Jerusalem Siion | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() Israelin vaakuna Jerusalemin |
Israelin lippu Jerusalemin |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Nimet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Heprealainen nimi | יְרוּשָׁלַיִם (Yerushalayim) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Arabialainen nimi | القدس (al Quds) tai اورشليم (Ûrshalîm) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hallinto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pormestarin toimeksianto |
Moshe Lion vuodesta 2018 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väestötiede | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiva | Hierosolymitan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väestö | 936400 asukasta (2019) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tiheys | 7485 inhab./km 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maantiede | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yhteystiedot | 31 ° 47 ′ 00 ″ pohjoista, 35 ° 13 ′ 00 ″ itään | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Korkeus | Min. Enint. 570 m 857 m |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Alue | 12510 ha = 125,1 km 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vaatimukset | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Israel | Israel integroi ja hallinnoi koko kaupunkia | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Palestiina | Itä-Jerusalem | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maantieteellinen sijainti kartalla: Palestiina (helpotus)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Jerusalem lausutaan ranskaksi : /ʒe.ʁy.za.lɛm/ (tai Salem , jota kutsutaan myös Hierosolyme tai Solyme vuonna Vanha ranskalainen , יְרוּשָׁלַיִם Yerushalayim vuonna hepreaksi [Israelin virallinen nimi], arabia : القدس al Quds tai اورشليم Ûrshalîm [Israelin virallinen nimi Arabi) on kaupunki Lähi-idässä , jolla on keskeinen asema juutalaisissa , kristillisissä ja muslimeissa uskonnoissa .
Nykyään se on tosiasiallisesti Israelin pääkaupunki ja itäosassa julistettu Palestiinan valtion pääkaupunki .
Kaupungin pinta-ala on 125,1 km 2 936400 asukkaan kohdalla vuonna 2019. Jerusalemin kaupunginosan pääkaupunki on kosmopoliittinen: siellä on monia uskontoja, kansoja, sosioekonomisia ryhmiä. Vanhakaupunki , on melko pieni alue (alle 1 km: n 2 ), on aikojen kuluessa neljä piirit, joissa a muslimi neljännes , An armenialainen neljännes , joka on kristitty neljännes , ja juutalainen neljännes . Nämä lähiöissä ympäröivät vallit joiden näkyvissä tänään rakennettiin vuosina 1535 ja 1538 kuitenkin tutkimustyö Vincent Lemire näyttää merkki eksogeeninen (tuomat pyhiinvaeltajia ja vierailijat) Tällaisia myöhässä kartoituksen ( XIX th vuosisadan ), jossa asetetaan sivuun monimutkaisuudesta vanhankaupungin eri osien väestödynamiikka.
Kunta, joka on noin 800 metriä merenpinnan yläpuolella on 33- kilometrin päässä päässä Kuolleenmeren , 400 metriä merenpinnan alapuolella.
Jerusalem mainitaan ensimmäisen kerran vuonna teksteissä egyptiläiset nimeltään "ja kiroamaan " ( XX : nnen ja XIX th vuosisatoja ennen Kristusta , ajanjakso, jolloin Egypti oli vasalli Kanaan ) kuin Rushalimu . Egyptiläisen nimen tarkka ääntäminen ei ole selvää hieroglyfeistä (löydämme myös Urushalimu tai muita muunnelmia). Voimme olettaa, että kaupungin nimi heijastaa palvonta jumala Shalem tai Shalimu koska se oli yhteinen sitten soittaa kaupunkien nimen paikallisen jumalan . Siksi Jerusalemin nimi viittaa kanaanilaisten jumalan kulttiin , Salem oli suosittu jumala läntisemitiläisessä panteonissa , luomisjumaluudessa, täydellisyydessä ja laskevassa auringossa. Koska Jerusalemin ensimmäinen tavu tulee urusta , joka tarkoittaa "säätiö" tai "kaupungin perustama kaupunki", alkuperäisen nimen merkitys on siis "Salemin perustama" tai "Salemin suojeluksessa".
Yksityiskohtainen etymologia annettiin 1859 Sander ja Trenel : nimi ”Yeru-Shalem” tulee kahdesta kaldealaisesta juurista , YeRu ( ”kaupunki”, ”koti”) ja ShLM , joka antoi sanat rauhaa vuonna hepreaksi ja Salaamissa vuonna arabiaksi . Tämä kolmikirjaiminen juuri ShLM tarkoittaa nyt "rauhaa", mutta alkuperäinen merkitys on täydellisyys, täydellisyys, josta myöhemmin syntyy rauhan käsite .
130 jKr Rooman keisari Hadrianuksen nimi muutettiin Jerusalemin " Aelia Capitolina ", ( Aelius , Adriana sukunimi, Capitolina , kunnianosoituksena jumala Rooman , Jupiter Capitoline ) ja hän uudelleenlaadittu kaupunkiin. Ryhdy pakanaksi , se on ainoa Palestiinan taajama, joka on juutalaisille kielletty vuoteen 638 saakka. Useiden vuosisatojen ajan sitä kutsutaan yksinkertaisesti Aeliaksi , vuoteen 325, jolloin Konstantinus palauttaa sille nimensä.
Sen jälkeen kun muslimien valloitus on kalifin Omar vuonna 638, tuli Iliya (إلياء) in arabiaksi tai Bayt al-Maqdis ( "House of Sanctuary"), joka vastaa heprean termi Beit ha-Mikdash ( "Holy House"), jotka molemmat nimeämisestä Jerusalemin temppeli , tai paikka Muhammedin matkaa ja ylösnousemuksen , al-Aqsa , (الاقصى), jossa juutalainen temppeli aiemmin seisoi.
Alla oleva aikajana osoittaa Jerusalemia hallinnoineiden päävaltojen tai dynastioiden peräkkäin.
126 km 2: n pinta-alainen Jerusalem sijaitsee Välimeren (52 km ) ja Kuolleenmeren (22 km ) välissä, Juudean vuorien (mukaan lukien Siioninvuori ) kalkkikiven tasangon keskikorkeudessa 745 metriä . voimakkaat vaihtelut vuorten ja laaksojen välillä ( noin 700-800 m ). Scopus kohoaa 826 m koilliseen ja Kidron laskee alle 600 m .
VuoretKorkein kohta on Herzlin vuori lännessä, jossa on 834 metriä .
Jerusalemin seitsemän kukkulaa on mäkinen alue Juudean vuoristossa , jonka pitkät jatkeet jatkuvat lännessä sijaitsevalle rannikkotasangolle ja idässä Jordanin laaksoon . Niiden keskiosassa, Jerusalem on rakennettu noin 700 metriä merenpinnan yläpuolella tämän sarjan Hills: Tällä Ophelissa kanssa Morian vuoret , Herzl (הר הרצל) länteen, oliivit ( har HaZeitim ) ulottuu yli kolme kmn vuoret Siionin , Scopus (הַר הַצּוֹפִים, har HaTsofim ) koilliseen ... Nämä kukkulat ovat toimineet sen luonnollisena puolustuksena aikaisemmin ja niillä on ollut rooli sen kehityksessä vuosisatojen ajan. Ne edustavat tällä hetkellä eräänlaisia näkymättömiä rajoja Jerusalemin eri piirien välillä.
