomaan 13 nimestä, kahdeksasta nimestä, joilla on determinantit, ja kahdesta yksinkertaisesta lauseesta heidän kielellään heidän käännöksineen latinaksi.
Vuonna 1819 , Ivan Feretić, joka on katolinen pappi päässä saaren of Krk , jäljentää kaksi rukousta "Krk n romania". Nämä ovat ensimmäisiä tekstejä, joiden katsotaan todistavan istro-romaniaa.
Seuraavat todistukset ovat anekdootti ja muunnelma tarinasta Heinäsirkka ja muurahainen , jonka Istrian tutkija Antonio Covaz on tallentanut ja joka julkaistiin vuonna 1846 käännöksineen latinaksi ja italiaksi .
Kolme istro-romanialaista rukousta julkaistiin vuonna 1856 , mukaan lukien Isä , Slovenian katsauksessa.
He ovat tutkijoita, jotka transkriptoivat ja julkaisevat eniten suullisia tekstejä, joiden kanssa kielitieteilijät työskentelevät kuvaamaan kieltä.
Ensimmäinen viljelty kirjallinen teos ilmestyi vuonna 1905 , ja se oli myös ainoa, kunnes muutama muu ilmestyi 1990-luvulla ja vuoden 2000 jälkeen .
Ei kirjoittamisen Iistroromanian voinut olla kieli opetusta . Vuodet 1921 - 1925 olivat ainoa ajanjakso, jolloin sitä käytettiin tähän tarkoitukseen tavallisen romanian rinnalla koulussa, jonka perusti romani-romani Andrei Glavina, joka oli opiskellut Romaniassa .
Istro-romania on uhanalainen, mikä näkyy sen esiintymisessä uhanalaisten kielten punaisessa kirjassa, uhanalaisten kielten osiossa ja Unescon uhanalaisten kielten atlasessa.
1990-luvulta lähtien ryhdyttiin toimiin tämän kielen turvaamiseksi. Koska alueellinen tai vähemmistökielten eurooppalainen peruskirja allekirjoitettiin vuonna 1997 , Euroopan neuvosto kehottaa Kroatiaa toteuttamaan toimenpiteitä istro-romanian suojelemiseksi. Kahdenvälisissä suhteissa Kroatian hallitukseen myös Romanian hallitus työskentelee jossain määrin tähän suuntaan.
Itse asiassa Kroatiassa toteutamme tiettyjä toimenpiteitä. Keskustasolla istro-romanialainen on merkitty Kroatian suojeltujen aineettomien kulttuuriesineiden luetteloon, joka on osa kulttuuriartistorekisteriä, kulttuuriomaisuuden suojelusta ja säilyttämisestä annetun lain nojalla. Paikallisella tasolla Istrian läänin perussäännössä, joka hyväksyttiin vuonna 2009 , todetaan, että lääni pyrkii suojelemaan paikallisia murteita, mukaan lukien Istria-Romania. Koulutusta koskevana toimenpiteenä Istrian lääninvaltuusto antaa Čepićin Ivan-Goran- Kovačićin ala- ja yläasteelle tehtäväksi edistää Istrian ja Romanian välistä toimintaa, minkä vuoksi se hyötyy järjestelmästä, joka antaa sille mahdollisuuden olla soveltamatta sääntöä rekisteröityjen oppilaiden vähimmäismäärästä. Tämän päätöksen nojalla hänen kouluohjelmassaan vuosille 2016--2017 on suunniteltu 70 tuntia vuodessa, kaksi kuukaudessa, istrorumunjski jezik " istro -romanian kieli" ja muuta toimintaa, joka liittyy istro-romanian perinteisiin, ja siinä on kaksi opettajaa .
Kroatian kulttuuriministeriö, niiden kahden läänin neuvostot, joissa istro-romaniaa puhutaan, ja kaksi kaupungintaloa tukevat Očuvęj vlåška ši žejånska limba -hanketta, jonka aloitti vuonna 2005 kielitieteilijä Zvjezdana Vrzić New Yorkin yliopisto, jossa on joukko istro-romanialaisia siirtolaisia, jotka asuvat Yhdysvalloissa, ja laajeni Kroatiaan vuonna 2007 sisällyttämällä siihen Istrian etnografinen museo, sitten vuodesta 2011 lähtien kolme istro-romanialaista kulttuuriyhdistystä.
Kaksi muuta yhdistykset Italiassa toimivat samaan suuntaan: Italian ja Romanian ystävyysseuran Decebalus Triesten johtaman Ervino Curtis, joka perustettiin vuonna 1987 , ja Andrei-Glavina Cultural Association of Rome , perustettiin vuonna 1994 Petru Emil Ratiu.
Muut toimet toteutetaan verkkosivustolla Istro-Romanian Community Worldwide (Istro-Romanian Community in the world) Marisa Ciceran, joka julkaisee monia kaikenlaisia materiaaleja istro-romaniasta ja kielestä.
Jokaisella istro-romanialaisella kylällä on oma kielensä , ja siinä on pieniä eroja Učkan vuoriston eteläosassa olevien välillä ja suhteellisen suuria näiden ja Žejanen kylien välillä, mikä johtuu siitä, että alueet olivat pitkään erillään toisistaan toisella vuoren vieressä. Siellä on foneettisia , morfologisia (esimerkiksi Žejanessa esiintyvän deklinaation jäänteiden säilyminen ja etelässä katoaminen) ja leksikaalisia eroja . On olemassa noin 300 leksikaalista yksikköä, jotka eivät ole yleisiä etelässä ja Žejanessa (katso yksityiskohdat murreeroista seuraavissa osioissa).
Lähes jokainen tutkija on kirjoittanut istro-romanian omalla tavallaan. Nyt käytämme eniten kovacecin oikeinkirjoitusta , jonka myös kielitieteilijät ovat ottaneet käyttöön romanialainen ja Richard Sarbu Vasile Frăţilă, joka on innoittanut suurimmaksi osaksi Sextil Puşcariu -kielen kirjoitettua elementtiä kirjoitetulla kroatiakielellä. Vrzić ehdottaa kirjoitusasua, joka on lähempänä kroatian kirjainta, ja vain kolme kirjainta ei ole siellä. Tämä käsikirjoitus on tarkoitettu istro-romanian puhujille, jotka ovat saaneet tai ovat opiskelleet kroatiaksi, ja niille, jotka haluavat oppia kieltä. Tässä ovat grafiikat, jotka eroavat tavallisesta romanialaisesta ainakin yhdessä näistä oikeinkirjoituksista:
API | Istro-romania | |
---|---|---|
Kovačec 1998 | Vrzić 2009 | |
[ɒ] / [wɒ] | klo | klo |
[ǝ] / [ɨ] | klo | klo |
[k] on edessä , å , â , o ja u | vs. | k |
[k] ennen e , ę ja i | k | k |
[t͡ʃ] | vs. | vs. |
[d͡z] | d̦ | dz |
[ε] / [e̯a] | ę | ę |
[ɣ] | ɣ | g |
[d͡ʒ] | ǧ | đ |
[j] | i̯ | j |
[ʒ] | ž | ž |
[ʎ] | ľ | lj |
[ɲ] | ei | nj |
[ei] | ei | ei |
[ʃ] | ș | š |
[vs.] | t ″ | vs. |
[t͡s] | ț | vs. |
[w] | u̯ | u |
Istro-romanialla on tiettyjä ääntämisen erityispiirteitä verrattuna tavalliseen romaniaan (Kovačec-transkriptiolla):
Jotkut äänet ovat kehittyneet eri tavoin romaniaksi ja istro-romaniaksi:
latinan kieli | Romania | Istro-romania | Käännös |
---|---|---|---|
[a] kiistaton loppu: LINGU A > | tärkeämpi sulkeminen: raaja ă | vähemmän tärkeä sulkeminen: raaja ę | Kieli |
[e] aksentti: F E RRUM > | diftongiaatio: f eli r | f e r | rauta- |
[i] aksentti: L I GAT > | diftongiaatio: l ea gă | Non diphthongization: ê GE | hän sitoo |
[o] aksentoidun: N O CTEM > | diphthongiation: n oa pte | no diphthongination: n O Pte | yö- |
[kl]: CL AMARE > | [l]: n syksy: ch ema | [l]: n palatalisointi : cl ' emå | puhelu |
[gl]: * GL EMUS > | [l]: n syksy: gh em | [l]: n palatalisointi: gl ' em | pallo |
[n] yksinkertainen interokaalinen: BE N E > | muuttumaton: bi n e | rokotismi : bi r e | hyvä |
[mn]: SCA MN UM > | sca a | scå nd | tuoli, pöytä |
[nv]: * I NV ITIARE > | î nv ăța | â nm ețå | oppia |
[l] + konsonantti: A L BUM > | muuttumaton: a l b | [l]: n syksy : åb | Valkoinen |
[ll] + loppuu yksikköön : VITE LL US > | [l] yksinkertainen: vițe l | syksyn [ll]: vițe | vasikanliha |
[gw] + [e] tai [i]: SAN GUE M > | affrication on [g]: San ge | [g]: n fricativization : sân že | verta |
[g] + [e] tai [i]: GE NUC (U) LUM > | [g]: n afrikointi : ge nunchi | [g]: n fricativization: že ruŋclʼu | polvi |
Muita istro-romanian murteille yhteisiä erityispiirteitä ovat:
Jotkut erikoisuudet ovat ominaisia tietylle murteelle:
Kieliopin rakenne Istro-romania on osittain erilainen kuin Romanian, lähinnä Kroatian vaikutus.
Vuonna morfologia huomaamme paitsi vaikutuksen Kroatian, mutta myös eroja murteita etelän toisella puolella ja että Žejane toisella.
NimiMitä tulee substantiivien sukupuoleen , on huomattava, että kastraatti sellaisena kuin se on olemassa romaniassa, toisin sanoen kasteraali substantiivi, joka on maskuliininen yksikössä ja naisellinen monikossa , on säilynyt vain etelässä: zid " yksi seinä "- tee zidure " kaksi seinää "(sukupuoli on näkyvissä determinantin muodossa ). Žejanessa neutraaleista on tullut maskuliinisia, mutta ne voivat pitää neutraalille ominaisen monikkomuodon : doi̯ zidure ”kaksi seinää” ( doi̯ on do- maskuliini ). Lisäksi neutraali on olemassa myös tässä murteessa, mutta se on slaavilaisille kielille ominaista , että tämä murre lainaa Kroatian neutraaleilta sovittamatta niitä oikeaan tyylilajiin (esimerkki: zlåto "tai").