LaaksotKaupunkia ympäröi joka puolelta useita laaksoja, joista pohjoiseen, tasangon lähellä olevat, ovat vähemmän voimakkaita kuin muihin suuntiin. Kaksi tärkeintä ovat nykyisen kaupungin luoteisosassa.
Itään muinaisen temppelin , The Josaphatin laaksoon laskeutuu osa kaupungin tulla Kidronin laaksossa ( Nahal Kidron, נחל קדרון ); se erottaa vanhan kaupungin Öljymäestä. Beth Zeitan laakso alkaa nykyisen vanhankaupungin pohjoispuolelta ja seuraa melkein yhdensuuntaisesti Kidronin laakson kanssa, johon se yhdistyy temppelin esplanadin koillisosan päässä; on altaita ( Bethesdasta , Israelista), joita ruokkivat laakson sateet. Länteen, on kapea laakso Gehenna ( Guein Hinnomin , גיא הנום), joka alkaa lähellä Jaffa portin missä täällä joskus ottaa nimen "laaksossa Mamilla ", jatkaa etelään haarautuu itään liittyä poikittainen laakso (alkaen kohti Jaffa-portti ja kulkee idästä länteen) ja Kidronin. Kidronin ja Hinnomin välissä ja Moriah-vuoren länsipuolella, Tiropéonin ohut poikittainen laakso, joka on osittain täytetty (ja osittain nykyisen King David Streetin kautta), alkaa Damaskoksen portista pohjoiseen , tulee vanhaankaupunkiin ja jatkaa reittiä vastaamaan puolella laakson pitkälle kuin Porte des Maghrébins (tunnetaan myös nimellä ”des Immondices”). Nämä kolme suurta laaksoa kohtaavat Ophelin eteläpuolella, etenkin nykyisen Siloamin altaan tasolla , yhdistymään Kidroniin, joka laajenee ja jatkaa tietään edelleen kaakkoon, kohti Juudean autiomaata ja Kuolleenmeren .
Jerusalemissa on Välimeren ilmasto ja vähemmässä määrin vuoristoinen ilmasto . Sitä leimaa voimakas lämpö ja voimakas kuivuus kesällä. Vain muutama kuukausi talvella on märkä, varsinkin helmikuu, jolloin yli puolet vuotuisesta sademäärästä putoaa. Lunta esiintyy joka kolmas vuosi, etenkin helmikuussa; jotkut myrskyt ovat aiheuttaneet paljon vahinkoa, erityisesti vuonnaTammikuu 1992, 50 cm lunta ja vuonna 1920 97 cm .
Kuukausi | Tammi | Helmikuu | Maaliskuu | huhtikuu | saattaa | Kesäkuu | Heinäkuu | elokuu | Syyskuu | Lokakuu | Marraskuu. | Joulu | vuosi |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Keskimääräinen minimilämpötila ( ° C ) | 6.4 | 6.4 | 8.4 | 12.6 | 15.7 | 17.8 | 19.4 | 19.5 | 18.6 | 16.6 | 12.3 | 8.4 | 13.5 |
Keskilämpötila (° C) | 9.1 | 9.5 | 11.9 | 17.1 | 20.5 | 22.7 | 24.2 | 24.5 | 23.4 | 20.7 | 15.6 | 11.2 | 17.5 |
Keskimääräinen maksimilämpötila (° C) | 11.8 | 12.6 | 15.4 | 21.5 | 25.3 | 27.6 | 29 | 29.4 | 28.2 | 24.7 | 18.8 | 14 | 21.5 |
Ennätys kylmä (° C) | −6,7 | −2.4 | −0,3 | 0.8 | 7.6 | 11 | 14.6 | 15.5 | 13.2 | 9.8 | 1.8 | 0,2 | −6,7 |
Lämpöennätys (° C) | 23.4 | 25.3 | 27.6 | 35.3 | 37.2 | 36.8 | 40.6 | 44.4 | 37.8 | 33.8 | 29.4 | 26 | 44.4 |
Sademäärä ( mm ) | 133,2 | 118.3 | 92.7 | 24.5 | 3.2 | 0 | 0 | 0 | 0,3 | 15.4 | 60.8 | 105.7 | 554,1 |
Päivien määrä sademäärällä | 12.9 | 11.7 | 9.6 | 4.4 | 1.3 | 0 | 0 | 0 | 0,3 | 3.6 | 7.3 | 10.9 | 62 |
Ilmasto diagrammi | |||||||||||
J | F | M | TO | M | J | J | TO | S | O | EI | D. |
11.8 6.4 133,2 | 12.6 6.4 118.3 | 15.4 8.4 92.7 | 21.5 12.6 24.5 | 25.3 15.7 3.2 | 27.6 17.8 0 | 29 19.4 0 | 29.4 19.5 0 | 28.2 18.6 0,3 | 24.7 16.6 15.4 | 18.8 12.3 60.8 | 14 8.4 105.7 |
Keskiarvot: • Lämpötila. max ja min ° C • Sademäärä mm |
Jerusalemin asukkaita kutsutaan hierosolymitaneiksi.
Vuonna 1947 alueella oli 205 000 asukasta, mukaan lukien 100 000 juutalaista (49%) ja 105 000 arabia ja muuta (51%), mukaan lukien Jerusalem ja lähikaupungit ja kylät, kuten Ein Kerem , Abu Dis, Betlehem ja Shuafat . Vuonna 1967 asui 263307 asukasta, joista 195700 juutalaista (74%) ja 54963 arabia (21%). Vuonna 2004 asui 706000 asukasta, mukaan lukien 458000 juutalaista (65%) (mukaan lukien 200000 idässä) ja 225000 arabia (32%). Vuonna 2019 60,3% Jerusalemin ihmisistä oli juutalaisia, 36,8% muslimeja ja 1,4% kristittyjä.
Vuonna 2005 Jerusalemin juutalaisten ja arabien populaatioiden hedelmällisyysaste oli ensimmäistä kertaa identtinen - 3,9 lasta naista kohden - seurauksena arabien syntyvyyden huomattavasta laskusta viime vuosina. Tuosta päivästä lähtien juutalaisten väestön hedelmällisyys (4,5 lasta naista kohden vuonna 2018) on jopa ylittänyt huomattavasti muslimiväestön hedelmällisyyden (3,2 lasta naista kohden vuonna 2018).
Toinen väestörakenteen näkökohta on kaupungin muuttovaje, koska vuosittain kaupunkia lähteviä asukkaita on 6000 tai 7000 enemmän kuin asukkaita. Suurin osa muuttaa Jerusalemin sisäseudulle, jossa asumiskustannukset ovat paljon pienemmät.