Monikko muodostuminen esittelee useita erityispiirteitä:
Ilme tapaukset genetiivin ja datiivi on analyyttinen romaniaksi, näissä tapauksissa yleensä ilmaistaan kanssa hiukkasen lukea antéposée, nimi voi olla tai ei ole tehty lopullista artikkeli: fil'u ţesåru lukea "poika keisari”, spure lu frat ”, hän / hän sanoi veljille ", cuvintę i̯e lu mul're " hän sanoi vaimolleen ". Etelässä lukema käytetään naisten, kun taas Žejane työllistävät naisellinen ( mul'åre "ja / vaimolleen"). Lisäksi tässä murteessa esiintyy myös synteettinen muoto, koska siellä ovat säilyneet kielen jäännökset : "à la / sa femme" sanotaan myös mulʼerlʼei̭ . Genetiivimuodossa käytämme devant lu / le , systemaattisesti Žejane ( fil'u lue crål'u ”kuninkaan poika”), joskus etelässä. A: ta käytetään yksinomaan kroatiasta peräisin olevien neutraalien substantiivien genitiikassa : zlåto "kulta".
ArtikkelitEpämääräinen artikkeli on, on nominatiivissa ja akkusatiivissa tapauksissa , muodostaa eroavat ja kardinaali numero vastaa "yksi, yksi":
Määrätyn artikkelin muodot :
Neutraaleja nimiä -o: ssa käytetään ilman tarkkaa artikkelia.
Määritetyn artikkelin opposition nimi vs. nimi määrittelemättömään artikkeliin on heikentynyt, varsinaista artikkelia käytetään siellä myös silloin, kun romanian kielellä käytetään määrittelemätöntä artikkelia. Siten furåt-AC u voi tarkoittaa sekä ”hän / hän varasti neula” ja ”hän / hän varasti neula”. Žejane-murroksessa feminiininen yksikkö ilman -a: lla päättyvää artikkelia , tietty artikkeli ja ilman artikkelimuotoja sulautuvat: fęta voi tarkoittaa "tyttö", samoin kuin "tyttö": čåsta fęta če s-av asęra facut "That tyttö, joka syntyi viime yönä "vs. ali fęta ali fečor "joko tyttö tai poika".
AdjektiiviVaikutuksen alaisena Kroatian, jotkut adjektiiveja myös olla neutraali muoto, merkitty päätteellä -o ( BUR , Bure , Buro "hyvä, hyvä"), toiset eivät: ampua , ampua "nuori". Esimerkiksi adjektiivi vapaalla: i̭åle Buro cuhęi̭t-Si muŋcåt-a ”he ovat valmiita ja syönyt jotain hyvää”.
Yksi esro-romanian erityispiirteistä on loppunumeron - (i) le (joka sisältää määrätyn artikkelin -le ) soveltaminen yksittäisinä maskuliinimerkkeinä adjektiiveille: tee talii̯anskile rat "kunnes" sodassa Italian kanssa ", totile ånu " ympäri vuoden ".
Ylivoiman vertailu muodostuu korostamattomasta adjektiivista mai̯ , ja ylivoimaisen suhteellisen superlatiivin saamiseksi korostamme vain mai̯ : mai̯ mare "suurempi", mái̯ mare "/ suurin (e)". Vertailu on rakennettu kanssa yhdessä on tai sen Kroatian kirjeenvaihtaja nego : Mai musat de / nego lieju ”kauniimpi kuin minä”.
NumeroIstro-romania numero vaikuttaa voimakkaasti Kroatian. On latinasta perittyjä muotoja vain kardinaalinumerot, jotka vastaavat numeroita 1-8, 10 ja 1000.
Kardinaalinumerot:
1 ur ( mask .), Urę (naaras etelässä), ura (nainen Žejanessa), uro (neutraali). Nämä muodot poikkeavat määrittelemättömän artikkelin muodoista, mutta Žejane-lehdessä on samat genitiivi-datatiiviset muodot kuin artikkelissa: urvę "d '/ à un" ja urlę "d' / à une". 2 doi̯ ( mask .), Do (fem.) 3 kolmetoista 4 patru 5 činč , ținț (Šušnjevicassa) 6 ååse 7 ååte 8 opt (Žejanessa), osân (Šušnjevicassa), osâm (muissa etelän kylissä) 9 hevosta 10 zęče (etelässä), deset (yleinen) 11 i̯edânai̯st 12 dvanai̯st 13 trinai̯st 20 dvadeset 21 dvadeset ja ur 30 trideset 100 sto 200 dvisto 1000 miľe , mil'år ( venetsialaisesta murteesta ), tisut ″ (kroatiasta Žejaneen), tå (v) žânt ( saksasta Žejaneen)Järjestysluvut:
1 st Parvi (masc.), Parve ( naaras , etelässä), Parva ( naaras , on Žejane), Parvo (neutraali) 2 e Doile ( mask .) Dova (fem.), Dovo (neutraali) 3 e trei̯le ( mask .) Treia (fem.), Treio (neutraali) Pronominit Henkilökohtainen pronominiHenkilökohtaisten pronominien muodot :
Kukaan | Nominatiivi | Datiivi | Akkusatiivi | |||
---|---|---|---|---|---|---|
erilliset muodot | yhteiset muodot | erilliset muodot | yhteiset muodot | |||
1 re sg. | i̯o "minä, minä" | mii̯e "minulle" | âmń-, mń- (etelässä), âm, âmi̯-, mi̯- (Žejanessa), mi m-, -m (kunnat) "me, m" " | kohdistaa "minuun" | minä, m-, -m "minä, m '" | |
2 nd sg. | sinä "sinä, sinä" | ții̯e "sinulle" | âți̯-, ți̯- (Žejanessa), âț, ți, ț-, -ț (kunnat) "te, t '" | țire "sinä" | te, t- "te, t" " | |
3 rd sg. | mask. | minä "hän, hän" | (a) hän̯ "hänelle" | âľ, ľ-, -ľ, ľi "hän" | minä "häntä" | âl, l-, -l "the, the" |
fem. | i " å "hän" | (a) ľei̯ "hänelle" | âľ, ľ-, -ľ "hän" | i " å "hän" | o, vo "la, the" | |
1 st pl. | noi̯ "meitä" | (a) ei "meille" | ne, na, n- eikä "me" | noi̯ "meitä" | ne, na, n- "me" | |
2 nd pl. | nähdä "sinä" | (a) vo "sinulle" | ve, va, v-, vi "sinä" | nähdä "sinä" | ve, mene, v- "sinä" | |
3 rd pl. | mask. | i̯eľ "he, he" | a) tai "heille" | (etelässä), (vuonna Žejane), L- (kunta) "heidän" | i̯eľ "he" | ľ- "the" |
fem. | i̯åle "he" | a) tai "heille" | (etelässä), (vuonna Žejane), L- (kunta) "heidän" | i̯åle "he" | (etelässä), (vuonna Žejane), L- (kunta) "the" |
Huomautuksia:
Muita esimerkkejä lauseissa: i̭elʼ le ganescu "he puhuvat heidän kanssaan", ziče "hän / hän kertoi heille", lʼ-a vezut "hän näki heidät".
Heijastava pronominiRefleksiivisen pronominin muodot :
Datiivi | Akkusatiivi | ||
---|---|---|---|
disjoint-muoto | yhteiset muodot | disjoint-muoto | yhteiset muodot |
sii̯e " itsellesi " | âș (i̯), -ș "se, s" " | isä "itse" | se, s- "se, s" " |
Esimerkki lauseet: i̭elʼ vút-a åsiri cu sire "heillä oli aaseja mukanaan", omiri åv âș ńivele zapustit "ihmiset hylkäsivät pellonsa ".
Omistava substantiivi-adjektiiviPronominien muodot - omistavat adjektiivit ovat melko erilaisia eteläisissä murteissa ja toisaalta Žejanessa.
Etelässä :
Omistaja (t) | Hallussa oleva esine (t) | |||||
---|---|---|---|---|---|---|
Maskuliininen yksikkö | Neutraali | Naisellinen yksikkö | Monikko maskuliininen | Monikko | ||
Kukaan | 1 uudelleen yksikkö | minä "minun, minun" | mevo "minun, minun" | jopa "minun, minun" | melʼ "minun, minun" | jopa "minun, minun" |
2 e yksikkö | sinä "sinun, sinun" | tevo "sinun, sinun" | pää "sinun, sinun" | sellainen "sinun, sinun" | pää "sinun, sinun" | |
3 e yksikkö | olla "hänen, hänen" | olla "hänen, hänen" | selʼ "hänen, hänen" | vain "hänen, hänen" | ||
1 uudelleen useita | nostru "meidän, meidän" | nostro "meidän, meidän" | nostrę "meidän, meidän" | noștri / nostri "meidän, meidän" | meidän "meidän, meidän" | |
2 e monikko | vostru "sinun, sinun" | vostro "sinun, sinun" | Vostre "sinun, sinun" | voștri / vostri "sinun, sinun" | olla "sinun, sinun" | |
3 e monikko | olla "heidän, heidän" | olla "heidän, heidän" | selʼ "heidän, heidän" | vain "heidän, heidän" |
Žejane:
Omistaja (t) | Hallussa oleva esine (t) | |||||
---|---|---|---|---|---|---|
Maskuliininen yksikkö | Neutraali | Naisellinen yksikkö | Monikko maskuliininen | Monikko | ||
Kukaan | 1 uudelleen yksikkö | a mev | mevo | a mę / a må | a melʼ | minulle |
2 e yksikkö | at tev | at tevo | a tę / a tå | sellaisellaʼ | at tåle | |
1 uudelleen useita | nostruun | nostro | nostraa | a noșt ″ i | meidän | |
2 e monikko | nähdään | at vostro | sinulle | nähdään | sinun | |
3 e yksikkö ja monikko | klo seitsemän | nähdään | a så | a selʼ | alennuksessa |
Huomautuksia:
Samanmuotoinen käytetään demonstratiivipronominit ja demonstratiivinen sanat . Läheisyyttä ilmaisevat ovat:
Etäisyys:
Genetiivin-datiivi ilmaistaan yleensä analyyttisesti (esim lukea TA ”välillä / ja että”), mutta Žejane on myös synteettisiä muotoja: čestvę ”alkaen / tähän”, cest "E ”päässä / tähän”, čestorę ”alkaen / näihin ”.