Jerusalemin kaupunkia pidetään "kolme kertaa pyhänä", koska se sisältää juutalaisten ja kristittyjen uskontojen pyhimmät paikat ja islamin kolmannen pyhän paikan . Kaikkiaan Itä-Jerusalemissa on 56 pyhää paikkaa (ja sata muuta vähämerkityksistä) . Tunnetuimpien pyhien paikkojen joukossa:
Jerusalem on siis etuoikeutettu paikka:
Yli 3000 vuoden ajan, koska Jerusalemia on pidetty sekä heprealaisten patriarkkojen raamatullisten vaellusten tärkeänä paikkana , kuningas Daavidin pääkaupungina että myöhemmin Hasmonean juutalaisen valtakunnan alueella . Jerusalem mainitaan heprealaisessa raamatussa 660 kertaa ja sen synonyymi Siion esiintyy 158 kertaa.
Jerusalemin temppelin kahden tuhon (587 eKr ; 70 jKr ) ja sitä seuranneiden juutalaisten hajaantumisen jälkeen juutalaisuus on aina viitannut paluuseen Daavidista Jerusalemiin, entiseen Israelin valtakunnan pääkaupunkiin . Ensimmäinen babylonialainen maanpakolainen oli jo johtanut juutalaisten ensimmäiseen paluuseen luvattuun maahan temppelin uudelleenrakentamiseksi. Juutalainen identiteetti on pysynyt jatkuvasti ja läheisesti yhteydessä Jerusalemiin, " Siionin tyttäreen ", raamatullisen ja historiallisen perinnön kautta, jota on edelleen levitetty ja opetettu sukupolvelta toiselle maanpaosta lähtien, joka tunnetaan nimellä " Siion ". juutalainen kansa .
Se on kaupunki, jossa jumalanpalvelusmuotojaan tehtiin ajankohtana kaksi temppeleitä ja missä Kotel tunnetaan kuin Itkumuuri jäännökset, jäänne Herodeksen temppeli ja rukouspaikka Tausta päälle Temppelivuoren tai Esplanade des moskeijoita . Jerusalemissa juutalaiset odottavat pyhien tekstiensä mukaan Messiaan saapumista . Se on myös uskonnollisen pyhiinvaelluksen paikka kolmen pyhiinvaellusjuhlan aikana ( pääsiäinen , helluntai , tabernaakkelit ). Niinpä joka vuosi Pesachin (juutalaisen pääsiäisen) juhlan aikana sanat "Seuraava vuosi Jerusalemissa" tulevat lopettamaan jokaisen seremonian. Jokaisen aterian jälkeen Birkat hamazonin (ruokaa siunaus) rukous mainitsee Jerusalemin. Ja kaikkialla maailmassa hurskas juutalaisen perinteinen päivittäinen rukous osoitetaan edelleen kääntämällä Jerusalemiin ja siunaamalla tuon kaupungin rakentamista samalla kun vaaditaan maanpakolaisten paluuta. "Katsokaamme silmämme, kuinka palaat armollisesti Siioniin" , Amida .
"Siionin tähden en ole hiljaa; Jerusalemin vuoksi minulla ei ole lepoa" , Is. 62: 1 .
Koska olen st luvulla ja elämäntarinoita Jeesus Nasaretilaisen kuvatun evankeliumeissa , koska sen nousunsa Jerusalemin temppeli kunnes hänen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen mukaan Christian dogmi, Jerusalem oli kohtaus Passion of Christ . Sen jälkeen pyhiinvaelluskohteita ovat Cenacle , Via Dolorosa tai Getsemanen puutarha puutarhassa Öljymäen juurella, jossa ylösnousemuskirkko sijaitsee . Muistoja Nasaretilaisesta Mariasta , pyhistä Stephenistä ja Jaakobista, jotka olivat marttyyrikuolemia, jne. Pyhä Helena , keisari Konstantinuksen äiti , ja Bysantin keisarit rakensivat sinne runsas pyhäkköjä pyhille paikoille, joiden Pyhä hauta .
Tämä yhteys kristittyjen ja Jerusalemin ylläpitävät myös peräkkäisten ristiretkien vuonna Holy Land on keskiajalla . Jerusalem oli silloin Jerusalemin Latinalaisen kuningaskunnan pääkaupunki vuosina 1099–1187. Se on yksi historiallisista patriarkaateista ( Rooman , Antiokian , Aleksandrian , Konstantinopolin kanssa ). Se on myös Jerusalemissa, jossa hän nousi taivaaseen, että kristityt odottavat paluuta Kristus Päivänä tuomion .
Muslimeille, pyhyyttä kaupungin tulee kaikki edellä mainitut syyt, eivätkä etenkään XII : nnen vuosisadan koska perimätiedon mukaan islamin profeetan Muhammedin olisi tehnyt hänen Night Journey ( Isra ) 620 ap. J.-C.
Koraani ei nimenomaisesti mainita nimi Jerusalemin kaupungin, mutta perinteitä yhdistää sen muutaman kohtia Koraanin tekstistä. Ensimmäinen on tarina Muhammadin noususta taivaaseen ( al Mi'raj : ylösnousemus) enkeli Gabrielin seurassa "kaikkein kaukaisimman moskeijan" paikalla. Tähän kertomukseen viitaten Jerusalemin moskeijaa Esplanade des Mosquesissa ( al-Ḥaram aš-Šarīf, " Noble Sanctuary" ) kutsuttiin " al-Aqsaksi" , mikä tarkoittaa "kauimpana" ja tunnistettu sellaiseksi osoitteessa VII : nnen tai VIII th luvulla . Poissa siis Koraani nimi Jerusalem paikka Mohammed matkustaminen yöllä on, haittoja, täysin nimenomaisesti tarina Ibn Ishaq , kirjoitettu 120-150 vuotta sen jälkeen, kun Hijra ( VIII th -luvulla). Saat François Deroche , ”Tuoreen analyysin väittää kuitenkin, että mukaan vanhojen perinteiden, tämä öinen matka olisi ollut suuntaan taivaalla; myöhemmin klassinen eksegeesi olisi ehdottanut ymmärtää al-masjid al-Aqsâ : ta temppelivuoreksi ja tehnyt siitä Muhammadin nousun lähtökohdan . " Samoin mukaan muslimien perinteitä, ensimmäinen muslimit rukoilivat kohti Jerusalemia - suuntaan Ka'ba vuonna Mekassa jotka on perustettu Muhammad myöhemmin, vuonna 624. Vaikka Koraanin tekstissä mainitaan muutos Qibla , se ei ole maininnut Jerusalemin kaupunki. Lopuksi, juutalaisten ja kristittyjen perinteiden pohjalta, islam tunnistaa ilmaisun "lähellä oleva paikka", viimeisen tuomion paikan Jerusalemissa.