Kysely-suhteellinen pronominiČire ( țire to Šušnjevica) "joka" on kysely - suhteellinen pronomini, joka viittaa henkilöihin. Sen genitiivinen- datatiivinen muoto on cui̭ ( cuja̭ Žejanessa): čire-i̭ ånča? "Kuka on täällä? », A cui̭ ai̭ ačå dåt? "Kenelle annoit tämän?" », Lu cui̭ i̭ești tu, fęta? "Kuka on isäsi / äitisi, tyttäreni?" "(Kirj." Kenestä olet kotoisin, tyttö? ", Țire su åt i̭åma såpę ke vo scopę su sire " joka kaivaa kaivon muille, putoaa siihen "(lit." Kuka kaivaa haudan toisen alle, anna hänen kaivaa se ") teidän alaisuudessanne ”).
Če ( țe in Šušnjevica) "mitä, tuo" viittaa elottomaan. Eteläisissä murteissa sitä käytetään myös ilman aksenttia kyselevänä hiukkasena , joka vastaa karkeasti "on" -merkkiä ja menettää sen vuoksi alkuperäisen merkityksensä: če nú știi̭? (painopiste siirtyy kieltosanaan ) "etkö tiedä? "
Cårle / cåre / care ( mask . Sg.), Cåra / cårę (fem. Sg.), Cåro (neutraali), cårlʼi / carlʼi / cåri / cari (monikko) vastaa useita ranskalaisia suhteellisia pronomineja. Žejanessa sillä on myös genitiivi-datiivimuodot: carvę (masc. Sg.), Carlʼę (fem. Sg.), Carorę (monikko). Esimerkkejä lauseista : Cârstii̭ånu cåre vire "mies ( san ." Kristitty "), joka tulee", žensca cåra virit-a "tullut nainen", våčile cåri dåvu bur låpte "lehmät, jotka antavat hyvää maitoa".
Määrittelemätön pronomini ja adjektiiviNumero ur , urę / ura , uro on myös määrittelemätön pronomini : ur lu åt "toisiinsa".
Muita määrittelemättömiä sanoja ovat:
Kun hiukkanen nuşt "U , tulevat nu ştivu ”En tiedä”, edellisen kysymys- pronominit, muodostamme toistaiseksi pronominaalinen ilmaisuja kuten nuşt" u Cire ”joku”, nuşt "u CE ”jotain”, jne.
Ranskan kirjeenvaihtaja toiselle, toiselle, muille on åt / åtu / åtile ( mask . Sg.), Åtę / åta (fem. Sg.), Åto (kastraatti), ålʼț ( mask . Pl.), Åte ( nainen). pl.): åtile ɣlås "toinen ääni". Huomautus tälle pronomini-adjektiiville:
Ničur, ničo "ei mitään, ei ole" on pronomini ja adjektiivi. Sen maskuliininen muoto on merkitys "henkilö" sekä, mikä on genetiivimuodossa-datiivi muodossa lukea ničur etelässä ja ničurvę Žejane "lentokentälle / henkilö".
Niș ( nis in Šušnjevica) on negatiivinen pronomini, joka viittaa elottomaan: tu n-åri frikę nis "älä pelkää mitään", niș tamno "ei mitään pahaa".
Verbi DiateesitIstro-romaniassa, kuten romaniassa, verbi voi olla aktiivisessa, passiivisessa tai heijastavassa diateesissa . Eteläisissä murteissa on apuviivan fi "olla" passiivin vieressä italialaisen mallin mukainen rakenne , jossa verbi veri / viri "tulee": våca virit-a uțisę "lehmä tapettiin".
AspektitIstro-romanialainen lainasi kroatialaiselta tapaa, jolla jälkimmäinen ilmaisee toisaalta täyttämättömät ja iteratiiviset näkökohdat , ja toisaalta saavutetut ja tuolliset näkökohdat . Mitä ajallinen muotoja ja aiemmin, epätäydellinen ja alustava , joka epäsuorasti ilmaisee unaccomplished ja iteratiivinen, on lähes kokonaan kadonnut Istro-romania. Imperfektiä , joka epäsuorasti ilmaisi accomplished ja echoative, on olemassa Istro-romania, mutta verbi tässä muodossa voidaan suorittaa / inchoative tai keskeneräisiä / iteratiivinen. Näiden näkökohtien ilmaisu on levinnyt myös muihin sanallisiin muotoihin. Esimerkki menneestä ajasta:
minun tunče bușnit "hän suuteli minua sitten" (toistuva) vs. i'el 'sa pozdravit și sa pobușnit he tervehtivät ja suutelivat (saavutettu)Aspektit ilmaistaan pääasiassa etuliitteen puuttumisella tai läsnäololla . Joitakin etuliitteitä periytyvät Latin ( a- , An- / AM- , lopetetut ), mutta useimmat ovat Slavic : do- , iz- , Na- / ne- , o (b) - , poten- , pre , PRI - , ras- / res- , s- , za- / ze- . Verbiparit, joissa on eri näkökohtia:
Aspektin vastakohta voidaan ilmaista myös synonyymipareilla , keskeneräisen / iteratiivisen verbin ollessa latinalaista alkuperää, täydellisen / inchoatiivisen - slaavilaisen:
Toistuva näkökulma voidaan ilmaista myös slaavilaisilla loppuliitteillä -ęi̭ ja -vęi̭ . Voimme lisätä ne
Henkilökohtainen tilaa käytetään Istro-romania ovat ohjeellinen ja ehdollinen ja välttämätöntä .
Ohjeessa on käytännössä kolme aikamuotoa: nykyisyys , menneisyys ja tulevaisuus , jotka muodostuvat samalla tavalla kuin romanian. Yksinkertainen ja enemmän kuin-täydellinen menneisyys on kadonnut kokonaan, ja epätäydellinen lähes kokonaan, jolla jälkiä murteita etelään. Se muodostuu eri epätäydellinen Romanian alkaen infinitiivi , loppuja on edeltää osittain vokaalin yhteyden -I- : lucråi̭am ”Olin töissä”, faţęi̭ai ”teit”, avzii̭a ”, hän / hän kuuli ".
Ehdollisessa on nyky-, menneisyys- ja, toisin kuin romania, tulevia aikoja. Nykyinen aika muodostetaan apuvälineellä (v) rę "halua" tässä indikaattorissa + koko leksisen verbin infinitiivi. Imperfektin voidaan muodostaa (v) Re esillä alustava + fi "olla" infinitiivissä + partisiippi tai (v) Re esillä ohjeellinen + fost (partisiipin fi ) + infinitiivi verbi leksikaalinen merkitys: ręș fi cntåt tai ręș fost cantå "Olisin laulanut". Tulevalla ehdollisella on synteettinen muoto, joka tulee latinalaisesta futurum precumumista ja jolla on toisinaan sama arvo kuin tällä, tulevan etupuolella . Sitä käytetään edeltää konjunktiot SE ”jos”, coud ”milloin”, par la ke (nu ...) ”kunnes”: CND tot Fure gotova eli va veri ”kun kaikki on tehty, hän tulee”, NECA nu rasclʼidu par la ke nu i̭å verire "että ne eivät avaudu ennen kuin se on tullut".
Konjunktiivi kuin synteettinen muoto on vain säilyneet verbi fi ( fivu, FIII, fii̭e, fim, FIT, fivu ), muut verbien ilmentävät sitä Kroatian, analyyttisesti, kanssa verbi l 'ilmaisee edeltää yhdessä se "que" tai sen kroatialainen synonyymi, muualle kuulumaton . Subtuunktiossa ei ole muita ajallisia muotoja kuin nykyinen aika.
Vaatimus on samanlainen kuin Romanian, lukuun ottamatta se on myös muoto 1 st henkilö monikon. Vero / viri "tulla" -verbin ja adučen "tuoda" -verbin tapauksessa on olemassa -o- loppu : viro! "tule! », Teini-ikäinen! "Tuoda! "
Istro-romanian persoonattomat muodot ovat infinitiivi, gerundi ja partiisi . Toisin romania, infinitiivin käytetään ilman ja sen pitkä muoto, jota käytetään Romanian nimenä toiminnan (esim Veni "tulla"> venire "tuleva"), on kadonnut. Istro-romanian infinitiivillä on monia verbaaliarvoja, esimerkiksi ranskalaisen nykyisen partikkelin arvo : åflu fętę durmi "Löydän nukkuva tyttö". Gerundilla on loppuliite -nda ja sitä käytetään harvoin. Saamaton on hävinnyt sekä sen Latinalaisessa muodossa ja sen Romanian muodossa , korvataan infinitiivissä: Ato n-AV avut de olla ”hän / hän ei ollut mitään muuta juomaa”.
KonjugaatioIstro-romaniassa on neljä perinnöllistä konjugaatioluokkaa , analogisia romanian luokkien kanssa , ja yhdestä kolmeen (tulkinnasta riippuen) lainoille ja luomuksille istro-romanian oikealla alueella:
Esimerkkejä konjugaatiosta (aksentoidut vokaalit ovat niitä, joiden diakritti on yllä):
Infinitiivi:
scapå "paeta" |
țirę́ "pitää" |
fåče "tehdä" |
avzí "kuulla" |
cuhę́i̭ "kokata" |
Nykyinen ohjeellinen:
scåpu | țíru | fåc | åvdu | cuhescu |
scåpi | țíri | fåči | åvzi | cuhéști |
maisema | piirretty | kasvot | åvde | cuhę́ |
Scapån | țirén | fačén | avzín | cuhę́i̭n |
scapåț | väliviiva | fačéț | avzíț | cuhę́i̭ț |
scåpu | țíru | fåcu | åvdu | cuhescu |
At Žejane 1 s henkilö monikon on pääte -m ( Vedem "näemme") ja verbit tyypin cuhęi̭ , muoto 1 st persoonan ja 3 e useita sanoen cuhés , OF 2 : nnen persoonan ollessa cuhéş .