Islamologist Pierre Lory , todetaan, että" pyhyyttä Jerusalem oli jo ensimmäisessä vuosisatojen hidžra, kun Umayya moskeijoita todistaa. Mutta sen paino nousi 11. ja 12. vuosisadalta, ja sitä korostettiin edelleen modernilla aikakaudella. ”
Islam julisti Jerusalemin kolmanneksi pyhäksi kaupungiksi, mutta sen asemalla islamilla "oli ylä- ja alamäkiä. " . Jos hadithit ja muslimiperinteet tunnustavat sille tärkeän paikan, sitä kritisoidaan erittäin voimakkaasti islamin ensimmäisiltä vuosisadoilta. Jerusalemin uskonnollinen ulottuvuus kehittyy pääasiassa vuodesta 1144 ja uskonnollisten esiintyminen Zengin poliittisessa keskustelussa taistelussa frankkien valtakuntia vastaan ; sanat Masjid al-Aqsa ( "kaukaisimpaan moskeijaan"), mistä Koraania , jotka eivät sisälly samaan moskeijaan että XI th luvulla . Tätä muutosta suhteessa Jerusalemiin havaitsevat muslimimaailmasta nousevat kritiikit Jerusalemin linnoitusten purkamista vastaan vuonna 1219 ja kaupungin luovuttamista Fredrik II: lle Vuonna 1229, kun ristiretkeläiset valloittivat kaupungin. (ensimmäisen ristiretken aikana) ei ollut aiheuttanut tällaisia reaktioita. "Tämä [Jerusalemin pyhyyden] heikkous olisi johtunut ennen kaikkea siitä, että suuri osa lain lääkäreistä vastusti kunniapaikkaa, jonka muslimimystikot halusivat myöntää kaupungille" .
Kaupunki on myös tärkeä paikka Israelin ja Palestiinan kansallisissa mielipiteissä. Valtion Israelin teki Länsi-Jerusalemin sen pääoma vuonna 1949 (ja Jordan miehittää muualle kaupunkiin) ja sitten tehtiin ”yhdistynyt” Jerusalem sen pääkaupunki kun kaupunki valloitti vuonna 1967. Vaikka yleisesti ottaen se on toimeenpanovaltaa maan joka valitsee oman pääkaupungin, jossa sijaitsevat sen perusinstituutiot, suurin osa maailman maista on sittemmin vetäytynyt kaupungin suurlähetystöistä ja kiistänyt Israelin kanssa tämän vuoden 1967 valinnan. Kansainvälisen yhteisön mielestä Itä-Jerusalemia pidetään "miehitettynä". Jerusalem julistettiin Israelin ”ikuiseksi pääkaupungiksi” vuonna 1980 ja sitten Palestiinan pääkaupungiksi vuonna 1988, vaikka palestiinalaishallinto ei istu siellä. Kansainvälisen yhteisön mukaan kaupungin aseman on oltava Israelin ja palestiinalaisten välisten neuvottelujen aihe.
Israelin kunta hallinnoi 38 km 2 kaupunkia ennen kuuden päivän sotaa . Jordanian kunta piti vain 6 km 2, mukaan lukien vanhakaupunki . Israelin ministerineuvosto26. kesäkuuta 1967laajentaa kunnan alueen 71 km 2: een, mukaan lukien maa, joka rajoittuu Al-Birehin , Ramallahin ja Betlehemin kaupunkeihin . Vuoden 1980 Jerusalemin lain jälkeen muutos27. marraskuuta 2000vahvistaa lopullisesti kunnan rajat, jonka pinta-ala vuonna 2016 on 125 km 2 .
Kaupungin asema, joka on täysin Israelin siviilihallinnon alainen kuuden päivän sodan jälkeen , on kiistetty. " Vihreä viiva " erotti aiemmin Länsi-Jerusalemin (Israel) ja Itä-Jerusalemin (Jordanian miehittämä alue) Israelin ja arabien välisen aseleposopimuksen jälkeen vuonna 1949 . Näissä sopimuksissa todetaan nimenomaisesti, että aseleposopimus ei vaikuta myöhempiin alueellisiin vaatimuksiin. Erityisesti Israelin ja Jordanian välisen sopimuksen VI.9 artiklassa määrätään: "Osapuolet sopivat näistä rajalinjoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta myöhempien sopimusten tai myöhempien rajasopimusten tai osapuolten myöhempien vaatimusten soveltamista" . Yritys vahvistaa nämä rajaseutuyhteydet epäonnistui Lausannen konferenssissa vuonna 1949 (27. huhtikuuta-12. syyskuuta). YK: n sovittelukomissio oli kutsunut sen . Lopuksi Yhdistyneet Kansakunnat eivät rekisteröineet aseleposopimuksia, mikä kuitenkin edisti niiden seurantaa. Ne takasivat Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston länsimaiset jäsenet (Yhdysvallat, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta). Tämä on29. toukokuuta 1950. Sillä välin Jordanian edustajainhuone ja Notablesin jaosto äänestivät24. huhtikuuta 1950Itä-Jerusalemin ja Länsirannan liittäminen .
Israelin perustuslaissa on30. heinäkuuta 1980julistaa, että "yhdistetty Jerusalem on Israelin ikuinen ja jakamaton pääkaupunki" . Tarkkuus 476 ja resoluutio 478 että YK: n turvallisuusneuvosto katsovat, että äänestys Israelin parlamentin muodostaa "rikkoo kansainvälistä lakia" ja kehotti "valtioita, jotka ovat perustaneet diplomaatti Jerusalemissa vetääkseen tehtäviin kaupungin pyhä” . He vahvistavat, että "alueen hankkiminen väkisin on mahdotonta" , että Jerusalemin miehitys on lopetettava ja että "Israelin toteuttamilla lainsäädännöllisillä ja hallinnollisilla toimenpiteillä ei ole oikeudellista pätevyyttä ja ne ovat räikeitä Geneven yleissopimuksen rikkomuksia - -." ” . Turvallisuusneuvosto mainitsee odotuksissaan pyhän Jerusalemin kaupungin, itse asiassa vanhan kaupungin rajaaminen on ainoa kansainvälisesti vakiintunut.
31. heinäkuuta 1988, Kuningas Hussein vakuuttaa televisiossa, että Jordan on hylkäämässä väitteet suvereniteettia Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa ja Palestiinan vapautusjärjestön . Tällä julistuksella ei kuitenkaan ole arvoa kansainvälisessä oikeudessa . 26. lokakuuta 1994Israelin ja Jordanian rauhansopimus on allekirjoitettu. Israelin ja Jordanian väliset kansainväliset rajat ovat kiinteät. Alueiden "... Israelin sotilasvalvonnassa vuodesta 1967" , toisin sanoen erityisesti Itä-Jerusalemin, asema on kuitenkin varattu. Siitä huolimatta täsmennetään, että Jordanian kuningaskunnan "erityinen rooli" tunnustetaan Jerusalemin muslimien pyhiinvaelluskohteissa. Tämä historiallinen rooli annetaan etusijalle neuvotteluissa kaupungin tulevasta pysyvästä asemasta Washingtonin julistuksen mukaisesti25. heinäkuuta 1994. Vuonna 2000 palestiinalaishallinto antoi lain, jolla Jerusalemin perustaminen tulevan valtion pääkaupungiksi vahvistettiin vuonna 2002. Tämä laki ratifioitiin vuonna 2002. Osapuolille Jerusalemin asema on edelleen keskeinen kysymys Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisemisessa . Joulukuussa 2003 Geneven aloitteessa , joka oli entisten kumppanien Taban neuvotteluissa laatima rauhansuunnitelma , määrättiin osana Israelin ja Palestiinan konfliktin kokonaisvaltaista ratkaisua suvereniteetin jakamisesta Jerusalemin, joka olisi pääkaupunki. kahden valtion, arabien ja moskeijan esplanadin palestiinalaisten suvereniteetin alla.
Kysymys kummankin Jerusalemin osapuolen oikeutuksesta herättää myös arkeologisia keskusteluja . Israelilaiset ovat aloittaneet tutkimuksen vuodesta 1967 yrittääkseen todistaa Jerusalemin temppelistä . Palestiinalaiset ja israelilaiset syyttävät toisiaan työn suorittamisesta, jotkut tuhoavat arkeologisia todisteita tästä olemassaolosta, toiset heikentävät vanhan kaupungin moskeijoiden perustuksia. Israelin asiantuntijoiden mukaan useat maanjäristykset ovat heikentäneet moskeijoiden perustoja viime vuosisatojen aikana. Keskustelu termien Temppelivuori / Moskeija Plaza ( Haram al Sharif) käytöstä on merkittävä suhteessa molempien osapuolten huoleen voittaa taistelu laillisuudesta Jerusalemin yli.
Israelin kantaJälkeen itsenäisyysjulistus Israelin valtion vuonna 1948 ja seuranneen sodan , kaupunki joutui jaettu läntiseen osaan liitettiin Israelin ja itäosassa (mukaan lukien kaikki vanhan kaupungin ) liitettiin Jordan. Erotettuna ei ihmisen maa . Vuonna 1949 Länsi-Jerusalemin julistettiin pääkaupunki ja Israelin .
Vuonna 1967, kuuden päivän sodan aikana , IDF valloitti Itä-Jerusalemin ja Israel julisti Jerusalemin yhdistyvän, ikuisen ja jakamattoman pääkaupungin. Vuonna 1996 yksikään valtio ei kuitenkaan tunnustanut tätä liittämistä, eikä yhdelläkään ole vielä suurlähetystöä, koska kansainvälinen oikeus on mitätöinyt tämän kaupungin perussäännön muutoksen. Israel on vahvistanut, että aukion hallinta on sittemmin pysynyt muslimielimen, Waqfin, lainkäyttövaltaan .
Vuonna 1980, yhdessä Israelin perustavanlaatuisia lakeja , The Knessetin julisti Jerusalemin ikuinen ja jakamaton pääkaupunki: se on laki Jerusalemin . Israelin eri viranomaiset, lainsäädäntö-, toimeenpano-, oikeudellinen ja hallinnollinen, on ryhmitelty Jerusalemiin.
Vuonna 2000 huipulla Camp Davidin II , Ehud Barakin ehdotti luopumista Palestiinan suvereniteettia tietyille alueille Jerusalemin kuten Abu Dis (jossa al-Quds University sijaitsee ) sekä autonominen hallinta palestiinalaisten lähiöissä. Tämän huippukokouksen epäonnistuminen lopettaa nämä neuvottelut. Vuonna 2005 kysymys Jerusalemin asemasta ja mahdollisesta jakautumisesta on edelleen tulevan rauhanprosessin ydin , mutta tästä asiasta ei ole yritetty neuvotella Taban huippukokouksen jälkeen .
PLO: n ja palestiinalaishallinnon kantaIson-Britannian toimeksiannon alusta ja koko kansallismielisen taistelunsa aikana palestiinalaiset halusivat hallita koko Palestiinaa, jonka pääkaupunki oli Jerusalem, mutta eivät pystyneet toteuttamaan vaatimuksiaan.
Kun PLO julisti vuonna 1988 Palestiinan valtion , Jerusalem valittiin pääkaupungiksi. PLO on Jasser Arafat on usein sijoitettu itse suuntaan näihin vaatimuksiin kieltäytyvät pääoma muuta kuin Jerusalem. PLO: lla oli epävirallinen pääkonttori Jerusalemissa, "Maison d'Orient", jota johti Faisal Husseini ; vuonna 2001 tämä laitos suljettiin väkisin. Jerusalem on myös palestiinalaispakolaisten lähtökaupunki, jotka haluavat palata asumaan sinne. Kysymys kaupungin lopullisesta asemasta liittyy siten läheisesti palestiinalaispakolaisten kysymykseen .
Pyhän istuimen kantaPyhä ei hyväksy liittämistä Jerusalemin Israel. Se kannattaa "erityistä, kansainvälisesti taattua asemaa ja julistaa moraalisesti ja oikeudellisesti mahdottomaksi hyväksyä kaikki yksipuoliset päätökset ja toimet, jotka muuttavat sen erityisluonetta ja asemaa" .
YK: n kantaYK: n asema Jerusalem liittyy YK: n yleiskokouksen päätöslauselman 181 (Palestiinan jakosuunnitelman) sekä yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston päätöslauselmien esiintyminen.
Turvallisuusneuvosto julistaa päätöslauselmissaan 476 ja 478 , että Israelin laki, jolla Jerusalem asetetaan ikuiseksi ja jakamattomaksi pääkaupungiksi, on mitätön ja rikkoo kansainvälistä oikeutta. Päätöslauselmassa kehotetaan jäsenvaltioita vetämään pois diplomaattiset edustustot kaupungista.
Kymmenes ylimääräinen istuntonsa, joka kutsuttiin koolle kiireellisesti 21. joulukuuta 2017Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöksen jälkeen siirtää Yhdysvaltain suurlähetystö Jerusalemiin, Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous kehotti valtioita pidättymään perustamasta suurlähetystöitään Jerusalemiin ja julisti päinvastaiset päätökset mitättömiksi. Yhdysvaltojen painostuksesta huolimatta päätöslauselma hyväksyttiin laajasti äänin 128 puolesta, 9 vastaan ja 35 tyhjää.
Ensimmäinen YK: n ehdotusUmpeutuessa Britannian mandaatin The osio suunnitelma Palestiinan jaMarraskuu 1947ennakoi, että Jerusalemista ja Betlehemistä tulee kansainvälisen valvonnan alainen corpus separatum ja riippumaton siitä, mistä on tulossa arabivaltio ja juutalainen valtio. Tämän erottamisen piti siis taata kaikille uskonnoille vapaa pääsy kaikkiin pyhiin paikkoihin turvallisesti. Erityiskomitea Palestiina oli nähtävissä, että kun kymmenen vuoden ajan corpus separatum lopullinen Jerusalemin asema olisi määräytynyt väestön kuultu kansanäänestyksessä.
Päätöslauselmien historiaYhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto on hyväksynyt seuraavat päätöslauselmat. Ne koskevat Jerusalemia hiljaisesti (päätöslauselma 252) tai nimenomaisesti kaikkien seuraavien päätöslauselmien osalta:
Vuonna 1967 Israelin viranomaiset laskivat 66 000 palestiinalaista, jotka asuivat Israelin liittämällä alueella, mukaan lukien 44 000 Itä-Jerusalemista, jonka Jordania miehitti. Yksikään juutalainen ei asunut Itä-Jerusalemissa, koska Jordanian armeija karkotti hänet vuonna 1948. YK on kritisoinut Israelia useissa päätöslauselmissaan ja katsoo, että kaupungin väestökokoonpanoa muuttavilla hallinnollisilla tai lainsäädännöllisillä toimenpiteillä ei ole pätevyyttä.