Aiempi koodi:
scapåt țirút facút avzít cuhę́i̭t |
-am -A -a (etelässä), -av (vuonna Žejane) -an (etelässä), -am (vuonna Žejane) -At -a (etelässä), -av (vuonna Žejane) |
åm / i̭ó am / i̭o-m åi̭ / tú ai̭ / tu-i̭ å / åv / i̭é a / i̭é av ån / åm / nói̭ an / nói̭ am åț / vói̭ aț å / åv / i̭él 'a / i̭él' av |
scapåt țirút facút avzít cuhę́i̭t |
Useimmissa tapauksissa apulaitetta lykätään. Dialogissa 1 st henkilö, apu- voidaan käyttää yksinään toistuminen voitaisiin välttää Partisiippimuotoisten: - Oletko steriiliyden? - Olen. "- Ammuitko? (ase) - ammuin. "
Tuleva koodi:
voi̭ ver va / vå ren (etelässä), rem (Žejanessa) veț vor |
scapå țirę́ fåče avzí cuhę́i̭ |
Tiettyjen sanojen jälkeen käytetään apumuotojen lyhyitä muotoja, jotka on liitetty sitä edeltävään sanaan: ț-oi̭ fåče "teen minä", i̭o-i̭ spure "sanon", če-r âŋ codru fåče? "Mitä teet metsässä?" », Tu n-er nicat fi påmetân « et tule koskaan olemaan älykäs ».
scapå țirę́ fåče avzí cuhę́i̭ |
-voi̭ -ver -va -ren, -rem -veț -vor |
Ehdollinen
ręș ręi̭ rę ręn (etelässä), ręm (Žejanessa) ręț rę |
scapå țirę́ fåče avzí cuhę́i̭ |
Aiempi ehdollinen:
rę rę rę ręn / ręm rę rę |
fi |
scapåt țirút facút avzít cuhę́i̭t |
rę rę rę ręn / ręm rę rę |
Fost |
scapå țirę́ fåče avzí cuhę́i̭ |
Tuleva ehdollinen:
scapår | țirúr | facúr | avzír | cuhę́i̭r |
scapåri | țirúri | facúri | avzíri | cuhę́i̭ri |
scapåre | țirúre | kasvot | avzíre | cuhę́i̭re |
scapårno | țirúrno | facúrne | avzírno | cuhę́i̭rno |
scapåreț | țirúreț | facúreț | avzíreț | cuhę́i̭reț |
Scapåru | țirúru | facúru | avzíru | cuhę́i̭ru |
Pakollinen:
maisema! | piirretty! | loma! | - | cúhę! |
Scapån! | țirén! | fačén! | avzín! | cuhę́i̭n! |
scapåț! | väliviiva! | fačéț! | avzíț! | cuhę́i̭ț! |
nu scapå! | alasti! | alasti fåče! | - | nu cuhęi̭! |
nu scapån! | nu țirén! | nu fačén! | nu avzín! | nu cuhę́i̭n! |
nyt scapåț! | alasti țiréț! | alaston fačéț! | alasti avzíț! | nu cuhę́i̭ț! |
Negatiivinen, muoto 1 st persoonan tulee infinitiivin, muiden ollessa läsnä olevien ohjeellinen.
EsisanaSarja prepositioiden ovat Latinalaisen alkuperä: "in, in", (a) NTRU "in, in", ja "on noin", din / DIN "ja" (ilmentävien lähtöpaikan), "sillä Hang / ja etsivät "( VirIT-DIN carne ", hän / hän tuli hakemaan (for) liha ")", "ja" pre "on". Toiset ovat lainattu kroatiasta , yleensä käytetään nimiä myös lainattu ja hylätty kuten kroatia: poi̭di na salåtu "syödä jotain salaatissa". Jotkut Kroatian prepositioista muodostavat prepositiivisia lauseita latinalaista alkuperää olevilla prepositioilla: namesto de "sijasta", i̭elʼ fost-a ocoli de foc "he olivat tulen ympärillä".
YhdistelmäYhdistelmien joukossa on myös joitain romantiikkaa, joista osa on peritty latinasta ( și "et", ke "que") ja toiset lainattu italiaksi ( ma "mais", perke "koska", se "jos"), muut konjunktiot ovat edelleen kroatialaista alkuperää: ali "tai", neca "que, pour que", nego "que" vertaileva.
Istro-romanian syntaksissa on vaikutteita myös kroatiasta.
Nimellinen ryhmäVaikutuksen alaisena Kroatian, että nimellinen ryhmässä järjestys sanat yleensä määritetään tai / ja epiteetti + substantiivi ( MeV Nono "isoisäni", Casta fečor "tämä poika", o musåtę fête "kaunis tyttö”), mutta on myös päinvastaisia esimerkkejä: betâr om nu pote tai omu betâr nu pote "vanha mies ei voi". Jos nimi määräytyy useilla sanoilla, kaikki voidaan asettaa sille, esimerkiksi lauseessa
čâsta lui̭ zelen mižol i̭e pre scånd “tämä hänen vihreä lasinsa on pöydällä”, mutta substantiiviryhmän sanajärjestyksessä on edelleen kaksi muunnosta: čâsta lui̭ mižol zelen ja čâsta zelen mižol lui̭ . Yksinkertainen lauseKysymyslause lause on yleensä ominaista intonaatio , mutta on myös erityisiä hiukkasia, jotka merkitsevät sitä, če Etelä murteiden ja â à Žejane: Če tu ganeşti vlåşki? "Puhutko Wallachiania?" », Â tu cuvinți žei̭ånski? "Puhutko Žejanen kieltä?" ".