Miron Benvisti, israelilainen politologi ja entinen Jerusalemin apulaiskaupunginjohtaja, joka on pitkään kirjoittanut Haaretz-sanomalehdessä, huomauttaa, että virallisia tilastoja ei ole, ja katsoo, että väestöosuus ei ole muuttunut. Maailman juutalaiskongressin (WJC) entinen pääsihteeri ja Lähi-idän analyytikko Dan Diker (vuonna) kritisoi muun muassa juutalaisuuden käsitettä , koska Jerusalem oli pääasiassa juutalainen jordanialaiseen miehitykseen asti. Dikerin mukaan kaupungin arabiväestö kasvoi 26,6 prosentista vuonna 1967 31,7 prosenttiin vuonna 2000, ja rakennusten määrä arabikorttelissa on tärkeämpää kuin juutalaisissa.
Politiikka ja väestöalueetKäydään keskustelua siitä poliittisesta tahdosta, jonka mukaan Israelin olisi muutettava itään suuntautuvaa väestörakoa, jonka asuttivat pääasiassa palestiinalaiset vuonna 1967. Oikeudellisten syiden lisäksi on aina kysymys kansainvälisen tunnustamisen etsimisestä .
Vuonna 1980 Israel antoi Jerusalemin lain, jossa julistettiin Jerusalem yhtenäiseksi ja jakamattomaksi ja jolla oli laajat kunnarajat. Sisään21. kesäkuuta 1998, Knesset hyväksyy Benjamin Netanyahun ehdottaman suunnitelman nimellä "Suur-Jerusalem", vaikka13. heinäkuuta 1998, Yhdistyneet Kansakunnat pyysi Israelia luopumaan suunnitelmasta . Politiikan tutkija Frédéric Encel ymmärtää sen keinona "tuhota palestiinalaisten vaikutusta muuttamalla maantieteellinen tasapaino kaupunki" . Tähän on lisättävä juutalaisten asutukset suhteellisen lähellä kaupunkia: pohjoiseen ( Giv'at Ze'ev ), etelään ( Goush Etzion ) ja 7 km itään ( Ma'aleh Adumim ), mikä lisää juutalaisten lukumäärä Jerusalemin ympäristössä, jonka ympärysmitta on 440 km 2 .
Kaupungin kunnan rajat eivät perustu kokonaan kansainvälisen oikeuden Israelin valtiolle myöntämiin alueisiin, ja erotusesteiden rakentaminen asettaa tunnustamattomat rajat Jerusalemista itään. Arabien naapurustot ovat joidenkin Mukaan uhreja ympäröivän politiikan piirissä kunnan rajoilla vuonna 1967. Itä-Jerusalem oli 38 km 2 vuonna 1967 Jordanian miehityksen alaisuudessa. Ja tämän kunnan rajoituksen vaikutuksesta 108 km 2 rakentamalla juutalaiskorttelia. Tämä tila asioiden on korostunut reitti erotusmuurin hanke , joka voisi ympäröivät Maale Adoumim 11 km: n itään Jerusalemista. Este on Israelin mukaan tarkoitettu ensisijaisesti vähentämään palestiinalaisten terrori-iskujen määrää. Palestiinalaisen kansalaisjärjestön LAW (sidoksissa kansainväliseen juristikomissioon ) mukaan: "Israel soveltaa edelleen mielivaltaisia, kansainvälisen oikeuden kanssa ristiriidassa olevia toimenpiteitä palestiinalaisten karkottamiseksi Jerusalemista ja heidän korvaamisekseen juutalaisilla vahvistamaan hallintoaan kaupungissa. Tätä politiikkaa voi olla eri muodoissa: henkilötodistusten takavarikointi, oleskelulupien peruuttaminen, epäoikeudenmukainen verojärjestelmä, rakennuslupien epääminen. Rakennuslupapolitiikka, jonka YK: n talous- ja sosiaalineuvosto ja Amnesty International pitävät syrjivänä palestiinalaisia kohtaan, ja palestiinalaisille kuuluvien talojen tuhoaminen vaikuttavat myös Itä-Jerusalemin arabiväestöön. " .
Historiallisesti Jerusalemin talous on keskittynyt ensisijaisesti uskonnollisiin pyhiinvaelluksiin ja nyt yleisemmin matkailuun sekä Israelin valtion valtion omistamiin yrityksiin . Israelin valtion perustamisen jälkeen hallitus on pysynyt merkittävänä toimijana kaupungin taloudessa. Se ei ainoastaan luo suurta määrää työpaikkoja, vaan toimii myös yritysten perustamista edistävien olosuhteiden luomiseksi.
Vaikka Tel Aviv on edelleen Israelin finanssikeskus, yhä useammat korkean teknologian yritykset muuttavat Tel Avivista Jerusalemiin. Kaupungin pohjoispuolella sijaitsevalla Har Hatzvinin teollisuusalueella on useita suuryrityksiä, kuten Intel , Teva Pharmaceutical ja ECI Telecom .
Joitakin Jerusalemin päätoimialoja ovat kenkätehtaat, tekstiilit, lääkkeet, metallituotteet ja painotuotteet. Tehtaat sijaitsevat pääasiassa Atarotin teollisuusalueella pohjoisessa, Ramallahin tien varrella .
Vuoden 1918 päätöksen mukaan kaikki uudet rakenteet ja kulttuuriperinnön palauttaminen Jerusalemissa toteutetaan pääasiassa kalkkikivestä nimeltä " Jerusalemin kivi" , etenkin Israelin pääkaupungin Juudean vuorilta peräisin oleva harmaa kulta ("harmaa kulta"). , jota käytetään jo antiikin aikakaudella - ja jota käytetään edelleen julkisiin tai yksityisiin rakennuksiin.
On olemassa monia uskonnollisia ja historiallisia monumentteja Jerusalemissa, kuten Länsimuurin - kutsutaan myös Länsi Wall - Al-Aqsa ja Kalliomoskeija The Pyhän haudan kirkko . Vanhakaupunki on täysin ympäröivät muurit vuodelta XVI th luvulla. Jerusalemissa on monia arkeologisia kohteita, kuten Salomon talli , Daavidin kaupunki .