Negatiiviksi käytämme kahta sanaa. Nu käytetään verbin kieltämiseen ( nu me abåte! " Ne me bats pas!") Ja sitä ei käytetä ilman verbiä, sanalauseena tai vastustamaan termiä toiselle: Gianni dåt-a listu lu Mario, ne libru "Se on kirje, jonka Gianni antoi Marioille, ei kirja."
Ranskan ja romanian kieliin verrattuna yhden lauseen sanajärjestys on hyvin vapaa.
Yhdistettyjen sanallisten aikojen osia ei aina sijoiteta peräkkäin. Esimerkiksi apu- ja sanaverbin väliin voimme sijoittaa:
Kolmikomponenttisessa lauseessa, joista yksi on suora esine, järjestys voi olla aihe + verbi + CD tai CD + verbi + aihe. Jos aihe ja CD-levy ovat animoituja nimiä ja molemmat samaa numeroa, koska niitä ei ole morfologisesti merkitty ja CD: tä ei odoteta tai oteta käyttöön sitä vastaava henkilökohtainen pronomini (romaniaksi CD on merkitty molempiin suuntiin), tällaisen lauseen merkitys riippuu jommankumman näistä ainesosista korostamalla stressiä ja intonaatiota. Pelkästään luettuna seuraavat lauseet voivat tarkoittaa:
Bovu ântręba åsiru "Härkä pyytää aasia" tai "Aasi kysyy härältä "; Maria pi̭ažę Gianni " Gianni tykkää Mariasta" tai "Maria tykkää Giannista ".Esimerkki yksinkertaisesta lauseesta, jossa on enemmän kuin kolme osaa : De Cârbur lemnu i̭e bur sakile "Puuhiilestä minkä tahansa puun valmistaminen on hyvää" (valaistu "puuhiilelle mikä tahansa puu on hyvää").
Toisin kuin Romanian, vaikutuksen alaisena Kroatian, kun kaksi toiminnalla on samasta aiheesta ja yksi on alisteinen toiselle, Istro-romanialainen parempana rakentamisen Komplementtipuutteista yhtälön an infinitiivin monimutkainen lauseen. Kanssa alisteinen lauseke : vreţ al ântrebå? vs. vreți să-l întrebați? "Haluatko kysyä häneltä? ", Pelkkä lucrå vs. yhdistä să lucreze "hän aikoo työskennellä" ("menee" täydellisessä leksikaalisessa mielessä).
Mukaan Naroumov 2001 , 65% perus Istro-romanialainen sanasto koostuu sanoista periytyy latinasta ja Swadesh listan 110 sanaa on 87% tästä alkuperästä. Jotkut ovat nimenomaan istro-romanialaisia, joita ei ole romaniaksi (esimerkiksi cåi̭bę "lintuhäkki") tai niillä on erityinen erityinen merkitys: scånd "tuoli", mutta myös "pöytä", ensin "kysyä", mutta myös "etsiä" .
Sananmuodostus johdolla on vähäistä. Sanallinen etuliitteitä ovat enemmän kieliopin luonne, joka muodostaa verbeihin kanssa toteutetaan / inchoative piirteen (katso näkökohtia osa edellä ).
On myös joitain leksikaalisia loppuliitteitä, jotkut ovat latinalaista alkuperää, toiset slaavilaisia, jotka muodostavat:
Kaikista itäromanssikieleistä se on istro-romania, joka läpäisee eniten ulkomaisia vaikutteita, etenkin sanastoalueella.
Suurin osa lainoista tulee kroatiasta, erityisesti sen chakavian murteesta, mutta myös tavallisesta kielestä. Jotkut lainasanat muodostivat synonyymipareja perittyjen sanojen kanssa, ja sitten näiden sanojen merkitys muuttui. Siksi lainasimme verbi poșni "aloittaa", ja vastaavan perityn verbin ânčepå merkitys on vähennetty "aloittamaan" (esimerkki: ânčepå para "leivän aloittamiseksi"); adjektiivi vęrde on saanut merkityksen "ei kypsä", kun taas merkitykselle "vihreä" käytämme lainaa "zelen". Jotkut nimet on lainattu esisanalla ja tämän preposition pyytämällä satunnaisella muodolla : po svitu "maailman mukaan", na șetńu "promenadilla", za večeru "illallisella".
Lainat venetsialaisesta murteesta tai italialaisesta kielestä maksetaan suoraan tai kroatian kautta: alora "sitten", i̭ardin "puutarha", i̭ardiner "puutarhuri", oštarii̭a "bistro", urdinęi̭ "tilaus".
Saksankielisiä sanoja on lainattu myös suoraan tai kroatian kautta: fråi̭er / fråi̭ar "nuori mies, rakastaja, sulhanen", fruștikęi̭ " syö aamiaista", țucâr "sokeri".
Kaikkia lainoja ei ole sekä eteläisissä murteissa että Žejanessa (lainat ovat lihavoituina). Esimerkkejä:
Eteläiset murteet | Žejanen murre | Käännös |
---|---|---|
čer | nebo | taivas |
grad | kesä | kaupunki |
medvid | urs | karhu |
per | hrușva | päärynä, päärynäpuu |
ponedili̭âc | lur | maanantai |
petâc | antaa potkut | perjantai |