Vuonna 1965 perustettu Israelin kansallismuseo on Lähi-idän rikkaimpia lähes 500 000 teoksella. Tämä tietosanakirjamuseo sisältää kokoelmia arkeologisista kaivauksista esihistoriasta nykyaikaan ja tärkeitä lahjoituksia kaikilta mantereilta. Jokainen viidestä temaattisesta siivestään löytää yleisönsä: arkeologia , kuvataide , Judaïca (juutalainen etnologia), kirjan pyhäkkö (maailman vanhimmat raamatulliset käsikirjoitukset, jotka tunnetaan Kuolleenmeren käsikirjoituksina Qumranin luolista ), nuoriso ja kulttuurinen sovittelu, jossa jotkut ohjelmat edistävät nuorten juutalaisten ja arabien välistä ymmärtämystä. Se sisältää myös näyttäviä malli Jerusalemin aikaan ja toisen temppelin ( I st vuosisata ) ennen sen tuhoamista roomalaiset, jäljennöksiä identtinen synagogissa Euroopan ja XVII nnen vuosisadan ja kuuluisa Art Garden Billy Rose suunnitellut japanilainen-amerikkalainen kuvanveistäjä Isamu Noguchi , pidetään yhtenä kauneimmista puutarhat veistoksellisia taidetta XX : nnen vuosisadan jossa festivaaleja järjestetään, tanssia tai laatu konserteista keskellä vapaa-ajan alueilla. Tämä laaja museo, yli 80 000 neliömetrin kampuksella, toivottaa tervetulleeksi lähes miljoona kävijää vuodessa, joista kolmasosa on turisteja. Sen pääkampuksella tarjottavien ohjelmien lisäksi Israelin museo on levinnyt kahteen muuhun Jerusalemissa sijaitsevaan laitokseen: Ticho- taloon (joka esittelee kaikkien alojen taiteilijoiden teoksia), joka liittyy Bezalelin kuvataidekouluun , vuosisadan vanhaan instituuttiin. Scorpus-vuori ja Rockefeller-museo ( Israelin ja Palestiinan maan arkeologia ), rakennus, joka pystytettiin vuonna 1938.
Jerusalem Raamattu Maat museo on ainoa historian museo maailmassa, joka tutkii ja jälkiä sivistyksen ja kulttuurin kaikkien kansojen mainitaan Raamatussa . Sen arkeologiset aarteet Lähi-idän kulttuureista ovat peräisin esihistoriallisista ajoista aina Talmudin kirjoittamiseen kristillisen aikakauden alussa. Se pitää myös luentoja kaikista alueen kulttuurin näkökohdista. Tämä museo on saanut kansainvälistä mainetta yleiskeskuksena kulttuuri- ja koulutusohjelmia.
Islannin taiteen museo, jonka perusti brittiläinen suojelija Lady Vera Salomons, avattiin vuonna 1974 ja on ainoa laatuaan Israelissa. Se sisältää tärkeimmät kokoelmista maailmassa islamilaisen taiteen päässä VII : nnen on XIX : nnen vuosisadan, yli 3000 harvinaisia kappaletta lähtöisin Egyptistä , Syyriasta , Irak , Iran , Turkki , Afganistan , Intia tai Espanjassa , jotka opettavat muslimien taiteellisen ja kulttuurisen maailman hienosäätö. Pysyvä kokoelma teoksia esitellään väliaikaisten näyttelyiden edessä, jotka toistavat sitä aina. Lisäksi museo esittelee Salomons kokoelma merkittävä kelloja ja kellot . Se kehittää myös kulttuuri-, koulutus- tai tapahtumakumppanuuksia Israelissa ja ulkomailla rakentaakseen kulttuurisiltoja ja edistääkseen arabien ja juutalaisten välistä vuoropuhelua perustajansa ja hänen maineikkaan perheensä toiveiden mukaisesti.
Rabinovitch-puisto, joka tunnetaan myös nimellä Mifletzet (Monster) Park, sisältää Niki de Saint Phallen monumentaalisen veistoksen : Golem , jonka taiteilija toimitti Teddy Kollekin , Jerusalemin pormestarin vuonna 1971, vihittiin käyttöön vuonna 1972. Samassa puistossa on myös talli. Alexander Calder , tuotettu 1976/1977 otsikolla Hommage à Jerusalem , verrattavissa Red Spider saman taiteilijan.
Sekä Hirviö että Stabile sijaitsevat Herzlin vuorella , länteen Jerusalemista.
Toinen puisto, nimeltään Jerusalemin raamatullinen eläintarha , sisältää suuren määrän Niki de Saint Phallen vuonna 1994 tekemiä monumentaalisia veistoksia eläimistä, jotka taiteilija on koonnut nimellä L'Arche de Noé .
Jerusalemissa asuu monia arvostettuja yliopistoja, jotka tarjoavat kursseja hepreaksi , arabiaksi ja englanniksi . Jerusalemin heprealainen yliopisto perustettiin vuonna 1925; se on sittemmin kuulunut maailman 100 parhaan yliopiston joukkoon, ja se toivottaa tervetulleeksi kaikkien uskontojen professoreita ja opiskelijoita. Albert Einstein tai Sigmund Freud olivat hallintoneuvostossa. Yliopisto laskee alumnien joukossa muutaman Nobelin palkinnon, mukaan lukien tutkijat Avram Hershko , David J. Gross ja Daniel Kahneman .
Opiskelijoiden ja tutkijoiden työtä helpottaa Israelin kansalliskirjasto , jolla on lähes 5 miljoonaa nidettä. Kirjasto avattiin vuonna 1892, lähes kolmekymmentä vuotta ennen ensimmäistä yliopistoa. Se on sivusto, jossa ilmestyy eniten heprealaisia aiheita. Nykyään se yhdistää kansalliskirjaston ja yliopiston kirjaston. Jerusalemin heprealainen yliopisto koostuu kolmesta kampuksesta, yksi Scopus-vuorella , toinen Givat Ramissa ja Hadassahin lääketieteellisen keskuksen lääketieteellinen kampus .
Yliopisto Al-Quds perustettiin vuonna 1984 ja sen tärkein kampuksella sijaitsee Abu Dis (erityisesti "Zone B", Israelin hallinnassa ja palestiinalaisten) kaupungista kaakkoon, lähes 19 hehtaaria . Al-Quds-yliopistossa on neljä muuta aluetta, jotka on kehitetty suuremmalla Jerusalemin alueella, Itä- Jerusalemissa ( Haram ), Sheikh Jarrahissa, Beit Haninassa tai Ramallahissa . Yliopisto toivottaa paikallisten ja arabimaiden tutkijat tervetulleiksi opettamaan 13000 opiskelijaa Jerusalemin, Betlehemin , Hebronin , Jeninin , Jerikon , Nabluksen , Ramallahin , Tulkaremin ja Qalqilyan alueilta taiteen, tieteen ja tekniikan, tekniikan, hallinnon, talouden aloilla , koulutus, lääketiede, paraslääketiede, hammaslääketiede, kansanterveys, farmasia, laki, uskonnon perusteet tai Koraanin ja islamin tutkimukset. Al-Quds -yliopisto on ollut kiistanalainen sananvapauden käytännössä.
Muita korkeakouluja Jerusalemissa ovat Jerusalemin musiikki- ja tanssiakatemia sekä Bezalelin kuvataidekoulu, joiden rakennukset sijaitsevat heprealaisen yliopiston kampuksella Jerusalemissa.
Jerusalemin teknillinen tiedekunta perustettiin vuonna 1969, ja se tarjoaa maailmankuulua tekniikan ja korkean teknologian koulutusta. Siellä järjestetään erilaisia kursseja, erityisesti bioinformatiikan , digitaalisen kemian ja erityisohjelmien, kuten Education for Ethiopians, ohjelmassa .
ArvostelutJerusalemin ja Israelin arabikoulutusta arvostellaan siitä, että se on laadultaan huonompaa kuin juutalaisten koulutus. Monet Itä-Jerusalemin koulut ovat täyttyneet niin paljon, että ylikuormituksesta valituksia kirjataan. Jerusalemin kunta kuitenkin rakentaa yli tusina uutta koulua kaupungin arabialueille. Koulut Ras el-Amudissa ja Umm Lisonissa avattiin vuonna 2008Maaliskuu 2007, Israelin hallitus ehdottaa viisivuotissuunnitelmaa, jonka mukaan kaupunkiin rakennettaisiin 8000 uutta luokkahuonetta, joista 40% arabialaisella ja 28% Haredi- sektorilla . Hankkeelle on myönnetty 4,6 miljardin sekelin budjetti. Vuonna 2008 brittiläinen hyväntekijä lahjoitti 3 miljoonaa dollaria koulujen rakentamiseen Itä-Jerusalemin arabiosaan. Arabialaiset opiskelijat viettävät Bagrutin (vuonna) , koska suurin osa heidän opetussuunnitelmastaan on identtinen muiden Israelin lukioiden kanssa ja sisältää joitain juutalaisen kulttuurin aiheita.
Luettelo sairaaloista ja terveyskeskuksista Jerusalemissa:
Useimmat Länsi-Jerusalemin asuinalueita rakennettiin jälkipuoliskolla XIX th -luvulla, jolloin vanhan kaupungin ei enää voi sisältää sen kasvava väestö, koska eri maahanmuuttoon ja omaa kehitystään.
Kaksi suosituinta urheilulajia ovat jalkapallo ja koripallo . Beitar Jerusalem Football Club , että Israel mestaruuskilpailut , on tunnetuimpia Israelissa , voitettuaan Israelin Football Cup viisi kertaa . Jerusalemissa asuu toinen jalkapallojoukkue, Hapoel Katamon FC , joka on kertaluonteinen voittaja kolmannessa divisioonassa sijaitsevasta Israel Cupista , La Liga Artzit.
Koripallossa Hapoel Jerusalem pelaa Valioliigassa . Klubi on voittanut Israelin koripallomestaruuden kolme kertaa ja ULEB Cupin vuonna 2004. Vuonna 1992 avattu Teddy Kollek Stadium on Jerusalemin suurin jalkapallostadion, jonka kapasiteetti on 21 000.
Jerusalemin maraton perustettiin vuonna 2011 protesteista huolimatta. Kahdeksas maraton järjestettiin maaliskuussa 2018, johon osallistui 35000 kilpailijaa, mukaan lukien 4000 ulkomaalaista. Reitti alkoi lähellä Knessetin jatkaa kohti Mahane Yehuda markkinoilla , Scopus , The Old City , The Tower of David . Kunniavieras oli etiopialainen Haile Gebrselassie .
Se on myös useiden Israelin hallituslaitosten, kuten Knessetin (kansalliskokous), korkeimman oikeuden , tai instituutioiden, kuten Heprealaisen yliopiston , Yad Vashemin ( holokaustimuistomerkki ), Yad Ben-Zvin tai Ranskan Raamatun ja Arkeologinen koulu .
Knessetin , Israelin parlamentissa sijaitseva Jerusalem.
Israelin ulkoministeriö.
Käytössä Herzl lepää kansallinen hautausmaa Israelin.
Lähin lentokenttä on Atarotin lentokenttä Jerusalemin pohjoispuolella ( 31 ° 51 '53' N, 35 ° 13 '09' E ), jota käytettiin Israelin kotimaanlentoihin lokakuuhun 2000 saakka, erityisesti lennoille Eilatiin , ja se on nyt IDF: n valvonnassa. maantieteellisen läheisyytensä vuoksi Palestiinan autonomisten alueiden kanssa. Siitä lähtien lennot on siirretty Ben-Gurionin lentokentälle , joka on lähellä Tel Avivia, noin 40 kilometriä luoteeseen.
Egged Bus Osuuskunta , toiseksi suurin bussiyhtiö maailmassa, palvelee useimmat paikkakunnilla Jerusalemin ympärille ja toimii valmentaja palveluja muualle maahan päässä päälinja-autoasemalta on Jaffa Street lähellä läntisen sisäänkäynnin Jerusalemiin.
Itä-Jerusalemin linja-autoasema sijaitsee Sultan Suleiman -kadulla lähellä Damaskoksen porttia . Se palvelee Palestiinan yhteisöjä Länsirannalla .
Jerusalem on yhdistää rautateitse ja Tel Aviv alkaen 1892. Sen palvelu keskeytyi vuonna 1998 heikon kunnon infrastruktuuria, joka sitten uusittu. Se avattiin uudelleen kokonaisuudessaan vuonnaHuhtikuu 2005, vihkiessään uuden Jerusalemin Malha-aseman , joka sijaitsee kaupungin eteläosassa.
Toinen nopea yhteys Tel Avivista, tämän ensimmäisen linjan pohjoispuolella, on rakenteilla. Se on sähköistetty ja käyttää useita pitkiä tunneleita, jotta suurnopeusjunat voivat kulkea rannikolta Jerusalemin vuoristoalueelle. Aluksi se saavuttaa Binyanei HaUman uuden metroaseman, joka sijaitsee linja-autoaseman alla. Toiseksi sitä jatketaan niin, että se liitetään historialliseen linjaan. Matkan Tel Avivista Jerusalemiin tulisi kestää noin 28 minuuttia.
Ensimmäinen raitiovaunulinja on auki19. elokuuta 201113,8 km ja palvelee 23 asemaa pohjoisessa sijaitsevan Heil Ha-Ausin ja lounaaseen Herzlin vuoren välillä. Linja on varustettu Alstomin rakentamilla Citadis- junilla .
Yhtiö Veolia Transport valittiin toimimaan linjan osana CityPass konsortion, mutta kasvot kritiikkiä vetäytyi vuonna 2010. Niitä hoitaa ryhmä liikenteen Israelin Egged Holding Oy .
Aloita moottoritie.
Itä-Jerusalemin linja-autoasema.
Kaupunkiaseman huonekalut, katolla ja lippuautomaatilla.
Leijona on hiipivä asento (seisoo takajaloillaan) edustaa Lion Juudan , tausta edustaa Länsimuurin ja oliivi oksat edustavat rauhaa . Crest kirjoitus on sana Jerusalemin vuonna hepreaksi ( ירושלים , Jerusalem ).
Jerusalemin vaakuna.
Jerusalemin lippu.
Intaglio olevan tunnuksen Jerusalemin.
Hereford Mappa mundi, jossa Jerusalemin ylittää risti , 1280
Jerusalemin kartan keskellä saksalainen teologi H.Bünting , 1581
"Ja Muhammad näki ihmeitä taivaan ja maan välillä, kunnes hän tuli Jerusalemiin ( Bayt al-Maqdis )"
.